29. helmikuuta 2012

Ben-sedän tuunatut tortillat ja marsipaanikyhäelmät

Huh huh.... Suurin osa leivontatarvikkeista on hankittu. Huomenna täytyy hakea vielä jotain pientä. Lompakko ei kyllä ilahtanut tuosta aamuisesta kauppareissusta, mutta ei se haittaa. Pääasia, että saadaan tehtyä kaikkea hyväskää. Yritin kyllä sanoa itselleni, ettei sitä tarjottavaa niin älyttömästi tarttisi olla, mutta... Kamalaa, jos joku loppuis kesken.

Kun kerran tälle viikolle tuota touhua riittää, en ruokiin jaksa enkä viitsi panostaa niin hirveästi. Mitä helpompi ruoka, sen parempi. Ihan täysin eines- tai noutoruokalinjalle en silti halunnut lähteä. Mä en yleensä oo kauheasti perustanut noista valmiista ateriakastikkeista. Ei niissä mitään vikaa oo, mutta ei vaan tuu käytettyä. Tänään tein poikkeuksen. Tortillatäytteeseen eksyi semmoinen Uncle Ben's-chilikastike. Siis Mexican chili, jos oikein muistan. Kun sitä maustoi vähän lisää, niin sitten tuli ok. Nälkä lähti ja se oli tänään tärkeintä.

Jauhelitortillat

400g jauhelihaa
1prk chili-ateriakastiketta
ripaus suolaa
mustapippuria
1tl valkosipulimurskaa
Lisäksi:
täysjyvätortilloja
salaattia
tomaattia
paprikaa
kurkkua
chili-maustekastiketta
juustoraastetta

  Ruskista jauheliha. Lisää ateriakastike ja mausta makusi mukaan suolalla, pippurilla ja valkosipulimurskalla. Anna kiehua miedolla lämmöllä 5-10 minuuttia. Pieni vihannekset, lämmitä tortilla, täytä ja nauti.



28. helmikuuta 2012

Söpöstelyä

Lauantai ja neidin synttärit lähestyy uhkaavasti. Pakko siis hiljalleen suunnata ajatukset ja teot kohti leipomisurakkaa. Kauheasti en etukäteen aio tehdä, vaan rypistetään se perjantai sitten täydellä teholla. Tiedossa on siis leipomista aamusta iltaan. Etukäteen tein vaan pienen satsin keksejä, loput keksit tuleekin sitten kaupasta. Kukkakeksit pääsi tarjoilulistalle päivänsankarin toiveesta. Näitä oon aina silloin tällöin tehnyt ja tyttö näistä tuntuu tykkäävän. Ja kyllä nuo muillekin kelpaa. Ohje on lähtöisin Yhteishyvästä ja on kyllä helppo ohje. Ja ovat vielä kananmunattomiakin... ja söpöjä :)

Kukkapiparit

200g voita
1dl sokeria
4,5dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
Puoleen taikinaan lisäksi: 
2rkl tummaa kaakaojauhetta

 Vatkaa pehmeä voi ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet (ei kaakaojauhetta) ja lisää ne rasvaseokseen. Muokkaa taikina tasaiseksi ja jaa se kahteen osaan. Siivilöi toiseen puoleen taikinasta kaakaojauhe ja sekoita tasaiseksi. Kauli taikinat erikseen ohueksi levyksi ja painele kukanmuotoisella piparimuotilla pipareita. Nosta piparit leivinpaperoidulle uunipellille ja pyörittele reunapaloista pieniä kuulia kukkien keskustaksi. Paina aina erivärinen kuula eriväriselle piparille. Paista pipareita 175 asteessa 10–12 minuuttia. Anna jäähtyä ritilällä.

Kuka ei kuulu joukkoon ;D


Kun tuo koululainen viettää lomaa, niin on vissiin pakko yrittää tehdä välillä jotain lounastakin. Lounaan virkaa toimitti tänään Pirkan ohjeella tehty espanjalainen munakas ja kukkavihannekset. Kaupassa ei ollut tavallisia viipaleperunoita, joten korvasin ne valkosipuliperunoilla. Ei huono vaihtoehto ollenkaan. Vaikka taas mä totesin, ettei nuo pakasteperunat vaan oo oikein mun juttu. Paitsi lohkoperunat joskus. Niitä ei lasketa. Taatusti paljon parempaa tulisi keitetyistä perunoista. Mutta oli tuo ihan ok noinkin. Ohjeessa oli lisukkeena kukkasalaatti, mutta mä höyrystin vaan pussillisen kukkavihanneksia ja jätin marinadit tekemättä. Laitan kuitenkin ohjeen niin kuin se Pirkassa oli. Tehkää sitten miten tykkäätte. Kaupan punajuurisalaatti toimi muuten tämän munakkaan kanssa oikein hyvin!

Espanjalainen munakas

1pss(500g) viipaleperunoita, pakaste (tai valkosipuliperunoita)
1 sipuli 
loraus öljyä
2rkl margariinia tai voita
2 kananmunaa
0,5tl suolaa
mustapippuria 
Kukkasalaatti:
1pss(300g) kukkavihanneksia
3rkl öljyä
2rkl sitruunamehua
1-2rl sokeria
2rkl ruohosipulia hienonnettuna

  Kuumenna öljy ja margariini paistinpannussa. Lisää jäiset perunaviipaleet ja hienonnettu sipuli pannulle. Kypsennä niitä miedolla lämmöllä kannen alla noin 15 minuuttia välillä lastalla varovasti sekoittaen.
  Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa. Kaada joukkoon kuuma peruna-sipuliseos. Sekoita varovasti. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
   Kuumenna paistinpannussa 1 rkl öljyä ja kaada perunaseos kuumaan pannuun. Paista sekoittamatta noin 5 minuuttia. Käännä munakas kannen tai lautasen avulla ja kypsennä, kunnes munakas on kauniin ruskea.
   Sulata kukkavihannekset esimerkiksi mikrossa 5 minuuttia. Sekoita marinadia varten öljy, sitruunanmehu, sokeri ja ruohosipuli. Kaada marinadi kukkavihannesten päälle ja sekoita. Kukkasalaatin voi tarjota heti tai antaa marinoitua hetken jääkaapissa.


Ja kun kerran vauhtiin pääsin tuolla keittiössä, niin eihän sitä touhaamista voinut kesken lopettaa. Ja pitihän sitä jotain ruokaakin laittaa. Helpon ja maukkaan päivällisen meille tarjosi tänään Yhteishyvän broileripasta. Ohjetta tavatessani en ollut ollenkaan vakuuttunut ruoan mausta, mutta lopputulos oli sangen positiivinen. Tosin vähän taas tein omiani ja kanaa laitoin enemmän kuin ohjeessa oli mainittu. Paprikatkin lisäsin vasta ihan lopuksi, niin pysyivät mukavan rapsakoina.

Broileripasta

2rkl öljyä
1(n.250g) kesäkurpitsa
10cm purjoa
1 punainen paprika
250g broilerin suikaleita (laitoin 400g)
2rkl tomaattisosetta
1rkl chilikastiketta
2tl paprikajauhetta
1tl suolaa
0,5tl timjamia
0,5tl basilikaa
1dl vettä
Lisäksi:
vapaavalintaista pastaa keitettynä

  Leikkaa kesäkurpitsa pituussuunnassa juustohöylällä ohuiksi lastuiksi. Halkaise ja huuhtele purjo. Paloittele. Halkaise ja paloittele paprika. Kuumenna öljy pannulla. Lisää broilerisuikaleet, purjo, paprika ja kesäkurpitsalastut. Paista muutaman minuutin ajan. Lisää tomaattisose, chilikastike, mausteet, ja vesi. Hauduta noin 10 minuuttia. Tarjoile keitetyn pastan ja juustoraasteen kanssa. Paprikan voi lisäillä myös vasta ihan lopussa.

27. helmikuuta 2012

Lihaisaa ja sipulista

Niin vaan lähti tämänkin viikko käyntiin. Mies on menossa iltavuoroon, siksi täytyi kokkailutkin hoitaa näin aikaisin. Jääpä iltasella aikaa sitten kaikkeen muuhun. Tänään kokeilin sellaista berniläistä röstiä. Ohjeen mukaan tuo oli aito sellainen, mutta tiedä sitten pitääkö paikkansa vai ei. En oo nimittäin koskaan aitoa berniläistä röstiä syönyt. Oli aitoa tahi ei, niin hyvää oli. Ruoka jossa on sipulia ja pekonia ei voi olla pahaa. Ainakaan mun mielestä. Ohjeen lähdettä en tiedä, kun tuo on ollut mulla vihkoon kirjoitettuna varmaan kaksikymmentä vuotta.  Muutenhan tuo rösti oli helppo tehdä, mutta kääntäminen oli hieman haastavaa. Vähän rösti meni palasiksi, mutta kaikki osat pysyivät kuitenkin pannulla. Saavutus sekin.

