26. helmikuuta 2015

Match made in heaven - valloittavat vadelmat ja tumma suklaa kakussa

Muutama päivä taapäin tajusin taas, että kesä ja sen myötä uudet marjasadot lähenevät uhkaavasti ja yllättäen meidän pakastimet ovat aivan täyteen umpattuja. Tämä tuntuu olevan meillä jokakeväinen ongelma... Ei auta kuin yrittää hukata marjoja kaikin mahdollisin keinoin. Osan voi toki syödä sellaisenaankin, mutta herukoiden kanssa täytyy käyttää hieman mielikuvitusta. Punaherukoista tulee kyllä loistava täyte kakkuun, mutta eipä noita täytekakkujakaan määrättömiä määriä viitsi kevään aikana tehdä. Ainakaan, jos kaikki jää itselle syötäväksi. Eilen sain hävitettyä pienen vadelmarasiallisen loput vadelmaiseen kahvikakkuun. Ohje on Ulla Svenskin Juhlaleivonnaiset kirjasta, joten taas on yksi kirja testattu. Tämä kirja saa edelleen pysytellä hyllyssä, sillä melkein kaikki ohjeet kuulostavat hyviltä ja kokeilemisen arvoisilta.

Kakkuun käytin lähes sulaneita pakastevadelmia, jotka pyörittelin kevyesti vehnäjauhoissa ennen taikinaan lisäämistä. Kakku oli maultaan oikein hyvää, mutta muutaman minuutin kauemmin olisin voinut tuota paistaa. Kakku jäi keskeltä aavistuksen raa'aksi, mutta kyllä tuo siitä huolimatta tulee syötyä.




Vadelmanmakuinen kahvikakku

200 g voita
2½ dl sokeria
3 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
100 g tummaa suklaata rouheena
2 dl (100g) vadelmia
Päälle:
tomusokeria

  Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri, lisää huoneenlämpöiset kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten.
  Sekoita kuivat aineet keskenään ja sihtaa ne siivilän läpi puuhaarukalla sekoittaen joukkoon vuorotellen lämpimän maidon kanssa. Sekoita lopuksi rouhittu suklaa ja pilkotut vadelmat joukkoon. Pyöräytä pakastemarjat kevyesti vehnäjauhoissa ennen taikinaan lisäämistä.
  Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista kakkua uunin alaosassa 175 asteessa noin 60 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla. Kumoa hiukan jäähtynyt kakku vuoasta. Koristele jäähtynyt kakku halutessasi tomusokerilla.

24. helmikuuta 2015

Rice is nice! - helppo, herkullinen riisijälkkäri

Tyttö on jo tovin pyytänyt, että tekisin joku kerta riisifruttia. Mulle itselle jäi pahat traumat vastaavanlaisesta riisijälkkäristä pikkumiestä odottaessa, kun peräjälkeen onnistuin haalimaan kaupasta useamman homeella kyllästetyn purnukan. Alkuraskauden pahoinvointi ja homeiset ruoat ei oikein toimineet yhdessä. Tästä tosin on jo niin monta vuotta, että ehkä oli aika siirtää huonot muistot taka-alalle ja voittaa inhonsa kyseistä ruokaa kohtaan. Riisifrutin tein niistä aineksista, mitä kotoa löytyi, joten normaalisti käyttämäni vaahtoutuva vaniljakastike vaihtui Flora Vispiin. Sokerin määrän halusin pitää mahdollisimman pienenä, joten jos makean version haluat, lisäile sokeria maun mukaan.




Riisifrutti

2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
8-10 dl maitoa
ripaus suolaa
2½ dl Flora Vispiä tai vaahtouvaa vaniljakastiketta
2 rkl tomusokeria
½ rkl vaniljasokeria

  Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää joukkoon riisi. Keitä, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää maitoa vähän kerrallaan ja kuumenna kiehuvaksi. Anna hautua hiljalleen kannen alla, välillä sekoitellen 40 minuuttia tai kunnes puuro on kypsää. Mausta ripauksella suolaa. Anna puuron jäähtyä hyvin.
  Vatkaa vispi tai vaniljakastike vaahdoksi. Mausta maun mukaan tomusokerilla ja vaniljasokerilla.  Vaniljakastikkeen kanssa sokeria ei tarvi välttämättä lisätä ollenkaan. Sekoita vaahto jäähtyneen puuron joukkoon. 
  Tarjoa mustikkakastikkeen, marjojen tai hillon kera. 

23. helmikuuta 2015

Viikonlopun askareita - kinkkuvoileipäkakkua ja hirvipaistia

Viikonloppuna juhlittiin suvun nuorimmaisen 2-vuotissynttäreitä ja emännän pyynnöstä tein juhliin kinkkuvoileipäkakun. Mitään uutta ohjetta en alkanut kehittelemään, vaan turvauduin aiemmin hyväksi havaittuun. Tein tällä kertaa kakusta vaan kantikkaan ja kuorruttamiseen varasin hieman enemmän, eli 600g tuorejuustoa, jonka jatkoin vielä desillä vaahdotettua kermaa. Näin jäi vähän ylimääräistä pursotuksia varten. 






Viikonlopun muonapuoli hoitui pakastimen kätköistä löytyneellä hirvipaistilla. Koska hirvi on mulle aika vieras aines, täytyi hieman tutkailla miten muut ovat paistit valmistaneet. Kotikokki-sivulta löytyi hyvältä kuulostanut ohje, jota sitten testailin. Tosin unohdin laskea uunin lämpötilan ensimmäisen tunnin jälkeen, eikä riistamaustettakaan kaapista löytynyt. Kastikkeenkin jätin tekemättä, sillä tuo pataan jäänyt liemi sai riittää. Kaikenkaikkiaan tuo oli uunissa nelisen tuntia ja lopputuloksena oli mukavan mehevä ja mehukas lihaklöntti suussasulavien juuresten kera. 




Hirvipaisti padassa

n. 1 kg hirven paistia 
suolaa
pippuria
öljyä ja voita
vettä
1 lihaliemikuutio
2-3 porkkanaa
pala lanttua
2 sipulia

  Hiero sulan paistin pintaan suolaa ja pippuria ja anna lämmetä huoneenlämmössä noin 2 tuntia. Kuumenna pannu kuumaksi ja lisää pannulle voita ja öljyä. Ruskista paisti kauttaaltaan. 
  Kuori ja kuutioi lanttu, viipaloi porkkanat ja lohko sipulit. Laita kasvikset pataan. Nosta paisti kasvisten päälle. Laita tilkka vettä paistamiseen käytetylle pannulle ja kaada liemi pataan. Lisää vettä niin, että paistista peittyy 3/4. Murenna joukkoon liemikuutio.
  Laita pata 150 asteiseen uuniin ilman kantta ja kypsennä tunnin ajan. Jos haluat, laske tämän jälkeen lämpö 125 asteeseen. Laita kansi päälle ja jatka kypsentämistä vielä 3-4 tuntia. Tarkista välillä nesteen määrä ja lisää tarvittaessa.
  Nosta liha padasta ja anna vetäytyä vartin verran ennen leikkaamista. Tarjoa kasvisten ja perunamuusin kera. 