Kun ei tuo pelkkä rösti, niin pekoninen kuin olikin, riitä pelkästään ruoaksi niin tein lisukkeeksi vielä sieni-possukastiketta. Kastikkeen tein ilman ohjetta. Ja ihme kyllä sitäkin saattoi syödä. Tässä taas ohjeita, jos joku haluaa testailla.

Berniläinen rösti

500g perunaa
100g pekonikuutioita
1 sipuli
ruokaöljyä

  Raasta keitetyt kuoritut perunat. Silppua sipuli. Kuumenna öljy isolla pannulla ja lisää pekonikuutiot, sipulisilppu ja perunaraaste. Sekoita kevyesti. Pienennä lämpöä ja paista, kunnes paistopinta on kullanruskea. Käännä rösti varovasti joko lautasen avulla tai heittäen. Anna kypsyä vielä hetkisen. Tarjoa heti salaatin, sieni- tai lihakastikkeen kanssa.

Possu-sienikastike

n.400g marinoituja porsaanlihasuikaleita
tilkka öljyä
1 sipuli
1tlk kokonaisia herkkusieniä
reilu 2rkl margariinia
reilu 2-3rkl vehnäjauhoja
2dl vettä
1,5-2dl ruokakermaa
 mustapippuria

  Kuumenna öljy paistinpannulla. Ruskista suikalelihat, lisää sipulikuutiot ja sienet ruskistamisen loppupuolella. Siirrä lihasuikaleet pannun toiselle reunalle tai kaada lautaselle. Lisää pannulle margariini ja anna sen sulaa. Lisää jauhot margariinin sekaan ja sekoita. Anna kypsyä muutaman minuutin.
  Kaada pannulle vesi ja sekoita kastike tasaiseksi. Anna kiehua muutaman minuutin. Lisää seuraavaksi kerma ja mausta mustapippurilla. Anna kastikkeen kiehua vielä miedolla lämmöllä 10-15 minuuttia. Tarjoa röstin tai perunoiden kanssa. Kastike jää aika paksuksi, joten lisää nestettä makusi mukaan.


26. helmikuuta 2012

Smoothie....

Pöh... Viikonloppu ja samalla ukkokullan isäkuukausi alkaa olla lusittuna. Kauhulla odotan tulevaa viikkoa ja sitä kuinka tuon pikkutermiitin kanssa pärjää. Oon tottunut liian hyvälle tässä viimeisen kuuden viikon aikana, kun ei ole tarvinnut itse olla jatkuvasti juoksemassa pojan perässä. Mutta niinhän se on, että kaikki kiva loppuu aikanaan. Tuleva viikko on muutenkin aikamoista säntäilyä, kun täytyy valmistella neidin 11-vuotissynttäreitä. Eli leipomista, kaupassa juoksemista ja siivoamista riittää. Onneksi neiti on hiihtolomalla ja äitikin tulee torstaina avuksi. Ehkä tästäkin selvitään. Sain tänään (vihdoinkin) suunniteltua synttäreiden tarjoilut. Ja todennäköisesti teen taas aivan liikaa kaikkea. Mutta kun se on vaan niin kivaa se leipominen ja voileipäkakkujen väsääminen.

Tämän päivän sapuskoissa ei ole kauheasti kertomista. Chili con carne vaihtui jauhelihakastikkeeksi, perunoiksi ja pinaattilätyiksi. Tuo pinaattilätty-jauhelihakastikeyhdistelmä on omituisuus kouluajoilta. Kuulostaa oudolta, mutta on hyvää. En tiedä, onko tuo paikallinen kummallisuus, vai tarjotaanko sitä muuallakin kouluissa.

Näin flussakauden kunniaksi tein illalla vielä kaikille hedelmäiset smoothiet. Kun nuo hedelmät niin helposti jää vaan pöydälle lojumaan, niin tämä on ihan hyvä keino niitä välillä hävittää. Eikä taatusti tee pahaa kenellekään. Yleensä teen smoothiet ihan summamutikassa, mutta nyt olin niin hurja, että katsoin ohjeet Pirkan tarjoamasta reseptistä. Ja ihan hyvä tuli. Vähän mua häiritti ne appelsiinista tulleet rakeiset juttuset, mutta muuten tuo oli ok.

Pirteä smoothie

1 iso banaani
1 iso appelsiini
2dl pakastemansikoita
1dl maustamatonta jogurttia
1dl maitoa
1rkl limemehua
1,5rkl sokeria
1tl vaniljasokeria

  Kuori banaani ja leikkaa se puoliksi. Kuori appelsiini veitsellä ja poista valkoiset kalvot mahdollisimman tarkasti.
   Paloittele appelsiini neljään osaan ja poista mahdolliset siemenet. Pane hedelmät ja kohmeiset mansikat tehosekoittimeen. Soseuta.
   Lisää jogurtti, maito, limetin mehu ja sokerit. Sekoita tasaiseksi. Tarkista maku. Kaada laseihin ja tarjoa heti.

25. helmikuuta 2012

I ain't got no beef with ya

Elämä Kääpiölinnassa ei aina ole kovinkaan seesteistä. Kun laitetaan kaksi yliväsynyttä jästipäätä saman katon alle, ei yhteenotoilta voi välttyä. Mutta onneksi tilanne rauhoittuukin yleensä nopeasti. Ja mikäs sen parempi tapa saada rauha maahan kuin hyvä ateria hyvän viinin kera. Kyllä siinä mainoslauseessa "Hyvä ruoka, parempi mieli" on edes hitunen totta.

Tänään sain vihdoin tehtyä semmoista ruokaa, jonka kokeilemista mä oon suunnitellut niin kauan kuin oon tuon ukkoni kanssa yhdessä ollut. Eli sellaiset reilu viisi vuotta. Harkinta-aika oli ainakin riittävä. Mutta kyllä hyvää kannatti odottaa. Ruoka oli nimittäin erinomaista. Ohje on lähtöisin Pirkasta. Sen verran lisäilin omiani, että tein lisäksi vielä kermaista bataattisosetta. Eilen kaupassa käydessä yksi bataateista aivan huusi halusta päästä meidän kattilaan ja soseeksi. Tai sitten mulla on vaan vilkas mielikuvitus :D

Pihviateria Argentiinalaisittain

n.700g naudan entrecôtea, marinoitu (käytin marinoimatonta, jonka maustoin kypsänä suolalla ja pippurilla)
Guacamoletomaatit:
4(n.600g) kookasta tomaattia
1 valkosipulinkynsi
0,5(n.20g) pientä sipulia
1 tuore punainen chili
2(n.280g) kypsää avokadoa
2rkl lime- tai sitruunamehua
0,25tl suolaa
mustapippuria
jääsalaattia
Lisäksi:
nachoja

  Nosta liha huoneenlämpöön noin tunti ennen paistamista. Leikkaa tomaateista melko laaja kansi ja koverra sisus irti. Siivilöi sisuksesta irtoava neste pois ja pane sisus monitoimikoneen kulhoon. Lisää murskattu valkosipulinkynsi. Poista chilistä siemenet ja valkoiset kalvot. Hienonna chili ja lisää monitoimikoneeseen.
   Halkaise avokadot ja poista siemenet. Koverra hedelmäliha kuoresta esimerkiksi lusikalla ja paloittele se monitoimikoneen kulhoon. Pirskottele avokadolle heti limetin- tai sitruunanmehua tummumisen estämiseksi.
   Pyöräytä tomaattien sisus ja avokadot monitoimikoneessa hienoksi. Hienonna sipuli ja sekoita guacamoletahnan joukkoon. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Täytä tomaatit guacamolella ja pane tarjolle salaattipedille.
   Paista pihvit kuumalla pannulla 5 - 7 minuuttia. Kääntele pihvejä usein, jotta niiden pinta ei pala. Leikkaa pihvit viipaleiksi (tai jätä kokonaisiksi) ja tarjoa guacamoletomaattien ja uunissa tai mikrossa lämmitettyjen maissilastujen kanssa.

Kermainen bataattisose

1 bataatti
1 sipuli
vettä
suolaa
0.5-1dl ruokakermaa
nokare voita

  Kuori ja kuutioi bataatit ja sipulit. Keitä kuutiot kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Kaada keitinvesi pois. Muussaa bataatti- ja sipulikuutioita hieman. Lisää reilu nokare voita ja sen verran kermaa, että saat sopivan soseen. Vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi. Mausta tarvittaessa ripauksella suolaa.

23. helmikuuta 2012

Kevättää

Kyllä huomaa, kuinka yhä pidemmät päivät saa kevättä rintaan. Eikä keväisiä fiiliksiä vähennä ollenkaan nuo innokkaasti lauleskelevat pikkutirpuset! Ihanaa! Pian saa alkaa suunnittelemaan kevään ja kesän istutuksia ja että mitähän sitä tänä vuonna yrittäisi kasvattaa tuolla meidän pikkuruisella kasvimaalla. Peruna on ihan ehdoton ja mansikoita löytyy, mutta kaikki muu aina vaihtelee. Oman maan potut on kyllä ihan parasta. No, onhan siihen vielä aikaa, kun niitä pottuja lautaselle saa. Mutta saan mä jo täpistellä, jos mä haluan.

Kevään tulon huomaa myös siitä, että mä haalin ympärilleni kaikkea keltaista ja vaaleanvihreää. Kirpparilta mukaan lähteneet vihertävän keltaiset keittiön matotkin piristää kummasti. Ja laitoin äitini ostamaan mulle keväänvihreän pöytäliinan, kun en täältä meidän kaupungista sellaista löytänyt. Ja näkyyhän tuo kevät vähän ruoassakin. Ihanat appelsiinit ja kaikki vihreä on ihan pakko ostaa ja syödä.

Ja sitten joutavat turinat sikseen ja ruokajuttuihin.... Kokkailuun mulla ei tänään kauheasti aikaa mennyt, kun tuhottiin eiliset tähteet. Mutta kun halusin edes vähän omaa aikaa, niin innostuin tekemään pikkuruisia alkupalaleipiä ja appelsiinirahkaa. Mulla on sellainen Saarioisten vanha keittokirja ja sitä selatessani löysin hienon kuvan pienistä alkupalaleivistä. Olis aika kivaa joskus tehdä oikein iso läjä kaikenlaisia pieniä leipiä ja pitää vaikka teekutsut. Vaikka onhan niissä leivissä aikamoinen väkertäminen. Siinä kirjassa ne vaan näytti niin herkullisilta ja aika söpöiltäkin. Niinpä tein meille pikaisesti semmoisia tomaatti-sipulileipiä ja kananmunaleipiä. Neidiltä jätin sipulit pois ja mun kananmunaleipään pääsi vielä anjovistakin. Muut ei semmoisen herkun päälle ymmärrä yhtään mitään. Neitiseni oli niin iloinen mun puolesta, kun saan syödä koko anjovispurkillisen ihan yksin :)


Tuo appelsiinirahka oli oikein pirtsakkaa ja hyvää. Eikä turhan makeaa. Ohje on tällä kertaa lähtöisin Me-lehdestä. Mä käytin tuohon vaniljakastiketta, kun se sattui ensimmäisenä kaupassa osumaan silmään. Mietin hetken rahkaa tehdessä, että lisäänkö sokeria ollenkaan, mutta laitoin kuitenkin. Appelsiini on kuitenkin sen verran kirpeää, että kyllä se sen sokerin tarvitsi.

Kevyt appelsiinirahka

2 appelsiinia
2-2,5dl kevytvispiä tai vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
0,25dl sokeria
1rkl vaniljasokeria
1prk(250g) maitorahkaa
 2rkl pähkinärouhetta

 Kuutioi kuoritut appelsiinit, ota leikkuulaudalle valuva mehu talteen. Vatkaa jääkaappikylmä kevytvispi tai vaniljakastike kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää sokerit ja rahka ja sekoita sileäksi. Lisää appelsiinikuutiot ja -mehu. Annostele laseihin ja ripottele pähkinärouhe päälle. 

22. helmikuuta 2012

Nakit ja sienet ne yhteen soppii

Mun kokkaaminen oli taas tänään semmostakin säheltämistä että oksat pois. Mä oon metsästänyt karkailevia nakkiviipaleita niin lattialta, hellalta kuin kiehuvasta perunakattilastakin. Ne ei vaan millään halunneet päätyä pannulle ruskistettavaksi. Typeriä nakkeja. Lisäksi sinappipurkin korkki päätti sukeltaa kastikkeen sekaan runsaan sinappilastin kera. Ruoka kuitenkin valmistui kaikesta säätämisestä huolimatta eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Tänään siis herkuteltiin kermaisella sipulimuusilla ja nakki-sienistroganovilla. Vaikka eihän tuo mitää stroganovia ole, mutta kiva versio nakkikastikkeesta. Ja hämmentävän hyvin nuo sienet nakkien kanssa sopii. Kastikkeen ohjeesta saamme jälleen kiittää Yhteishyvää. Tosin tähän tapaan lorauttaa lisäksi vielä tilkan soijaa tai lihafondia. Muuten kastike jää mun mielestä vähän pliisuksi. Muusin tein taas ihan hatusta vetäen ja hyvä tuli.

Nakki-sienistroganov

400g nakkeja

1rkl öljyä
1 sipuli
1rs(n.200g) tuoreita herkkusieniä
2rkl vehnäjauhoja
1rkl sinappia
1rkl tomaattipyreetä
0,5tl suolaa
0,5tl rouhittua mustapippuria
4dl vettä
1dl kevytruokakermaa
loraus soijaa tai lihafondia
persiljaa

  Leikkaa nakit ohuiksi viipaleiksi. Paista niitä kevyesti pannulla öljyssä. Lisää hienonnettu sipuli ja viipaloidut herkkusienet. Kääntele hetken aikaa ja ripottele sitten pinnalle vehnäjauhot. Sekoita ja lisää mausteet (ja soija tai fondi) sekä vesi ja ruokakerma. Anna kiehua hiljalleen noin 10 minuuttia, että vehnäjauhot ehtivät kypsyä. Hienonna pinnalle persiljaa. Tarjoile perunamuusin, salaatin ja suolakurkkujen kanssa.

Kermainen sipulimuusi

n.1kg perunoita
vettä
suolaa
1 iso sipuli
1dl kermaa
n.1,5dl maitoa
2rkl margariinia
suolaa maun mukaan

  Kuori ja kuutioi perunat ja sipulit. Keitä kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Kaada kypsistä perunoita ja sipuleista keitinvesi pois. Muussaa perunat sekä sipulit perunatömpällä (tai vatkaimella) ja lisää margariini, kerma ja maitoa niin paljon, että saat sopivan soseen. Mausta makusi mukaan suolalla.

21. helmikuuta 2012

Vain pekoni puuttuu

Nyt on kyllä niin hirveä väsy, ettei kauheasti jaksa kirjoitella. Mutta jos jotain kumminkin. Tänään oli taas se päivä viikosta, kun lautasella nähtiin vain kasviksia ja pastaa. Lihat sai jäädä odottamaan aikaa parempaa. Vaikka mun mielestä tuo ruoka aivan huusi pekonia. No, lisäsin mä edes muutaman valkosipulinkynnen, mutta ei sekään lihaa korvaa. Vähän heppoista tuo ruoka oli, mutta ihan syötävää. Luulen, että iltasella saa ainakin tuolle ukolle väsätä jotain tuhdimpaa, ettei aivan näe nälkää. Etenkin, kun aikoo mennä huhkimaan tuonne puupinolle. Ohje tämänkertaiseen pastaan on jälleen kerran Yhteishyvästä. Yllätys. Ja annos on aika valtava.

Kesäkurpitsa-tomaattipasta

2 sipulia
2kpl (n.600g) kesäkurpitsaa
1rkl öljyä
8 aurinkokuivattua tomaattia
0,5tl suolaa
0,25tl mustapippuria
Lisäksi:
400g pastaa
Pinnalle:
parmesaania tai sinihomejuustoa (laitoin fetaa)

 Kuori ja paloittele sipuli. Pese kesäkurpitsa ja paloittele se. Kuumenna öljy pannulla ja paista sipuleita ja kesäkurpitsoja, kunnes ne pehmenevät. Lisää paloitellut aurinkokuivatut tomaatit, suola ja mustapippuri. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita kasvikset pastan joukkoon ja tarjoile juuston kanssa.


20. helmikuuta 2012

Oon mennyt taas helppoon

Viikko alkoi taas sangen vauhdikkaasti. Tuntuu, että koko päivän on saanut juosta paikasta toiseen. Jos sama tahti jatkuu koko viikon, voi loppuviikosta olla aika väsy. Keittiössä ei tänään kovinkaan paljoa aikaa kulunut. Ihan hyvä niin. Jälleen kerran mulla oli pieni apulainen (=termiitti) kokkauskaverina. Opinpahan tästä kokkailutuokiosta ainakin sen, että roskiskaappiin on syytä laittaa jonkinmoinen lapsilukko. Tyhjä sipulipussi nimittäin tuntui sangen mielenkiintoiselta kapistukselta, joka piti vetää keittiön lattialle uudestaan ja uudestaan.

Onneksi päivän jauheliha-kasvispata oli sangen helppo kokata huolimatta jalassa roikkuvasta 9 kilon lisäpainosta. Alkuperäinen ohje on lähtöisin Yhteishyvästä, mutta muuttelin sitä vähän. Paprikat jätin suosista pois. Neidin lautasella olevat kypsät paprikat kun päätyvät usein vaivihkaa lautasen reunalle ja siitä roskiin. Pilkoin paprikat sitten raakana ruoan lisukkeeksi. Pizzamausteen vaihdoin oreganoon, kun mulle tuo pizzamauste ei oikein kolahda. Mutta tässä ohje siten kuin se olisi pitänyt tehdä.