21. helmikuuta 2015

I got to have more of fish and chips! - paneroitu sei omenaisen majoneesin kera

Joskus yksinkertaiset asiat ovat niitä kaikkein parhaita. Niin kävi viikolla tehdyn fish & chips-annoksen kanssa, joka kelpasi pikkumiehelle niin hyvin, että "kanapihvejä" piti saada vielä illalla lisää. Kyllähän poika tiesi syövänsä kalaa, mutta jostain kumman syystä kutsui näitä mieluummin kanapihveiksi. Tällä tavoin paistettuihin seipaloihin olen saanut opin jo kauan kauan sitten mummaltani, sillä hän teki tätä usein ruoaksi. Minä sain toimia pikku apulaisena ja käännellä seipaloja korppujauhoissa. Tällä kertaa kalapalojen kanssa syötiin valmiita ranskalaisia sekä omenaista majoneesia.




Fish & chips tai kotoisammin paneroitu seiti majoneesin kera

400 g seitiä
1 kananmuna
vehnäjauhoja
korppujauhoja 
suolaa
Paistamiseen:
öljyä
Kastike:
1½ dl majoneesia
1 pieni omena raastettuna
pikku tilkka sitruunamehua
1 tl piparjuuritahnaa
hienonnettua ruohosipulia

  Sulata seiti pakkauksen ohjeen mukaan. Irrota fileet toisistaan ja leikkaa tarvittaessa hieman pienemmiksi paloiksi. Kaada vehnäjauhot, kananmuna ja korppujauhot kukin omalle syvälle lautaselle. Vatkaa kananmunan rakenne rikki haarukalla, lisää korppujauhojen sekaan pieni hyppysellinen suolaa.
  Mausta seipalat kevyesti suolalla ja pyörittele ensin vehnäjauhoissa. Kasta palat sitten kananmunaan ja valuta enin muna pois. Pyörittele vielä lopuksi korppujauhoissa. Paista palat öljyssä molemmin puolin kauniin ruskeiksi.
  Sekoita majoneesin joukkoon karkeasti raastettu omena, sitruunamehu, piparjuuritahna ja hienonnettua ruohosipulia. Tarjoa majoneesi seipihvien ja ranskalaisten kera. 

19. helmikuuta 2015

Watch the beet! - iltapalaksi ihana punajuuri-jauhelihapiirakka

Ajattelin taas olla hyvä vaimo ja ilahduttaa yöllä öistä kotiin kömpivää miestä pienellä yöpalalla. Oikeastaan halusin vaan käsilleni tekemistä ja leipoa jotain ja samalla hävittää vanhaksi menossa olevan kerman. Mutta eihän ukon tarvi sitä todellista syytä tietää... 

Löysin mapeistani vanhan Yhteishyvästä poimitun jauhelihapiiraan ohjeen, joka vaikutti niin mielenkiintoiselta, että pakkohan sitä oli testata. Mun mielestä jauheliha ja punajuuri on loistava pari ja kun molempia tuli tähän leipomukseen, ei muita ohjeita tarvinnut enää vilkuilla. Kivaa ohjeessa oli pohjaan laitettu paprikajauhe, joka ei tokikaan maistunut, mutta teki pohjasta hauskan värisen. Mun piti maistaa piirakasta ihan vaan pikkupalanen, mutta kuin huomaamatta siitä katosi viidennes. Oli siis oikein hyvää! Yleensä en piirakoihin ohjeita käytä, mutta onneksi tällä kertaa tein poikkeuksen. Iltahämärässä napattu kuva ei valitettavasti tee oikeutta tälle kauniin väriselle piiraalle.




Jauhelihapiiras
(8-10 ann.)

Pohja:
100 g voita tai margariinia
2 dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
2 rkl vettä tai kermaa
Täyte: 
400 g naudan paistijauhelihaa
1 sipuli
1 tl suolaa
1/4 tl maustepippuria
2  raakaa punajuurta raastettuna
2 kananmunaa
1½ dl kermaa
1-2 dl juustoraastetta

  Sekoita vehnäjauhot ja mausteet keskenään. Nypi ne pehmeän rasvan kanssa sekaisin. Lisää vesi tai kerma ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina voideltuun (halk. 25-26cm) piirakkavuokaan. Minä ahdoin tuon 24 senttiseen vuokaan ja täyte mahtui juuri ja juuri. Nosta pohja hetkeksi kylmään.
  Ruskista jauheliha ja lisää hienonnettu sipuli. Mausta suolalla ja maustepippurilla. Kuori ja raasta punajuuret karkeaksi raasteeksi. Lisää raaste jauhelihan joukkoon. Levitä seos piirakkapohjan päälle. Sekoita munat ja kerma keskenään ja kaada seos piirakan päälle. Ripottele pinnalle vielä juustoraastetta.
  Paista 200 asteisessa uunissa 35-40 minuuttia. Tarjoile lämpimänä raikkaan salaatin kera, vaikka hyvää on kyllä kylmänäkin.


18. helmikuuta 2015

Jambalaya - helppo herkku broilerista ja chorizosta

Mä oon joskus kauan kauan sitten poiminut kirpparilta massiivisen Kansainväliset kotiruokasuosikit-kirjan. Koko ajan oon miettinyt, että olikohan kirja virheostos, sillä osa tai oikeastaan lähes kaikki ohjeista on sellaisia, joita täytyy tavalla tai toisella soveltaa. Löytyyhän tuosta ohjeita vaikkapa hain tai miekkakalan valmistamiseen, mutta jotenkin musta tuntuu, ettei sellaisia aineksia taida täkäläisistä kaupoista löytyä. Nyt kun selailin kirjaa oikein ajatuksen kanssa ja tavailin ohjeita hieman perusteellisemmin, päätin että kirja saa ainakin vielä pysyä hyllyssä. Toki jos jossain vaiheessa täytyy tehdä keittokirjahyllyyn tilaa, lähtee tämä melko varmasti ensimmäisten joukossa.

Eilen tein ruoaksi jambalayaa kirjan ohjetta soveltaen. Ainesmääriä muuttelin hieman järkevämmiksi ja esimerkiksi safloriöljyn korvasin tavallisella rypsiöljyllä, samoin andouille-makkara vaihtui chorizoon. Tämä ruoka ottaa hieman aikaa, mutta on kyllä varsin helppo valmistaa ja ainakin mun mielestä tämä oli mukavan maukasta. 




Kana Jambalaya
(6 ann.)

500-600 g broilerin fileepihvejä
2 rkl öljyä
2 rkl voita
280 g chorizoa tai muuta mausteista makkaraa
1 pieni sipuli
2 valkosipulinkynttä
½ dl hienonnettua persiljaa
½ (n.70g) vihreää paprikaa
2 sellerinvartta
320 g tomaatteja kaltattuna
½ tl valkopippuria
ripaus mustapippuria
3/4 tl oreganoa
3/4 tl basilikaa
3/4 tl timjamia
3/4 tl valkosipulijauhetta
3/4 tl sipulijauhetta
2 tl worcestershirekastike
3 pisaraa tabascoa
6 1/4 dl vettä
2½ dl pitkäjyväistä riisiä
Päälle:
persiljaa

  Leikkaa broilerit sopiviksi suupaloiksi ja ruskista kuumalla pannulla voin ja öljyn seoksessa. Lisää viipaloitu chorizo, hienonnettu sipuli ja valkosipulinkynnet, kuutioitu paprika, viipaloidut sellerinvarret sekä kuoritut, kuutioidut tomaatit. Tomaattien kuori lähtee helposti irti, kun kastat tomaatit ensin kiehuvaan veteen. Jatka kuumentamista, kunnes vihannekset ovat hieman pehmenneet. Lisää joukkoon mausteet, vesi ja riisi.
  Vähennä lämpöä, peita ruoka kannella ja anna hautua hiljalleen 40-45 minuuttia. Ripottele päälle halutessasi tuoretta persiljaa.

16. helmikuuta 2015

What we need is a big big cooking pot - ajatuksia Atrian Bravuuri-tuotteista


Palataanpas ajassa hieman taaksepäin siihen viikkoon, kun Kääpiölinnassa popsittiin Atrian tarjoamia Bravuuri-ruokia. Kyseisen viikon aikana maisteltiin Bravuuri porsaan lihapataa, broileripastagratiinia, uunivalmiita broilerin sisäfileerullia bataattipedillä, härkäruukkua, naudan uunipataa sekä possu stroganoffia. Valintoihin vaikutti hyvin pitkälti lähikaupan tarjonta, joskin taisin minä jonkun paketin hakea hieman kauempaakin. 

Aiemmin kirjoittelin siitä, mihin meillä käytettiin se aika, joka normaalisti olisi mennyt kokkaamiseen. Tässä jutussa kerron puolestaan siitä, miltä tällainen ruoanlaitto tuntui ja miten ruoka meillä kelpasi. 




Loogisinta lienee aloittaa niistä suosikeista. Suurimman suosion meidän perheessä sai Bravuuri porsaan lihapata, jota syötiin ihan vaan perunoiden ja porkkanaraasteen kera. Tai no, laitoin minä padan päälle kunnon nokareen valkosipulilla maustettua ranskankermaa, mutta eipä se juuri makua muuttanut. Pataa voisi tuunata vaikka lorauksella kermaa, sinappia tai mitä nyt ikinä keksiikään, mutta meidän mielestä se oli parasta ihan tuollaisenaan. Kehuja sai murea possu ja maukas kastike. Ja olihan tuo aivan hurjan helppo valmistaa. Kastike pannuun, kuumennus ja se on siinä. Jos kokkaaminen ei syystä taikka toisesta innosta, niin tämä on kyllä ruoanlaittoa helpoimmillaan. Jopa meidän kranttu pikkumies tykkäsi tästä niin paljon, että söi lautasen tyhjäksi ja sitä ei kyllä tosiaankaan kovin usein tapahdu.


Bravuuri porsaan lihapata


Hyvänä kakkosena oli Bravuuri broileripastagratiini, johon lisättiin muutama viipaloitu valkosipulinkynsi. Kokeilin minä tehdä tätä myös aurajuustokermalla maustettuna, mutta se ei oikein tahtonut kelvata. Tätä tein itseasiassa vielä uudelleen äitini ollessa meillä. Äidin kanssa aika tuppaa kulumaan kaupoissa juosten, eikä sitten enää tahdo jaksaa kauheasti kokkailemaan, joten tämä oli senkin vuoksi hyvä valinta.


Bravuuri broileripastagratiini


Hyvää oli myös Bravuuri härkäruukku, johon lisättiin hieman kermaa ja seuraksi paistettiin tuoreita herkkusieniä. Kermaa tosin ei kannata laittaa ihan kahta desiä, sillä maku laimenee hieman liikaa. Härkäruukku valmistuu yhtä helposti kuin Bravuuri porsaan lihapatakin. 


Bravuuri härkäruukku

Aikuisväen mieleen oli myös Bravuuri uunivalmiit broilerin sisäfileerullat bataattipedillä, mutta lapsille tämä ei oikein kolahtanut. En tiedä millä bataatit oli maustettu, mutta mun suuhun ne maistuivat ihanan kermaisilta ja maukkailta. Jos joskus saa muksut vaikka mummolaan, voisi tätä valmistaa ihan vaan itselleen.


Bravuuri uunivalmiit broilerin sisäfileerullat bataattipedillä


Muutkin ruoat kelpasivat oikein hyvin, etenkin aikuisväelle, mutta koska jonkinlaista valintaa täytyi tehdä, niin nämä on ehdottomasti ne parhaimmat!

Miltä tällainen kokkaaminen sitten tuntui? 

Mulla on ollut aina tapana tehdä ruoat mahdollisimman pitkälle itse. Tottahan minäkin välillä turvaudun valmiisiin pastakastikkeisiin tai puolivalmiisiin eineksiin, mutta aika harvoin kuitenkin. Kai siinä on jonkinmoista ylpeyttäkin, kun mieluummin nostaa ostoskärryyn ainekset alusta alkaen ja keittelee itse soosit siinä missä sopatkin. Mutta jos ei koskaan kokeile mitään uutta, voi jäädä monesta hyvästä jutusta paitsi. Ehkä juuri sen vuoksi halusinkin kokeilla, miltä tuntuisi viikko ilman ylenpalttista keittiössä hääräämistä. 

Aluksi olin vähän ihmeissäni, että mitä sitä osaa tehdä, kun ei ollut kiire rynnätä keittiöön. Kummasti sitä viikon aikana oppi kehittelemään muuta puuhaa, vaikkakin loppuviikosta alkoi jo kaivata ruokalistan suunnittelua ja hellan ääressä seisoskelua. Ruokien maunkin suhteen olin epäileväinen. Voiko joku valmis ruoka muka olla hyvää ja kelpaakohan se edes muksuille? Kun ensimmäisenä syöty Bravuuri porsaan lihapata kelpasi niinkin hyvin, en aluksi tiennyt, että olisinko iloinen ruoan hyvyydestä vai ottaisinko sen loukkauksena omia keittotaitojani kohtaan. No, en mä ehkä niin tosissani sen loukkaantumisen kanssa ollut, sillä pakkohan siitä on iloita, jos lapset suostuu suosiolla jotain syömään. Jokainen testattu ruoka oli maultaan hyvä, eikä niistä kyllä mitään einesmäistä fiilistä tullut. Paremminkin tuntui, että söisi tuiki tavallista, hyvää kotiruokaa. Ja tuunaamallahan näistä saa vaikka mitä! 