Jauheliha-kasvispata

2 sipulia
2 valkosipulin kynttä
1 keltainen paprika
1 punainen paprika
1 kesäkurpitsa
400g jauhelihaa
1prk tomaattimurskaa (laitoin chilillä maustettua)
2tl pizzamaustetta
1tl suolaa
0,5tl mustapippurirouhetta
1tl chilijauhetta halutessasi
  Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Pese paprikat, poista siemenet ja kuutioi paprikat. Pese kesäkurpitsa ja paloittele se. Paista jauheliha korkeareunaisessa paistinpannussa tai padassa. Lisää sipuli ja valkosipuli ja paista käännellen. Lisää paprikat, kesäkurpitsa, tomaattimurska ja mausteet. Kypsennä noin 15 minuuttia välillä sekoittaen ja tarjoile pata riisin kanssa.

18. helmikuuta 2012

Nätti niinku räkälätti

Vähän nolona tunnustan, että mä leivoin tänään elämäni ensimmäistä kertaa laskiaispullia. Mä oon tähän asti turvautunut aina kaupan tarjoamiin pulliin. Yleensä kun yksi laskiaispulla riittää vallan mainiosti häivyttämään jokahelmikuisen laskiaispullanälän, niin en oo sitten katsonut aiheelliseksi muutaman pullan takia vaivata itteäni. Nyt mä sitten olin reipas tyttö ja sain aikaiseksi leipoa noita herkkuja. Tai osa taikinasta päätyi suklaapulliksi, kun ei niitä laskiaispullia määräänsä enempää jaksa mussuttaa.

Kokeilin samalla mulle uutta pullataikinaohjetta, mutta mun mielestä tuo oli vähän omituinen. Ei paha kuitenkaan. Taikinaan ei tullut ollenkaan kananmunaa ja mun mielestä tuo oli aika makeaa. Ja rasvaista. Jauhoja laitoin vähän vähemmän mitä ohjeessa oli. Silti taikina oli aika tivistä. Plussaa tuossa taikinassa oli, että se oli helppo leipoa ja käsitellä. Ja kerrankin sain suht pieniä pullia, kun yleensä mun pullat paisuu ihan hirvittäviin mittoihin. Mitään nättejä noista mun pullista ei tullut tällä(kään) kertaa.

Laskiaispullat

5dl maitoa
2pss(à11g) kuivahiivaa
2dl sokeria
1tl suolaa
1rkl kardemummaa
n.11dl vehnäjauhoja
200g voita
Voiteluun:
munaa
Pinnalle:
raesokeria tai mantelilastuja
Täyte:
3-4dl vispikermaa
3rkl sokeria
mansikkahilloa

  Lämmitä maito 42-asteiseksi. Lisää maidon joukkoon suola, sokeri, kardemumma sekä pieneen jauhomäärään sekoitettu kuivahiiva. Lisää puolet jauhoista ja vatkaa voimakkaasti. Lisää loput jauhot ja pehmeä tai sulatettu rasva. Alusta taikina kimmoisaksi. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi liinalla peitettynä lämpimässä paikassa.
  Kaada kohonnut taikina jauhotetulle pöydälle ja leivo pieniksi pulliksi. Nosta pullat leivinpaperille pellille, peitä liinalla ja kohota. Voitele kohonneet pullat kananmunalla ja ripottele pinnalle raesokeria tai mantelilastuja. Paista 200 asteisessa uunissa 12-15 minuuttia.
  Vatkaa kerma ja sokeri vaahdoksi. Halkaise jäähtyneet pullat. Laita kermavaahto tähtiterällä varustettuun pursottimeen ja pursota pullien leikkauspinnoille renkaat. Täytä keskus mansikkahillolla. Laita kannet päälle ja herkuttele.



Illalla tein naposteltavaksi ja sipsien korvikkeeksi sellaisen juusto-salaattilautasen. Sai taas huomaamatta syötettyä muille noita vihanneksia. Näppärää. Periaatteessa tuohon voi laittaa ihan mitä juustoja tai kasviksia vaan haluaa. Meidän lautaselta löytyi tänään jääsalaattia, kirsikkatomaatteja, kukkakaalia, kurkkua, munajuustoa, kotijuustoa ja Polaria. Kastikkeeksi tein semmoisen kermaviili-rakuunakastikkeen, joka oli aika omituista. Mä en oikein tiedä tykkäsinkö siitä vai en. Tässä ohjetta, jos joku haluaa kokeilla.

Rakuuna-kermaviilikastike

1prk kermaviiliä
1rkl sitruunamehua
2tl sokeria
0,25tl suolaa
mustapippuria rouhittuna
2rkl tuoretta rakuunaa tai 1tl kuivattua

  Sekoita ainekset keskenään ja anna maustua hetkisen viileässä.


Huomenna säästyykin kokkailuilta, kun pääsee anopin herkkupöytään. Oon varmaan ennenkin kehunut, mutta mun anopin sapuskat on suurta herkkua. Kuten myös appiukon savustama lohi. Ukko toi mulle palasen tuota lohta sairaalaan, kun oli poikaa hakemassa. Ette usko kuinka taivaalliselta se maistui sairaalaruokien rinnalla! Ja anopin ruokapöydässä on yleensä niin paljon kaikkea, että jos siitä nälkäisenä nousee, niin saa kyllä syyttää ittiään. Ruoka ei taatusti lopu kesken. Ihanaa, huomenna(kin) siis herkutellaan.

17. helmikuuta 2012

Easy livin'

Jess! Meidän lökäpöksypaviaaniterroristi nukahti hetkeksi. Eli saan hetken viettää kirjoittaen kaikkea turhanpäiväistä, ilman että täytyy seurata silmä kovana mitä ympärillä tapahtuu. Luksusta. Pojastani on nimittäin kehittymässä aikamoinen termiitti, joka tekee kyllä ihan kaikkea mikä on kiellettyä. Ja kun yritän kieltää, niin parin krokotiilinkyyneleen ja kovan parkaisun jälkeen herra on jälleen pahanteossa. Taitaa siis jatkossa kirjoittaminen ajoittua pojan päiväuniin tai iltaan kun herra nukkuu (jos nukkuu).

Mutta sitten siihen ruokaan. Tämän päivän ruoka ei todellakaan ollut mitään hienoa, mutta oikein hyvää ja ennen kaikkea pikaista ja helppoa. Perjantai kun edelleen kuuluu mulla niihin päiviin, kun ei kokkailuun tahdo riittää energiaa. Eikä tuo nyt mitään superterveellistäkään ollut, mutta ehkä tuo ruoassa käytetty täysjyvämakaroni antaa siinä kohtaa edes vähän anteeksi. Mä oon tämän ohjeen kopsannut jostain helppona makaronilaatikkona. Mutta ei tuo kyllä mitään laatikkoa ole nähnytkään. Mössöä tuo on. Muuttelin ohjetta jonkin verran ja laitetaas taas ohjetta jakoon mun tekosten mukaan.

Makkara-makaronimössö

5dl makaronia
vettä
suolaa
1pkt(400g) juusto-Kabanossia tai muuta makkaraa
1pss(n.250g) suikalejuureksia (pakaste)
öljyä
1prk(2dl) ruokakermaa
mustapippuria
suolaa
kuivattua oreganoa
kuivattua ruohosipulia
kuivattua persiljaa
valkosipulijauhetta
paahdettua sipulia

  Keitä makaroni kypsäksi suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Kuutioi makkarat. Ruskista suikalejuureksia ja makkarapaloja öljytilkassa pannulla. Sekoita kypsät makaronit sekaan. Mausta seos yrteillä, suolalla ja pippurilla ja kaada kerma joukkoon. Anna ruoan muhia viitisen minuuttia. Ripottele pinnalle paahdettua sipulia. Ja ei kun syömään.

Ei ulkonäköpisteitä tälle sapuskalle :)

Voi hitsi! Meinasin taas unohtaa. Eilen maistettiin ensimmäisen kerran karpalolikööriä ja siitä tulee kyllä hyvää! Aika makeaa ja vätkää tosin oli vielä. Mies lisäsi likööripurkkiin pari desiä karpalomehua (siis 1dl karpalomehutiivistettä ja 1dl vettä). Mutta vielä täytyy malttaa jättää tölkki rauhaan ja antaa liköörin muhia.

16. helmikuuta 2012

So Long, and Thanks for All the Fish

Eilisen kokkailut jätin suosista muiden harteille. Aina ei vaan huvita tai jaksa ja silloin on oikein hyvä turvautua noutoruokaan. Testattiin kaupunkiin rantautunutta uutta kiinalaista take away-paikkaa ja jäi kyllä viimeiseksi kerraksi meidän osalta. Ei ollut mun ruokaa, ei.