Hyvän maun lisäksi positiivista näissä oli valmistamisen helppous. Padat ja ruukut lämmitetään ihan vaan kattilassa, osa vaatii lähinnä nesteiden lisäämistä ja kypsennyksen uunissa. Etenkin tuosta Bravuuri broileripastagratiinista saa vaikka minkälaista erilaisilla maustetuilla kermoilla. Ei siis tarvitse olla mestarikokki saadakseen jotain maukasta syödäkseen.

Näin jälkikäteen voin kyllä rehellisesti myöntää, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä näitä syödään meillä jatkossakin aina silloin tällöin, kun en jostain syystä jaksa, pysty tai ehdi kokata. Sellaisina päivinä on normaalisti haettu pizzaa tai muuta noutoruokaa, mutta kyllähän tämä aina vähän parempi vaihtoehto on. Enkä sano tätä siksi, että Atria meille Bravuuri-tuotteet tarjosi, vaan siksi, että nämä vaan toimi meillä.

Ainoa huono puoli viikossa oli, että taisin oppia vähän liian hyvälle. Kun viikon pääsi helpolla ruokien kanssa, ei kokkaaminen oikein tahtonut innostaa. Mutta eiköhän se fiilis ja into tästä taas palaudu.

Muuten, Atrian Kokkaamo-sivulla on menossa kilpailu, jossa voit voittaa lahjakortin lempiharrastukseesi. Kilpailuun pääset täältä, käyhän kurkkaamassa! Samalla voit kurkkia millaisia ruokia Bravuuri-tuotesarjaan kuuluu. 

Bravuuri-tuotteet tarjosi Atria


15. helmikuuta 2015

You and I and a blueberry cake - helppo, herkullinen mustikkakakku

Viikonlopuksi innostuin leipomaan helpon mustikkakakun Pirkasta kopsatun ohjeen mukaan. Tarkoitus oli pyytää jotakuta kyläilemään, mutta viikonloppu osoittautuikin niin kiireiseksi, että se sitten jäi. Mutta kyllähän tuo kakku tulee syötyä meidänkin perheen voimin.

Tämä kakku oli ihan ok, mutta kuorrutuksen tekisin jatkossa toisin. Ainakin tuo mun tekemä kuorrute oli todella löysää, eikä sitä tomusokeriakaan ihan hirveästi viitsinyt lisätä. Kuorrutus ei jähmettynyt yhtään edes jääkaapissa. Jos tätä joskus tulee tehtyä, niin ehkä kokeilisin laittaa vähemmän ranskankermaa. Kakku itsessään oli mukavan mehevää ja maistui sopivan mustikkaiselta, eikä tämän tekeminen ollut kovinkaan vaikeaa.




Helppo mustikkakakku
(10 ann.)

150 g voita
1½ dl sokeria
3 kananmunaa
1 dl ranskankermaa
3½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
200 g pakastemustikoita
Kuorrutus:
180 g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl ranskankermaa
2 dl tomusokeria
2 tl sitruunamehua

  Voitele irtopohjavuoan (halk. 22-24cm) ja aseta pohjalle leivinpaperi. 
  Vatkaa huoneenlämpöinen rasva, sokeri, munat ja ranskankerma tasaiseksi taikinaksi. Sekoita 3 desiä jauhoja, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan. Pyörittele jäiset mustikat lopuissa jauhoissa ja sekoita varovasti taikinan joukkoon. 
  Levitä taikina vuokaan ja paista 175 asteessa hieman keskitasoa alempana noin 40 minuuttia. Jos käytät tuoreita mustikoita, lyhennä paistoaikaa. Anna kakun hieman jäähtyä ennen vuoan irrottamista.
  Sekoita kaikki kuorrutuksen aineet kulhossa. Lisää tomusokeria, jos kuorrutus on liian löysää. Itse laittaisin jatkossa hieman vähemmän ranskankermaa. Levitä kuorrutus jäähtyneen kakun päälle. 



13. helmikuuta 2015

Won't you be my valentine? - ystävänpäivän kakkutikkarit

Viime pääsiäisenä yritin tehdä ensimmäistä kertaa kakkutikkareita menettäen samalla sekä hermoni että kiinnostuksen koko juttua kohtaan. Olin jotenkin kuvitellut, että kakkutikkareiden teko olisi superhelppoa, senkun pyörittelee palloja ja kuorruttaa. Mutta eihän se niin yksinkertaista ollutkaan. Tuon episodin jälkeen ajatus kakkutikkareista jäi vaivaamaan ja nyt oli aika voittaa pelkonsa ja kokeilla noita kauhupalleroita uudelleen. Kiltisti kaivoin kirjahyllystä Kakkutikkarit-kirjan ja yritin valita jonkun helpon ohjeen. Ja mikäs sen parempi näin ystävänpäivän alla kuin pienet sydämen muotoiset leipomukset. 

Koska tosiaankin näiden tekeminen on mulle haasteellista, halusin noudattaa ohjetta tarkalleen. Kakkupohjan tein kirjan ohjeen mukaan ja kuorruttamiseen käytin kaapista löytyneitä Candy meltsejä. Suklaakakusta käytin tällä kertaa vain pienen osan ja lopun ahdoin pakastimeen odottamaan jotain muuta käyttöä. Osanhan olisi tietysti voinut syödä sellaisenaan, mutta kun suunnitelmissa oli leipoa vielä mustikkakakkukin, niin oli parempi laittaa ylimääräiset pois. Ei niitä herkkuja kuitenkaan aivan älyttömästi saa syötyä.

Liekö sitten tähtien asento oli suotuisa tai muuten vain hyvä päivä meneillään, sillä tällä kertaa näiden tekeminen ei ollut ihan niin haasteellista kuin viimeksi. Ei se kuorruttaminen vieläkään aivan putkeen mennyt, mutta paremmin kuitenkin. Huomasin muuten, että noissa meltseissäkin on eroa. Punaiset suklaat eivät tahtoneet millään sulaa ja massa jäi niin paksuksi, että jouduin ohentamaan sitä öljyllä. Lisäksi suklaa jäi aavistuksen rakeiseksi. Keltainen puolestaan suli kuin unelma ja kuorruttaminenkin luonnistui paremmin. Suklaata meni hieman vähemmän kuin ohjeessa. Tyttö tuli avuksi runoilemaan hempeitä sydämiin ja sai sitten samalla viedä pari ystävälleenkin. Mun elintarviketussit alkavat vaan olla niin hyvin käytettyjä, ettei kirjoittaminen mennyt ihan niin hyvin kuin ajateltiin. Mutta ajatus ja makuhan se tärkein on. 

Tuo suklaakakku oli muuten mukavan mehevää ja mielessä kävi, josko kokeilisi joskus käyttää sitä täytekakussa. Toki aika murenevainenhan se oli rakenteeltaan, mutta eiköhän sen jotenkin saisi leikattua.




Suloiset sydämet (suklaa cake popsit)
(24 kpl)

250 g suklaakakkua
150 g appelsiinituorejuustoa
Kuorruttamiseen:
noin 300 g punaisia Candy melts-nappeja (käytin noin 200g)
noin 300 g keltaisia Candy melts-nappeja (käytin noin 200g)
Lisäksi:
24 tikkua
elintarviketussi

  Murenna kakkupohja pieneksi muruksi kulhoon ja sekoita joukkoon tuorejuusto. Jaa massa 24 yhtä suureen osaan ja muotoile käsin tai muotin avulla sydämen muotoisiksi. Nosta sydämet leivinpaperille ja nosta esimerkiksi leikkuulaudan päällä pakastimeen 15 minuutiksi. Sydämet eivät saa jäätyä, ainoastaan kovettua. Nosta sydämet tämän jälkeen jääkaappiin.
  Sulata Candy meltsit yksi väri kerrallaan mikrossa. Ota aina muutama sydän kerrallaan jääkaapista kuorrutettavaksi. 
  Kasta tikun pää noin 12 mm:n pituudelta kuorrutteeseen. Työnnä tikku sydämenmuotoisen kakkupallon keskelle puoleenväliin saakka. Kasta kakkupallo kuorrutteeseen ja napauttele tikkaria varovasti kulhon reunaan, jolloin ylimääräinen suklaa valuu pois. Kuorruttaminen on helpompaa, jos kulhossa on noin 7 cm:n syvyinen kerros kuorrutetta. 
  Työnnä kakkutikkarit stryroksiin tai aseta korkeaan juomalasiin kuivumaan. Kun kuorrute on täysin kuivunut, kirjoita haluamasi viesti elintarviketussilla. 




Suklaakakku cake popseille
(riittää noin 60 kakkutikkariin)

6 dl vehnäjauhoja
2½ dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
250 g huoneenlämpöistä voita
5 dl sokeria
3 huoneenlämpöistä kananmunaa
1 tl vaniljauutetta (tai vaniljasokeria)
3½ dl huoneenlämpöistä maitoa

  Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele ja jauhota 23*33cm:n kokoinen kakkuvuoka. 
  Sekoita suuressa kulhossa jauhot, kaakaojauhe, ruokasooda, leivinjauhe ja suola. Laita sivuun odottamaan.
  Vatkaa voita ja sokeria 5 minuuttia, kunnes seos on kuohkeaa. Sekoita kananmunat yksitellen huolellisesti joukkoon. Sekoita joukkoon vaniljauute.
  Lisää kolmasosa jauhoseoksesta ja kaada joukkoon puolet maidosta. Sekoita ja lisää sitten taas kolmasosa jauhoista ja loppu maito. Lisää viimeksi loput jauhot ja nostele taikina sekaisin.
  Levitä paksu taikina kakkuvuokaan. Paista 35-40 minuuttia, eli kunnes kakkupohjan keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu taikinaa.
  Anna kakkupohjan jäähtyä kunnolla ennen kuin murennat sen kakkutikkareita varten. Jos mahdollista, valmista pohja edellisenä päivänä.


12. helmikuuta 2015

I am a pizza, with extra cheese - hävikkiherkkuna prosciutto-mozzarellapizza

Vanhaksi menossa ollut prosciutto-paketti oli oikein oiva syy tehdä perheelle välipalaksi pizzaa. Kaivelin vanhasta mapistani pizzaohjeen, jota noudattelin suunnilleen. Tämä siksi, että pizzaa tehdessä mulla on paha tapa laittaa päälle aina ne samat täytteet. Sitten ihmettelen, että miksi kotitekoinen pizza alkaa aina ajoittain kyllästyttämään. Ihan kelpo pizza tästäkin tuli, mutta jatkossa tekisin kuitenkin jotain toisin. 

Erityisen hyvää tässä ohjeessa oli helppotekoinen pizzataikina ja ihan hyvältä maistunut pohja. Ohjeessa taikina käytettiin yhteen pellilliseen pizzaa, mutta mun makuun pohjasta tuli näin liian paksu. Mieluummin tekisin jatkossa vaikka kaksi pienempää pohjaa eri pelleille. Suolaakin olisi voinut olla pikkuripaus enemmän, mutta se on tietysti makuasia. Mozzarellasta ja prosciutosta ei kovin voimakkaan makuista pizzaa saa oikein millään, mutta ei tämä ihan mautontakaan ollut. Maustettu rucola pizzan päällä oli oikein kiva lisä. 

Pizzaa tehdessä muistui mieleen meidän iänikuinen kiista siitä, mihin kohtaa juustoraaste täytyy laittaa. Mä tykkään laittaa sen heti tomaattikastikkeen tai -soseen päälle, mies ja tyttö laittaa sen vasta viimeksi, jolloin pizzan päälle muodostuu kova juustoinen kuori. Ja koska täytetoiveetkin menee aina niin pahasti ristiin, oon antanut nykyään jokaisen hoitaa omat pizzansa. Taikinan teen kyllä valmiiksi ja monesti kaulinkin pohjat, mutta muuten en muiden pizzoihin ja pizzatäytteisiin puutu. Tämä välipalapizza kelpasi kaikille, kumma kyllä. 





Prosciutto-mozzarellapizza

Pizzataikina:
3 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl suolaa
25 g hiivaa
½ dl öljyä
6 dl vehnäjauhoja
Täyte:
1 dl ketsuppia
½ dl tomaattipyreetä
rouhittua mustapippuria
basilikaa
120 g prosciuttoa
1 pala mozzarellaa
150 g juustoraastetta
Lisäksi:
oreganoa
rucolaa
oliiviöljyä
ripaus suolaa
mustapippuria

Laita leivinpaperi pellille ja ripottele päälle hieman jauhoja. Sekoita vesi, suola, hiiva ja öljy. Lisää jauhot ja alusta pehmeä, kimmoisa taikina. Kaada taikina leivinpaperin päälle keoksi, peitä ja anna kohota noin 20 minuuttia. Ripottele päälle jauhoja ja taputtele taikina joko yhdelle pellille isoksi, paksuksi pohjaksi tai kahdelle vähän pienemmiksi ja ohuemmiksi pohjiksi. 
  Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sekoita ketsuppi ja tomaattipyree keskenään, mausta mustapippurilla ja basilikalla. Levitä tomaattiseos pohjan päälle. Ripottele päälle juustoraaste. Leikkaa kinkku pieneksi paloiksi ja viipaloi mozzarella. Laita täytteet pizzan päälle. Paista uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä ja reunat saaneet aavistuksen väriä. Mausta valmis pizza oreganolla.
  Huuhtele rucola ja mausta oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla. Levitä rucolat pizzan päälle ennen tarjoilua. 