Vaikka en mä tiedä oliko tämän päivän kokkailut paljoa sen parempia. Taisi tuo hampurilaiseni olla silti enimmäkseen harmiton. Tällä kertaa tein vaan itselleni kalaisan purilaisen. Muut jalosti armahdin ja saivat sitten lihaisamman version. Tuosta mun hampurilaisesta olisi saanut paljon paremman, jos siihen olisi lisäillyt vähän valkosipulimajoneesia ja sämpylät olisi ollut jotain muuta kuin noita höttöhöttö-hampurilaissämpylöitä. Tarjonta kaupassa oli vaan sangen rajoittunutta sämpylöiden suhteen. Ja valkosipulimurskan sekoittaminen majoneesin joukkoon tuntui ylitsepääsemättömän raskaalta tehtävältä. Tässä kuitenkin ohjetta, jos joku haluaa testata tai soveltaa.

Kalahampurilainen
(1 kipale)

1-2 paneroitua kalapihviä
1rkl öljyä
3rkl kermaviiliä
1rkl ketsuppia
salaattia
kurkkua
1 kananmuna
juustoa
kurkkusalaattia
sipulia
1 sämpylä

  Paista kalapihvit miedolla lämmöllä öljyssä kypsäksi. Sekoita kermaviili ja ketsuppi. Paista kananmuna. Lämmitä sämpylä pannussa paahtaen tai leivänpaahtimessa. Huuhtele ja viipaloi vihannekset. Kokoa hampurilainen ja mausta makusi mukaan.


Illalla ajattelin palkita itseni oikein isolla kuumalla kaakaolla, johon ihan vahingossa saattaa lurahtaa tilkka kermalikööriä ja Malibua. Tämä viikko on ollut sellaistakin hullunmyllyä, että oon sen ansainnut :) Nyt vielä hetkeksi keittokirjat käteen ja neidin synttäritarjoiluja suunnittelemaan.

14. helmikuuta 2012

Kana sanoo kot kot kot

Ensinnäkin, oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille lukijoille! Mulla oli kovasti suunnitelmia tälle päivää, mutta suurin osa niistä jäi toteuttamatta. Kiitos elämää suuremman ja järkyttävän päänsäryn. Mä olisin niin kovasti halunnut viedä ihanaiselle ystävällenikin muffinssit tai pari. Mutta jos sitten joku toinen päivä.

Sain mä sentään kokkailtua, vaikka työn ja tuskan takana se olikin. Eiliselle suunniteltu seesamikana oli vuorossa vasta tänään, kun en eilen muistanut laittaa kanoja ajoissa marinoitumaan. Hyvänä päivänä tämän ruoan tekeminen ei olisi ollut mitenkään hankalaa, mutta tänään ei ajatus juossut kokkaillessa ollenkaan. Lopputulos oli silti yllättävän hyvä. Yhtään en taas tiedä mistä ohje on lähtöisin.

Pikkasen muuttelin noita ainesmääriä tuon pastan osalta. Laitoin vaan yhden porkkanan ja kesäkurpitsan ja vähän vähemmän spagettia. Silti tuota tuli aivan liikaa! Täytyy huomenna kehitellä tuosta spagetista jotain. Ja kun näin talvella ei viitsi grilliä lämmitellä, niin kypsensin kanat mun uudella hienolla parilapannulla.

Grillattu seesamikananpoika

100g voita
1rkl hunajaa
1rkl Dijon-sinappia
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä
2rkl seesaminsiemeniä
4 broilerin rintaa tai koipea luuttomana
2rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
2rkl hunajaa
Lisäksi:
3 porkkanaa
1-3 pientä kesäkurpitsaa
500g spagettia
1rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
hienonnettua tuoretta korianteria tai persiljaa

  Sekoita pehmeä voi, hunaja ja sinappi. Mausta suolalla ja pippurilla ja laita jääkaappiin odottamaan.
  Paahda seesaminsiemenet kuivassa pannussa kullanruskeiksi. Sekoita marinadia varten 2rkl oliiviöljyä, 2rkl juoksevaa hunajaa ja 1rkl seesaminsiemeniä. Levitä seos broilereille ja anna maustua 1-2 tuntia. Kuumenna grilli tai parilapannu ja kypsennä broilerit kullanruskeiksi. Mausta palat suolalla ja pippurilla ja kääri alumiinifolioon. Anna kypsyä grillissä vielä noin kymmenen minuuttia. Aika riippuu palojen paksuudesta. Kokeile kypsyyttä viiltämällä lihaa terävällä veitsellä. Lintu on kypsää kun lihaneste on kirkasta.
  Kiehauta broilerin kypsyessä iso kattilallinen suolattua vettä. Pane spagetti veteen ja keitä lähes kypsäksi. Lisää suikaloidut porkkanat ja kesäkurpitsa spagetin joukkoon ja anna niiden kiehahtaa spagetin kanssa. Siivilöi vesi pois ja kaada spagetti takaisin kuumaan kattilaan. Lisää pari ruokalusikallista hunaja-sinappivoita ja oliiviöljy. Jauha päälle vähän suolaa ja pippuria.
  Leikkaa broilerit viipaleiksi. Aseta lämmitetyille annoslautasille ensin keko spagettia ja sille viipaloitu broileri. Nosta broilereille nokare hunaja-sinappivoita ja ripottele pinnalle loput seesaminsiemenet. Koristele annos hienonnetulla korianterilla tai persiljalla.


Mun silmissä tuo kuvan kana näyttää vähän raa'alta, vaikka syödessä se oli kypsää. Onko vika mun silmissä, päässä vai kamerassa? Omituista.

Mutta niistä eilisistä kuppikakuista täytyy todeta, että oli ne kyllä hyviä. Tuo päälle tullut suklaamousse oli piste iin päälle. Sen pursottaminen oli vaan aika haastavaa, kun isoimmat Marianne-kököt tukki tyllan vähän väliä. Lusikka taitaisi toimia kuorruttamisessa paljon paremmin. Hyvä maun ansiosta rumemmat leivokset kelpaa-

13. helmikuuta 2012

Elämä ilman ystäviä, on kuin kakku ilman kuorrutusta

Ystävänpäiväherkut saivat jo tänään alkunsa, mutta huomenna vasta herkutellaan. Huomenna kun on neuvolaa ja muuta, niin aikaa leipomiselle tuskin olisi. Juhlistetaan samalla vaikka tuon pikkujätkän saavuttamaa kymmenen kuukauden ikää. Huomenna on siis suuri päivä.

Mä en oikein osannut päättää, että mitä mä haluaisin huomiselle leipoa. Olin salaa haaveillut joistain ihanista, ällömakeista, runsaskalorisista leivoksista, mutta en sitten äkkiseltään löytänyt sopivaa ohjetta. Finaaliin pääsi loppujen lopuksi suklaaleivokset, joihin olisi tullut kumkvatteja ja paljon suklaata ja sitten nuo tiikerikuppikakut. Tyttö sai tehdä lopullisen päätöksen ja tikrumuffinssit voitti. Mulle oli vaan tärkeää, että sain testata mun uusia sydämen muotoisia muffinivuokia. Näiden ohje on lähtöisin Pirkasta. Täytyy myöntää, että salaa maistoin yhtä vaikka kuorrutankin ne vasta huomenna. Ja oli ne kyllä aika nameja.... Saiskohan sitä syödä toisen ja kolmannekin? Jos huomenna tekis uuden satsin.

Tiikerikuppikakut

200g voita
2tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
3dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
3rkl tummaa kaakaojauhetta
3rkl maitoa
0,5pss (n.1dl) Marianne Crush-rouhetta (mä murskasin itse niitä Marianne-palleroita)
Lisäksi:
15 Amerikan muffinivuokaa
Suklaamoussekuorrutus:
100g taloussuklaata
2dl vispikermaa
0,5pss(n.1dl) Marianne Crush-rouhetta (tai niitä murskattuja Marianne-palleroita)

  Vaahdota pehmeä rasva, sokeri ja vaniljasokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe.
   Ota 1/3 taikinasta toiseen kulhoon ja lisää joukkoon kaakaojauhe siivilän läpi, maito ja karamellirouhe.
   Pane muffinivuokien pohjalle kerros vaaleaa taikinaa, sen päälle tummaa taikinaa ja lopuksi vielä kerros vaaleaa taikinaa. Nostele taikinaa esimerkiksi veitsen kärjellä, jotta kerrokset hieman sekoittuvat. Paista 200 asteessa uunin alaosassa noin 20 minuuttia.
   Suklaamoussekuorrutus: sulata suklaa miedolla lämmöllä kattilassa tai mikroaaltouunissa. Anna jäähtyä hieman. Vaahdota kerma ja kaada suklaa vaahdon joukkoon. Lisää lopuksi karamellirouhe. Pursota tai lusikoi kuorrutus jäähtyneiden muffinien päälle.

Näihin voi tehdä myös marenkikuorrutuksen, mutta mulla jäi kammo marenkikuorrutuksia kohtaan sen epäonnistuneen mustikkatortun kuorrutuksen takia. Marenkikuorrutuksen löytää ainakin Pirkan sivuilta. Yritän huomenna saada jostain kuorrutetusta sydämestä kuvan ja lisäillä sen sitten myöhemmin.

Koristelu ja kuva by neiti 10v.

Mun sytäimät

12. helmikuuta 2012

Vohzonet

Oohh... Vohveliraudat kuumaksi ja pizzaa väsäämään! Kerrankin miehen kanavapujottelusta oli mu(i)llekin iloa. Mies bongasi lauantaina Avalta jonkun kokkausohjelman, jossa neitokainen teki calzoneja vohveliraudalla. Idea oli niin kiehtovan omituinen, että pakkohan sitä oli kokeilla! Soveltaen toki, kun ei mitään neidin ohjeista laitettu muistiin. Ja täytyy kyllä myöntää, että hyviä tuli. Tosin näiden tekeminen vaatii harjoittelua, jos näistä nättejä haluaa.

Tein kolme koekappaletta ja ensimmäinen onnistui ihan ok. Toisesta tuli juustot pihalle ja mun oma meni epämääräisenä taikina-täytemyttynä roskiin ennen kuin ehti edes paistumaan. Onneksi sain miehen omasta puolet, ettei tarvinnut ihan syömättä olla. Oliskohan se turhautumisesta johtunut tippa linssissä auttanut asiaa... No, tästä opin ainakin sen, että leivottaessa täytyy oikeasti käyttää kunnolla jauhoja, eikä pohjasta kannata tehdä hirveän ohutta! Ja leivonta-alusta pitää olla sellainen, että taikina siitä taatusti irtoaa. Todennäköisesti käytännöllisempi tässä olisi kantikas vohvelirauta, mutta kyllä tuolla pyöreälläkin sai paistettua. Täytettä ei kannata laittaa ihan hirvittäviä määriä ja kannattaa tehdä pizzoista sopivan kokoisia, että mahtuvan hyvin paistumaan.

Täytteeksi näihin voi laittaa ihan mitä haluaa. Ohjelmassa oli vissiin ricotta- ja mozzarellajuustoa ja yrttejä. Me laitettiin juustoraastetta, sieniä, sipulia ja meetvurstia. Periaatteessa kaikki mahdolliset pizzatäytteet käy. Tomaattikastikkeenkin voi lisätä jos haluaa. Pizzataikinankin voi tehdä ihan mielensä mukaan. Tai käyttää valmista, kunhan se on pehmeää. Mä tein taikinan sillä ohjeella, mitä oon käyttänyt vuosikaudet. Yhtään en muista, mistä se on lähtöisin.

Pizzapohjataikina

2dl vettä
1pss(11g) kuivahiivaa
0,5tl suolaa
1tl sokeria
2rkl öljyä
n.5dl vehnäjauhoja

  Lämmitä vesi n. 42-asteiseksi. Lisää veteen suola, sokeri ja jauhotilkkaan sekoitettu kuivahiiva. Lisää loput jauhot ja öljy ja alusta taikina tasaiseksi ja kimmoisaksi. Anna kohota liinalla peitettynä puolisen tuntia. Jaa taikina kolmeen tai neljään osaan ja kauli ohuiksi pohjiksi.
  Vohzoneja tehdessä kauli taikina pyöreäksi levyksi. Levitä pohjan toiselle puolikkaalle haluamasi täyte. Jätä kuitenkin reunoihin 2-2,5cm tyhjää tilaa. Kostuta taikinan reunat kylmällä vedellä. Käännä taikinan tyhjä puolisko täytteen päälle ja ummista reunat. Voit taittaa alareunan kannen päälle ja painella reunat kiinni.
  Kuumenna vohvelirauta oikein kuumaksi. Voitele raudat kevyesti rypsi- tai oliiviöljyllä. Nosta vohzone kuumalle raudalle ja laita kansi kiinni kevyesti. Älä paina kantta, ettei täyte tursua ulos. Paista kunnes pinta on kauniin ruskea. Puolessa välissä voi vohzonen kääntää varovasti, että se paistuisi tasaisesti.
  Ensimmäisen paistuminen kellotettiin ja siinä meni noin 8-9 minuuttia. Mutta onhan tuo aikalailla rautakohtaistakin.


Onneksi mies leikki kameralla tytön syödessä, sillä muuten olisi vohzonet jääneet ikuistamatta. Mun raaka täyte-taikinaklöntti kun ei ollut kovin kuvauksellinen....

Ja kun kerran tuo vohvelirauta on tuossa esillä, niin ajattelin vielä iltasella paistaa vohveleita. Muutaman kerran oon tehnyt vohveleita yhdellä Elannon lehdestä joskus kauan sitten löytyneellä ohjeella. Mä kun tykkään valtavasti seesaminsiemenistä, niin siksi varmaan nämä vohvelitkin on niin suurta herkkua.

Yllätysvohvelit

1dl puolikarkeita vehnäjauhoja
0,5dl seesaminsiemeniä
ripaus suolaa
1rkl sokeria
2dl kahvikermaa
0,5-1dl vettä
1 kananmuna
0,5dl juoksevaa margariinia tai voisulaa
Tarjoiluun:
jäätelöä
marjoja tai hilloa

  Mittaa kuivat aineet sekoituskulhoon. Lisää kerma ja vesi hyvin sekoittaen. Anna turvota 5-10 minuuttia. Sekoita kananmuna ja rasva taikinaan. Annostele vajaa desilitra taikinaa vohvelipannuun. Paista hitaasti kauniin ruskeiksi. Tarjoa pehmeän jäätelön ja marjojen tai hillon kanssa.

 Höh... Joka kerta mä unohdan kuinka onnettoman pieni taikina tuo onkaan. Vaivaiset viisi vohvelia sain aikaiseksi. Pöh. Ens kerralla täytynee tehdä ainakin triplaten taikinaa :)

11. helmikuuta 2012

Laskiaista odotellessa

Mä oon koko ajan ajatellut, että ensin on laskiainen ja sitten vasta ystävänpäivä. Ja olin jo henkisesti varautunut ensin tekemään ison kasan laskiaispullia ja sitten vasta jotain ihania ystävänpäiväleivoksia. Onneksi jossain vaiheessa hoksasin katsoa kalenteriin ja huomasin, että olin ihan väärässä päivien suhteen. No, tein edes jokavuotisen hernekeiton jo nyt. Mutta laskiaispullat saa odottaa sitten laskiaiseen. Hernekeittoon käytin tällä kertaa jauhelihaa. Ihan hyvää siitäkin tulee, mutta on se lihaklöntistä tehty keitto vaan parempaa. Se lihaklöntti antaa vaan aika paljon makua, kun saa kiehua aikansa herneiden seassa. Ohjeen tämänkertaiseen soppaan löysin Me-lehdestä.

Rokka

500g herneitä
2,5–3l vettä
2 lihaliemikuutiota
1 laakerinlehti
2 sipulia
350g saunapalvia tai 400g jauhelihaa
1rkl margariinia tai öljyä
2–3rkl sinappia
1 ruukku tuoretta meiramia silputtuna tai
2tl kuivattua meiramia
suolaa
mustapippuria

   Kaada kylmällä vedellä huuhdotut herneet kattilaan ja lisää vesi. Anna herneiden liota yön yli joko jääkaapissa tai ihan vaan huoneenlämmössä. Siirrä kattila liedelle, lisää liemikuutiot ja laakerinlehti. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljaa poreillen 1,5–2 tuntia, silloin tällöin sekoitellen.
  Kuori ja silppua sipulit (ja kuutioi saunapalvikinkku). Kuumenna rasva pannussa ja ruskista sipulisilppu ja kinkkukuutiot tai jauheliha. (Mausta jauheliha suolalla ja mustapippurilla.) Lisää sipuli-lihasilppu, sinappi ja meirami keittoon ja jatka keittämistä 10–15 minuuttia. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria.


Hernekeiton päälle lisättiin vielä ruskistettuja siskonmakkarapalleroita, tuoretta sipulisilppua ja paljon sinappia. Pakkohan ne siskonmakkarat oli käyttää loppuun, kun niitä kerran eilisestä pyttipannusta jäi. Eikä kyllä harmita yhtään, sillä hyvin sopivat tuohon sopan päälle.