11. helmikuuta 2015

I eat, I eat so much pasta - helppo, arkinen pasta bolognese

Jotain kehitystä tuossa meidän vanhemmassa ipanassa on tapahtunut, sillä ennen jokainen tomaattimurskaa sisältänyt ruoka oli aivan ehdoton inhokki. Tomaatinpalat noukittiin tarkasti lautaselta pois, ettei yksikään päätyisi vahingossakaan suuhun. Hiljalleen tilanne on muuttunut, sillä enää ei tomaattikikkareet päädy roskiin, vaan lautanen tyhjenee ilman ylimääräisiä murahteluja. Tosin en oo aikoihin kertonut, jos olen tomaattimurskaa käyttänyt, joten ehkä silläkin on oma merkityksensä. Joistain asioista vaan kannattaa olla hiljaa. 

Eilen tehty bolognese ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta arkisena ruokana varsin passeli. Kastikkeen tarjosin pinaattipastan ja salaatin kera. 




Pasta bolognese

100 g palvikinkkua
2 sipulia
1 iso porkkana
2 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
400 g jauhelihaa
1 tlk (390g) valkosipulilla maustettua tomaattimurskaa
2 dl vettä
1 tlk (70g) tomaattipyreetä
1 laakerinlehti
1 tl suolaa
mustapippuria
2 tl oreganoa
Lisäksi:
pastaa

  Hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Leikkaa porkkana ja kinkku pieniksi kuutioiksi. Kuumenna öljy pannulla ja lisää sipulit, valkosipulit, porkkana ja kinkku. Kuullota, kunnes sipuli on läpikuultavaa. 
  Lisää jauheliha pannulle ja anna ruskistua kevyesti. Lisää tomaattimurska ja -pyree, vesi, mausteet ja suola. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla noin 20 minuuttia. 
  Tarjoa pinaattipastan ja parmesaanin kanssa. 

Muistakaahan muuten olla varovaisia tuolla ulkona! Sain vähän aikaa sitten tytöltä viestin, että oli kaatunut koulumatkalla pyörällä sillä seurauksella, että ennestään vihoitellut polvi on haavoilla ja turvonnut. Eniten tyttö kyllä murehti housujaan, mutta kuin ihmeen kaupalla ne säilyivät ehjänä. Toivottavasti polvi ei mennyt kovin pahasti, sillä lauantaina olisi peli tiedossa. Mä yritin aamulla hakea lehden, mutta pihatielle vilkaistuani päätin kääntyä takaisin ja jättää lehden laatikkoon. 

10. helmikuuta 2015

Chilinen broileri Texicana - helppo herkku broilerin koipi-reisipaloista

Broilerinkoivet ovat meidän perheessä nousseet aivan uuteen arvoonsa uusien, hyvien ruokaohjeiden myötä. Ennen vanhaan en keksinyt näistä oikein muuta kuin broilerinkoipia riisipedillä ja pidemmän päälle ne alkoivat todellakin kyllästyttämään... Taisi mennä muutama vuosi, etten suostunut broileria syömään tässä muodossa ollenkaan. Nykyään ehdottomia suosikkiohjeita on koivista tehty pulled chicken tai persikoiden ja manteleiden kanssa tarjotut koipi-reisipalat, mutta ei tämä eilen tehty chilibroilerikaan hullumpaa ollut. Mielelläni olisin tehnyt tämän ruoan marinoimattomista koivista, mutta niitä ei kovin usein tahdo kaupasta löytää. Siksi jouduin tyytymään valmiiksi marinoituun broileriin, joskin huuhtelin enimmät marinadit pois. Tämä ruoka kelpasi meillä kaikille, jopa pikkumies söi hyvällä ruokahalulla... Ohje löytyi kirjasta Maukas texmex-keittiö, joskin tein tämän taas hieman sovellellen. Paprikaa laitoin vain kaksi neljän sijaan ja lisäsin ruokaan pari valkosipulinkynttä.




Chilibroileria Texicana
(4ann.)

kuivattuja chilejä maun mukaan
4 broilerin koipi-reisipalaa
suolaa
jauhettua mustapippuria
2 rkl öljyä
2 punaista paprikaa
150 g säilykemaissia
2 dl salsakastiketta
pari valkosipulinkynttä

  Murskaa chilit huhmaressa, poista siemenet. Huuhtele liha, taputtele kuivaksi talouspaperilla ja mausta suolalla, pippurilla ja chilillä.
  Kuumenna öljy pannulla ja paista liha öljyssä kauttaaltaan kullanruskeiksi. Poista paprikoista siemenet, huuhtele ja paloittele. Valuta maissit.
  Lisää pannulle paprikapalat ja maissit. Kaada joukkoon salsa ja halutessasi pari viipaloitua valkosipulinkynttä. Kypsennä miedolla lämmöllä kannella peitettynä 30-40 minuuttia tai kunnes broilerit ovat kypsiä. 
  Tarjoa ruoka nachojen ja riisin kera.

Keittokirjalistasta sai taas yhden kirjan ruksata testatuksi ja kolme lisätä tilalle... Viikonloppuna erehdyin poikkeamaan kirpparille ja tottahan sieltä taas tarttui muutama kirja mukaan. Ai niin, annoinhan mä yhden kirjan äidille, joten eihän kirjamäärä kasvanut kuin yhdellä :) Kaiken kaikkiaan kirjoja taitaa olla nyt 115.

Kääpiölinnan keittokirjat 
(jo käytetyt punaisella tekstillä, poistettavat sinisellä)

1. 1000 cocktailia
2. Alaston kokki (poistettu)
3. Arabialainen keittiö 
4. Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja
5. Baarimestarin parhaat
6. Curryruoat
7. Diabeetikon ruokavalio
8. Eurooppalaisessa keittiössä
9. Farang - modernia aasialaista
10. Grilli- ja fondyyherkkuja
11. Grillikirja
12. Hannah Montana - Hannahin herkkuja
13. Helpot herkut - juhlaruokia
14. Herkkuja Indonesiasta
15. Hyvän olon herkut
16. Hyvää ruokahalua - Kotikokin parhaat ruokaohjeet
17. Ihanimmat piirakat
18. Italian herkut
19. Itämainen keittiö 
20. Juhlaleivonnaiset
21. Kansainväliset kotiruokasuosikit
22. Karvinen keittää
23. Keittiön tuliset herkut 
24. Keittotieto - kasvisruoat ja kastikkeet
25. Kiinalainen keittokirja
26. Kodin herkkuleivonnaiset 
27. Kodin parhaat juhlat
28. Koko perhe keittiössä 
29. Kotilieden iso leivontakirja
30. Kotilieden parhaat leivonnaiset
31. Kotilieden suuri keittokirja
32. Kotitalous 7
33. Kuppikakut
34. Kreikka - Välimeren keittiö 
35. Kätevä keittokirja
36. Lasten omat synttärikakut
37. Leipää monella tavalla 
38. Leivonta
39. Maailman herkut
40. Maailman keittiöt - opas kansainväliseen ruokakulttuuriin
41. Makeat herkut
42. Marjaherkkuja ja muuta hyvää
43. Maukas texmex-keittiö
44. Maukkaita pikkupaloja
45. Me-lehden ruokakirja
46. Menu keittokirja III
47. Mummo Ankan unelmaherkut
48. Murhaavan herkullista
49. Nanny Ogg's cookbook
50. New Yorkin baarimestarien parhaat drinkit 
51. Painonvartijat - Klassiset herkut
52. Paras keittokirja No 1. Noutopöytään. Parsaherkkuja. Unelmajälkiruokia.
53. Paras keittokirja No 2. Salaatteja. Grilliin. Piknikille. Ym.
54. Paras keittokirja No 3. Rapuja. Sieniä. Marja- ja hedelmäjälkiruokia. Ym.
55. Paras keittokirja No 4. Äyriäisherkkuja. Nopeaa. Suklaista.
56. Paras keittokirja No 5. Intialaista. Patoja. Pastaa.
57. Paras keittokirja No 10. Kananmunia. Lammasta. Kotileipää. Ym.
58. Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut 
59. Pastat
60. Pirkan paras leivontakirja 
61. Pirkan parhaat jouluherkut
62. Pirullisen kuuma chilikirja
63. Prinsessojen keittokirja 
64. Rottatouille - Mestarirotan reseptit
65. Ruokamatka maailmalle
66. Ruokasuosikit: Italia
67. Ruokasuosikit: Jälkiruoat 
68. Ruokasuosikit: Kiina
69. Ruokasuosikit: Kreikka
70. Ruokasuosikit: Meksiko
71. Ruokasuosikit: Sushi
72. Ruokasuosikit: Vokki
73. Ruotsalaisen kokin keittokirja
74. Ruutukokki - Kodin paras keittokirja 
75. Seuran herkut - suuri ruokakirja
76. Suloiset suolaiset
77. Superruokia - syömällä terveemmäksi
78. Suussa sulava suklaa
79. Syötävän hyvä olutkeittokirja
80. Syötävän suloiset kuppikakut
81. Taivaalliset täytekakut
82. Tee itse terveyssnapsit, -viinit ja -liköörit
83. Tyylikkäitä thaiherkkuja hetkessä 
84. Unelmakakut
85. Uusia makuja Kiinasta
86. Valkokankaan herkkuja
87. Vie kielen - Herkullisia ruokaohjeita hyvän mielen keittiöstä 
88. Vietnamilaisen keittiön parhaat
89. Viinanmaustajan käsikirja 
90. Vähäkolesterolista ruokaa
91. Värioppia ja sommittelua ruokaan - keittokirja
92. Wok-ruokien parhaat
93. Yksinkertaisesti parasta - Helppojen herkkujen opas
94. Zanuska - Venäläinen keittiö Jäämereltä Kaukasiaan
95. Fun food - Yllätyksellisiä oivalluksia keittiöstä 
96.  Salaattisuosikit ja parhaat buffetit
97. Tapakset ja antipastot 
98. Pieni jäätelökirja suurista nautinnoista 
99. Sopat!
100. Kakkutikkarit 
101. Kotilieden suuri juhlakirja
102. Lempileivonnaiset 
103. Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle
104. Paras keittokirja NO 7. Jouluruokaa. Makeisia ja jälkiruokia. Uudenvuodenjuhlat.
105. Paras keittokirja NO 9. Broileria. Sitrushedelmiä. Papuja ja linssejä.
106. Nigella Lawson - Syötävän hyvää
107. Nigella express - hyvää ruokaa nopeasti
108. Gastronaatti
109. Talviruokaa
110. Paras keittokirja No 6
111. Paras keittokirja No 8
112. Maija keittää koulussa
113. Kotilieden leipäkirja
114. Bon Appétit - parhaita ohjeita
115. Kakkujen kuningattaret
116. Amerikan keittokirja
117. Suklaa - kultainen kirja
118. Runsaat salaatit
119. Teemakakut arkeen ja juhlaan
120. Vieraspöytä
121. Maailman parhaat kakut
122. Kesäruokaa
123. Kahvi aika

9. helmikuuta 2015

Precious time - aikaa arkeen Atria Bravuuri-tuotteilla


Miltä tuntuisi, jos voisit käyttää kokkaamiseen kuluvan ajan johonkin muuhun ja silti syödä hyvää, kotoisaa ruokaa? Kääpiölinnan sakki sai kokeilla, mihin ylimääräisen ajan saisi tuhlattua Atrian tarjotessa meille viikon arkiruoiksi Bravuuri-tuotteita. Tämä juttu kertoo siitä, mitä meillä puuhattiin kokkailun sijaan. 

Ensinnäkin on pakko todeta, että kokeilu sattui erinomaiseen saumaan. Kyseinen viikko kun oli erittäin kiireinen ja täynnä monenmoista hoidettavaa asiaa. Helpotti paljon, kun mun ei tarvinnut seistä joka päivä keittiössä ruokaa laittamassa.

Viikko alkoi  Atria Bravuuri porsaan lihapadalla, auton katsastuksella ja Angry Birds-leikeillä. Koska ei ollut kiire sännätä keittiöön, sain leikkiä hyvän tovin pikkumiehen kanssa palikkataloja rakennellen ja tuhoten. Sillä välin mies sai kiikuttaa auton katsastuskonttorille. Välillä tuntuu, että pikkumiehen kanssa tulee vietettyä aivan liian vähän aikaa, joten tällaiset leikkituokiot tulevat todella tarpeeseen.






Helpolla päästiin myös seuraavana päivänä, kun sain vain lykätä Atria Bravuuri broileripastagratiinit uuniin ja istua lehtipinon sekä saksien kanssa keittiön lattialle. Meillä on pitkään ollut haaveissa fiksata keittiön välitila, sillä se oli oikeasti aika kammottavan näköinen. Edellinen asukas oli fiksuna maalannut kaakelit valkoisella maalilla, mutta eihän se maali tahtonut oikein kaakeleissa pysyä. Etenkin hellan yläpuolelta maali lähti isoina paloina ja alta paljastui mielenkiintoisen ruskean kirjava kaakeli. Nyt homma saatiin vihdoin ja viimein puikkoihin ja pakko sanoa, että olen kyllä tyytyväinen!


Vähän tuunausta ja ruoka uuniin....

... sakset ja vanhoja, seinän välistä löytyneitä lehtiä....


... ja syömään!

Keskiviikon helppo Atria Bravuuri härkäruukku tarjosi mahdollisuuden ottaa päiväunet kokkailun sijaan. Parin kiireisen päivän jälkeen kaikki olivat niin uupuneita, että pikku tirsat tulivat kyllä tarpeeseen! Tai no, ensin täytyi saada remppamies jaloista pyörimästä, mutta sen jälkeen oli aika hiljentyä hetkeksi. Jäipä siinä sitten aikaa leipoa uusi suklaakakku ensimmäisen saatua lasinsirukoristelun pintaansa.