10. helmikuuta 2012

Pydärii

Hoh hoh... Onpas ollut taas päivä. Reippaana tyttönä sain tuvan siivottua ja ruokaa väsättyä. Tai no matot on vielä pihalla, mutta saavat siellä pysyäkin huomiseen. Ruoan puolesta meillä oli tänään pydäripäivä. Tai pyttis tai pyttipannu. Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä. Tavanomaisesta poikkeavan tästä ruoasta teki makkarana käytetty siskonmakkara. Idea ja ohje on lähtöisin Yhteishyvästä. Tosin mä en noita ainesmääriä mittaillut vaan löin pannulle sopivalta tuntuvan määrän, eli paljon sipulia ja vähän jotain muuta. Mutta tässä se alkuperäinen ohje, jos joku haluaa testailla. Ihan hyvää perussapuskaa tuli.

Siskonmakkarapyttis
(4ann.)

8 keitettyä perunaa
1 iso sipuli
ainakin 2rkl öljyä
200g siskonmakkaraa
suolaa
mustapippuria
4 kananmunaa
(persiljaa)

  Kuori ja kuutioi keitetyt ja jäähdytetyt perunat. Hienonna sipuli. Paista öljyssä pannulla sipuli ja kuutioidut perunat. Kääntele hetken aikaa. Purista siskonmakkarat kuoresta pieninä palloina pannulle. Tässä kohtaa kannattaa lykätä perunoita vähän sivuun, että makkarapalloille on tarpeeksi tilaa. Kun makkarapallot ovat jässähtäneet, ne on helpompi sekoitella perunoiden kanssa.
  Sekoittele ruokaa kypsennyksen aikana ja mausta suolalla ja pippurilla. Hienonna pinnalle persiljaa. Paista munat pannulla ja nosta ne annosten päälle.

9. helmikuuta 2012

Tee niin kuin tomaatti ja koo niin kuin keitto

Uskomatonta, mutta totta. Mun punainen salama jätti meidät tänään kolmannen kerran kahden viikon sisällä saman kaupan pihaan. Kotoa lähti ihan kiltisti kovasta pakkasesta huolimatta, kyyditsi meidät kiltisti postin kautta kauppaan ja siihen se pirulainen jäi. Tällä kertaa appiukko sai meidät pelastaa ja hinata opeliksin lämpimään. Mä alan vakaasti olla sitä mieltä, että alan säästää uutta vanhaa autoa varten ja mun rakas kulkuneuvoni pääsee viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Tosin hetken vielä saisi jaksaa.

Ja sitten itse asiaan. Meillä oli tänään melkein kasvisruokapäivä. Mä luulen, että tuo keiton päälle ripoteltu pekoni ei kasvisruokavalioon oikein sovi. Mutta ainahan sen voi jättää pois. Kun nuo kasviskeitot ei oo kovin ruokaisia, niin teinpäs sitten niiden kaveriksi vielä pekoni-tonnikalatäytteisiä voileipiä. Tai no, yhdestä vaan tuli tuollainen, kun tytön omaan ei saanut laittaa pekonia ja mies ei suostu syömään tonnikalaa. Leivistä tuli jättimäisiä ja pelkästään sen leivän syöminen oli aika operaatio. Mutta hyvät sapuskat oli. Molemmat ohjeet näyttää olevan Yhteishyvän peruja.

Tomaattikeitto ja rapea pekoni 

1 sipuli 
pala purjoa
3 valkosipulin kynttä
1rkl öljyä
7dl vettä 
1tlk tomaattimurskaa (laitoin valkosipulilla maustettua)
3rkl tomaattisosetta
1rkl sokeria
1tl basilikaa
0,25tl suolaa
mustapippuria
(6 tippaa tabascoa)
170g pekonia

  Kuori ja silppua sipuli. Pese ja viipaloi purjo. Hienonna valkosipulinkynnet.
Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulit ja purjo.
  Lisää vesi, tomaattimurska ja -sose. Mausta ja keitä 10 minuuttia. Paahda pekonit rapeiksi miedolla lämmöllä pannulla keiton valmistuessa. Anna valua hetken talouspaperin päällä. Leikkaa rapeaksi paahdetut pekonit pieneksi saksilla.
  Tarjoile keitto pekonin ja tuoreen leivän kanssa.

Pekoni-tonnikalaleivät

170g pekonia
1prk tonnikalaa vedessä
1dl majoneesia
2tl sinappia
10 viipaletta paahtoleipää
2 tomaattia
salaattia

  Paista pekoni miedolla lämmöllä pannulla. Jäähdytä talouspaperin päällä ja paloittele. Valuta tonnikala. Sekoita majoneesin joukkoon pekoni, tonnikala ja sinappi. Viipaloi tomaatit. Levitä kaikille leiville tonnikalatäytettä. Pane viidelle leivälle tomaattia ja salaattia. Paina leipien päälle pelkkää täytettä sisältävä leipä. Leikkaa leivät puoliksi kolmion muotoon. Tarjoile ilta- tai välipalana, retkellä tai noutopöydässä.


8. helmikuuta 2012

Jauhelihaa pikaisesti

Pikainen kirjoitus pikaisesta ruoasta. Jospa tänään nimittäin pääsisi vielä katsomaan sellaista suloista kisuvauvaa. Tai eihän se mikään vauva enää ole, vaan soma neiti. Meidän rontit tuntuu valtavilta pikkukisuun verrattuna. Päivän sapuskan ohjeen oon löytänyt joskus Pirkasta ja sieltä kaapannut arkistoihini. Ruoka oli jees. Tosin sen verran lisäilin omiani, että silppusin sekaan yhden sipulin. Mä en vaan osaa laittaa ruokaa ilman sipulia! Mutta tässäpä tämä ohje.

Itämainen jauhelihakastike

400g jauhelihaa
1rkl öljyä
1,5tl juustokuminaa
(1 sipuli)
0,75tl suolaa
0,5dl mangochutneya
2rkl thai sweet chili-kastiketta
1rkl maissijauhoja
2,5dl vettä
Pinnalle:
2 tomaattia kuutioina
1dl cashewpähkinöitä
persiljaa tai korianteria

  Kuumenna öljy paistokasarissa. Sekoita joukkoon juustokumina. (Jos käytät sipulia, lisää se ennen jauhelihaa ja kuullota hetki.) Ruskista jauheliha. Mausta suolalla, mangochutneylla ja chilikastikkeella.
  Sekoita keskenään maissijauhot ja vesi. Kaada seos kasariin ja sekoita. Keitä muutama minuutti.
  Paahda pähkinät kuumalla pannulla. Kuutioi tomaatit. Ripottele kastikkeen pinnalle pähkinät, tomaatit ja persiljaa tai korianteria.
   Tarjoa riisin tai nuudelin kanssa.


Nyt poikaa pakkaamaan ja kisua katsomaan....

7. helmikuuta 2012

Seivästetyt tiput

Nyt ei voi kuin ihmetellä. Mun tyttö sanoi jonkun ruoan olevan ihanaa! Tätä ei kotitekoisista sapuskoista kovin usein kuule (lue koskaan), siksi tämä hämmennys. Mutta onhan se hyvä, että kelpasi. Suuri kiitos tästä kuulunee Santa Marialle ja heidän fajita-mausteseokselleen. Santa Marialle kuuluu kiitos päivän ohjeestakin. Listalla oli siis semmoinen ruoka kuin chicken-on-a-stick, joka alunperin oli kyllä tarkoitettu cocktailpaloiksi. Mutta mäpäs tein isompia vartaita, seuraksi ristikkoperunoista, nachorullia, salaattia ja juustodippiä. Eli ihan täysi ateria tuosta tuli. Ja vieläpä herkullinen sellainen!

Alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty Santa Marian red fusion fajitamaustetta, mutta eihän sellaista enää ollut olemassakaan. Niinpä käytin tavallista fajita-mausteseosta, keltaiset chilit jätin pois ja korvasin lautaselle lätkäistyillä pepperoneilla. Mutta kyllähän nuo kanat voi maustaa ihan makunsa mukaan. Kannattaa vaan laittaa mausteita reilusti. Ananaksen kanssa yritin päästä helpolla ja käytin valmiita ananaspaloja. Mutta ne oli niin onnettoman pieniä, että niiden seivästäminen on jokseenkin haasteellista. Valmiit renkaat paloiteltuna voisi toimia paremmin. Mutta.... Tuo mausteisen kanan ja makeiden hedelmien yhdistelmä oli jotain niin hyvää, että sitä voisin syödä vaikka kuinka ja paljon. Mutta jospa jättäisi nyt tämän ylitsevuotavan kehumisen sikseen ja antaisi sen ohjeen. Tässä, olkaapa hyvät.

Chicken-on-a-stick

1pss fajita-mausteseosta tai reilusti mausteita oman maun mukaan
400g broilerin rintafileitä reiluina kuutioina (pienempiä, jos teet cocktailpaloja)
1rkl öljyä
0,25 ananasta pieninä paloina (tai valmiita ananasrenkaita paloiteltuna)
1 papaija sopivina paloina
3rkl yellow chili-viipaleita
varrastikkuja (pieniä tai isoja käyttötarkoituksen mukaan)

  Sekoita mausteseos broileripalojen joukkoon ja anna maustua kymmenisen minuuttia. Paista broileripalat öljyssä. Öljyä voi laittaa reilumminkin.
  Pujota vartaisiin broileripaloja, papaijapaloja, ananaspaloja ja chiliviipaleita.