Muu kokkailuista vapautunut aika onkin tainnut mennä leipomiseen, sillä testiviikon aikana on tullut leivottua suklaakakun lisäksi mm. pullaa, kuppikakkuja ja rieskoja. Niin ja pyörähtihän tässä kaupungin rakennustarkastajakin tekemässä lopputarkastuksen maalämmölle. Läpi meni.


Broilerin sisäfileet bataattipedillä uuniin....

... ja pullataikina kohoamaan.

Perjantain siivoilujen lomassa maisteltiin vielä Atria Bravuuri naudan uunipataa perunoiden kera. Siivouspäivänä harvoin jaksaa kokkailla mitään ihmeellistä, joten tällainen "avaa kansi, lisää kermaa ja vettä, sekoita ja anna uunin hoitaa loput"-ruoka on aivan passeli.

Ai niin.... mahtui viikkoon kukkulan valloitusta ja lumileikkejäkin...




Ja kolaakin olisi tietysti voinut liikuttaa, mutta johonkinhan se raja on vedettävä! Kolan on ihan hyvä olla tuossa lumikasassa, ainakin, jos minä saan päättää.




Näissä merkeissä kului Kääpiölinnan Atria Bravuuri-viikko. Miten sinä käyttäisit ylimääräisen vapaa-ajan?


P.s. Tästä merkistä sen tunnistaa :)


Bravuuri-tuotteet tarjosi Atria

7. helmikuuta 2015

'Cause I love to make you smile! - kummitytön Pinkie Pie-kakku Daim- ja vadelmatäytteellä

Alkuvuodesta pukkasi jo jonkinmoisia vierotusoireita, kun en ollut saanut tehdä kakkuja pitkään aikaan. Tottahan sitä aina olisi voinut omalle sakille jonkin kakun leipoa, mutta en sitten viitsinyt. Siksi olin suunnattoman iloinen, kun sain leipoa kummitytön 7-vuotissynttäreille kakun. Tai oikeastaan tämä kakku meni tytön kaverisynttäreille. Toiveena oli Pinkie Pie ja välissä piti olla jotain hedelmäistä ja suklaata, mutta muuten sain vapaat kädet kakun suhteen. Koristeiden teon aloitin oitis, kun pyyntö tuli, mutta itse kakun suunnittelu jäi ihan viime metreille. Jotenkin pää löi aivan tyhjää täytevaihtoehtoja miettiessä, mutta onneksi netistä löytyi sitten vähän apuja. Lopulta täytteeksi tuli vadelmaa ja daim-moussea. Ohje täytteisiin löytyi Myllyn Paras-sivulta, mutta soveltelin sitä ihan pikkuriikkisen. 

Kaikki päällä olevat koristeet on tehty sokerimassasta. Ponin sisälle laitoin spagetin kaulaa tukemaan, samoin ilmapallojen ja tikkareiden varret on spagettia. Osa pursotuksista on hennon vaaleanpunaisia, mutta oikea väri ei oikein näy noista kuvista. Väriä olisi voinut laittaa enemmänkin, mutta jotenkin kerma näytti kulhossa paljon punaisemmalta kuin mitä se sitten oikeasti oli. Ilmapalloista sain metallihohtoisia helmen värisellä sprayllä.




Suuren suuret onnittelut vielä ihanalle kummitytölle <3 Toivottavasti päiväsi on loistava!





Pinkie Pie- kakku (Daim-vadelmatäytekakku)

Pohja:
6 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
Vuokaan:
margariinia
korppujauhoja
Kostutus:
n.2 dl Spriteä
Daim-täyte:
½ levyä (100g) Marabou Daim-suklaata 
2 dl vispikermaa
175 g Philadelphia-tuorejuustoa
1 pss (100g) Daim-rakeita
Vadelmamousse:
200-250 g pakastevadelmia sulatettuna
100 g Philadelphia-tuorejuustoa
2 dl vispikermaa
2 liivatelehteä
2 rkl vettä
n. 3/4 dl tomusokeria
Voikreemi:
50 g voita
100 g tomusokeria
½ rkl maitoa
Päälle: 
n. 200 g sokerimassaa 
Reunat:
5-6 dl vispikermaa
75 g Philadelphia-tuorejuustoa
½ dl tomusokeria
vajaa ½ dl vaniljakreemijauhetta
punaista pastaväriä
Koristeet:
sokerimassaa
koristerakeita

  Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi vaahtoon. Sekoita taikina tasaiseksi varovasti nostellen.
  Kaada taikina huolellisesti voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (halkaisija 24cm) ja paista uunin alatasossa noin 35 minuuttia. Kumoa kakku vasta hieman jäähtyneenä.
  Valmista täytteet: Valuta sulaneista vadelmista enimmät nesteet pois ja soseuta marjat sauvasekoittimella. Painele vadelmaseos siivilän läpi, jotta saat siemenet pois. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää vatkaamisen loppupuolella tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Lisää joukkoon vadelmasose ja maun mukaan sokeria. Puserra liivatteista vedet pois ja liuota liivatteet kuumennettuun vesitilkkaan. Anna jäähtyä hetkisen ja lisää liivate ohuena nauhana vadelmatäytteeseen samalla hyvin sekoittaen.
  Valmista suklaatäyte sulattamalla ensin suklaa. Jätä se jäähtymään hetkeksi. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita suklaasula tuorejuuston sekaan. Lisää kermavaahto ja Daim-rakeet varovasti sekoittaen.
  Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Puhdista paistoon käytetty kakkuvuoka ja vuoraa se kelmulla. Nosta pohjalevy vuokaan ja kostuta. Levitä päälle Daim-täyte. Nosta päälle kakkulevy, kostuta ja levitä päälle vadelmamousse. Nosta viimeinen kakkulevy päälle ja kostuta. Kääri kakku tiukasti kelmuun ja nosta jääkaappiin tekeytymään. Anna olla mieluiten seuraavaan päivään.
  Kumoa kakku alustalle ja poista kelmut. Valmista voikreemi vatkaamalla pehmeä voi, tomusokeri ja maito tasaiseksi, notkeaksi seokseksi. Levitä kreemi kakun päälle (ei reunoille!).
  Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää vatkaamisen loppupuolella tuorejuusto ja vaniljakreemijauhe. Mausta maun mukaan tomusokerilla. Ota pieni osa kermasta erikseen ja värjää loput vaaleanpunaiseksi pastavärillä.
  Levitä kakun reunoille ohut kerros kermavaahtoa. Pursota ensin pystysuorat viivat valkoisella kermavaahdolla ja koripunostyllalla, jätä noin sentin välit. Tee seuraavaksi vaaleanpunaisella kermavaahdolla reunoihin röyhelöt lehtityllalla alhaalta ylös pursottaen. Pursota päälle koristepursotukset haluamallasi tavalla. Nostele koristeet päälle juuri ennen tarjoilua.







Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...