6. helmikuuta 2012

Possut piilosilla

Yritin tuossa epätoivoisesti selittää mun reilu yhdeksän kuukauden ikäiselle, läppäriä rakastavalle klopilleni, että nyt äiti haluaisi kirjoittaa blogiaan. Jospa sitä vaikka joku lukisi. Vastaus oli, että pöppöppöppöppööö. Oliskohan tuo sitten että puppua... Yritän silti jotain kirjoittaa. Poika leikkikööt hetken isänsä kanssa.

Tänään ruokalistalla oli pitkästä aikaa porsaankyljyksiä. En kyllä muista, koska olisin noita viimeksi tehnyt. Kaivelin mapeistani sellaisen pestomuusiin kätkettyjen porsaankyljysten ohjeen. Yritin katsella netistä, että mistä olisin ohjeen löytänyt, mutta alkuperä jäi mysteeriksi. Ajatus ruoassa oli ihan hyvä, mutta jatkossa teen tuota kyllä sipuimuusilla. Tuo pestomuusi oli ihan ok, mutta ei mitenkään ihmeellistä. Sipulimuusi ja kyljykset kuulostaa oleellisesti paremmalta. Ruoan voi tehdä pakaste- tai pussimuusistakin, jos on kiirus saada sapuska valmiiksi. Mutta kyllähän tuo perunoista tehty on vaan parempaa.

Pestomuusiin kätketyt porsaankyljykset

3 porsaankyljystä
pippuria
(yrtti)suolaa
Paistamiseen:
öljyä
Pannulle:
tilkka vettä tai lihalientä
Pinnalle ja lisäkkeeksi:
1pss pakastemuusia TAI
8 perunaa
3rkl margariinia
maitoa
suolaa
2-4rkl pestoa

  Nosta kyljykset huoneenlämpöön noin 30-60 minuuttia ennen paistamista. Valmista muusi pakkauksen ohjeen mukaan, käyttäen vähän vähemmän nestettä. Voit myös tehdä muusin jauheesta tai perunoista. Sekoita pesto valmiin muusin joukkoon.
  Nuiji kyljyksiä kevyesti nyrkillä ja kuivaa pinta talouspaperilla. Paista molemmin puolin vähässä rasvassa. Mausta pihvit suolalla ja pippurilla. Lisää pannuun tilkka vettä tai lihalientä niin, että pannun pohja peittyy.
  Peitä kyljykset reilulla muusikerroksella. Nosta kansi päälle ja kypsennä kyljyksiä miedolla lämmöllä vielä 4-6 minuuttia kyljysten paksuudesta riippuen. Jos teet isomman satsin, niin kyljykset voi loppukypsentää myös uunissa. Lämpötilaa ohje ei tosin maininnut....
  Tarjoa salaatin ja lopun pestomuusin kanssa.



Viikonloppuna oltiin muuten juhlistamassa kummitytön synttäreitä ja saatiin kaikenmoista hyväskää. Aivan ihania leivonnaisia oli. Tämä kevät on kyllä yhtä juhlaa, kun kuukauden päästä on tuon mun neitiseni synttärit ja huhtikuussa vanhenee tuo poika ja ukko. Tiedossa siis valtavasti suunnittelua ja leipomista! Ihanaa!

5. helmikuuta 2012

Pikkupiirasia ja karpalolikööriä

Huomasin tänään, etten oo pitkään aikaa leiponut mitään suolaisia piiraita. Mitenkähän tässä tällainen lapsus on päässyt käymään? Miehelle noita yleensä väkerrän, kun joskus tuotakin pitää vähän hemmotella. Ukkoparka on näköjään jäänyt ihan huomiotta. No, tänään tein sitten semmoisia pikkupiirasia. Ohje on taas peräisin jostain. Täsmällistä vai mitä. Mutta oikein hyviä piirasia noista tuli, vaikka ohjetta vähän muuttelinkin. Mä jätin oliivit pois ja kinkkua ja paprikaa livahti vähän enemmän. Suolaa ja pippuriakin lisäilin. Kinkun tilalla voi laittaa mitä nyt vaan keksiikään eli helposti noista saa kasvispiirasiakin, tai kalaisia tai tai....

Pikkupiiraset

150g voita tai margariinia
2,5dl vehnäjauhoja
3rkl vettä
1dl juustoraastetta
Täyte:
150g keittokinkkua (laitoin palvirouhetta)
0,5dl paprikakuutioita
0,5dl oliiviviipaleita
2 munaa
2dl kermaa tai maitoa
1rkl vehnäjauhoja
4dl juustoraastetta

  Nypi margariini ja vehnäjauhot keskenään. Lisää vesi ja juustoraaste nopeasti sekoittaen. Anna taikinan tasaantua viileässä täytteen valmistumisen ajan.
  Leikkaa kinkku pieniksi kuutioiksi. Sekoita täytteen muut aineet keskenään ja yhdistä kinkun kanssa. Painele taikina jauhotetuin käsin pienten, voideltujen vuokien pohjalle ja reunoille. Paista pohjia 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia. Mulla ainakin reunat laskivat tässä vaiheessa eli foliosta taitellut tuet ei olisi pahitteeksi. Toki ilman niitäkin pärjää.
  Kaada täyte pohjien päälle ja paista piirakoita vielä noin 20 minuuttia.


Voi hitsi... Melkein unohdin. Uusi liköörikokeilukin sai tänään alkunsa. Mies on jo kauan katsellut kaupan pakastealtaassa makoilevaa karpalopussia sillä silmällä, että niille tulisi tehdä jotain. Paras paikka niille olisi meidän kaapissa lasipurkissa alkoholin ja sokerin kanssa. Ja sinne ne sitten tänään päätyivätkin. Kun kerran karpalolonkero on hyvää, niin miksei sitten karpalolikööri.  Ja karpalohan on hyväksi "ikääntyville" miehille :D Tässä vaiheessa tölkkiin tuli 220g jäisiä karpaloita, 1,5dl sokeria ja 2,5dl 80% vodkaa. Nyt tuo saa muhia joitakuita viikkoja ja jossain vaiheessa likööri lantrattaneen karpalomehulla tai vedellä. Sokerin määrääkin täytyy tarkistella. Mä voin toimia vapaaehtoisena sokeripitoisuuden testaajana. Mielenkiinnolla odotan, että mitähän tästä tulee.

4. helmikuuta 2012

Vaikeuksien kautta kookospalloiksi

On ollut niin kiireiset pari päivää, etten oo juuri ehtinyt keittiössä suhaamaan. Tai tekemään ainakaan mitään kirjoittamisen arvoista. Tämän päiväisen lasagnenkin ohje löytyy jo Kääpiölinnan omista resepteistä, niin eipä siitäkään kannata sen enempää jorista.

Neitiseni sen sijaan halusi väen väkisin tehdä kookospalloja ruotsinkirjansa ohjeen mukaan. Kirja vaan oli tietenkin koulussa. Esitin kyllä tästä askareesta mielipiteeni, mutta kun neiti oli päättänyt niitä tehdä, niin eipä häntä estänyt mikään eikä kukaan. Äitiinsä tullut :) Tähän kookospalloprojektiin sisältyi mm. kaurahiutaleiden leviäminen pitkin keittiön lattiaa ja siitä seuranneita murahduksia. Neiti ei tahtonut muistaa ainesmääriä, vaan laittoi aluksi aika summamutikassa aineksia kulhoon eikä keitos siinä vaiheessa vaikuttanut kovinkaan lupaavalta. Ensin päätin, etten sekaannu koko hommaan mitenkään. Mutta enhän mä sitten osannut pysytellä sivussa. Kun alkoi näyttää siltä, että kokeilu menee metsään ja pahasti, niin autoin sitten vähäsen. Etsin netistä kookospallojen ohjeita ja soveltaminen alkoi. Eli näin ne kookospallot sitten tehtiin, yhdistelemällä niitä osia mitä kirjan ohjeesta muistettiin netistä löytyneisiin ohjeisiin. Lopputulos oli ihan hyvä, vaikkei ihan heti olisi uskonut.

Kookospallot

100g voita
1dl sokeria
2tl vaniljasokeria
3rkl tummaa kaakaojauhetta
3dl kaurahiutaleita
1-2rkl vettä tai kahvia
Päälle:
kookoshiutaleita

  Sekoita pehmeän voin sekaan sokeri, vaniljasokeri, kaakaojauhe ja kaurahiutaleet. Nypi ainekset sekaisin. Lisää vesi tai kahvi ja sekoita tasaiseksi. Pyöritä pieniksi palloiksi ja kieritä pallot kookoshiutaleissa. Anna jähmettyä viileässä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...