30. marraskuuta 2016

Oi kuusipuu, oi kuusipuu!

Voi taivas miten hidas tämä mun päivitystahti on nykyään. Jotenkin päivät vaan menee sellaista kyytiä, ettei mukamas ehdi koneen ääreen istahtamaan. Ja edelleen tupa on niin totaalisen kaaoksen vallassa, ettei oikein huvita tehdä lisää sotkua kokkailemalla mitään ihmeellistä. Onneksi pian helpottaa, sillä remontti on aikalailla loppusuoralla! Mä en ole mikään siivousintoilija, mutta odotan jo innolla, että saan tehtyä kunnon siivot ja tuvan järjestykseen. Eteisen valmistumiseen menee tosin vielä tovi, joten sinne kuuluvat tavarat täytyy pitää vielä jossain jemmassa. 

Aivan toimettomana en sentään ole ollut, vaan innostuin leipomaan ihanan mehevää kahvi-suklaapiirakkaa joskus kauan sitten Pirkasta poimitun ohjeen mukaan. Näin joulun lähestyessä halusin jatkojalostaa piirakasta joulukuusia, jos se vaikka auttaisi löytämään kadoksissa olleen joulufiiliksen. Jotenkin joulu tuntuu niin kaukaiselta asialta, etten tajua ollenkaan, että eihän siihen enää kovin montaa viikkoa ole. Joskus tein muuten porkkanakakusta vastaavanlaisia kuusia, värjäsin kuorrutteen vihreäksi ja koristelin ne valkoisilla lumihiutaleilla. Ne taisi mennä likan koulun myyjäisiin, eikä niitä onneksi tarvinnut tuoda kotiin takaisin. 




Suklaiset joulukuusileivokset (kahvi-suklaapiirakka)

2 kananmunaa
3 dl sokeria
150 g voita
2 dl vahvaa kahvijuomaa
5 dl vehnäjauhoja
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
Kuorrutus:
5 rkl(n. 60 g) voita
5 rkl kuumaa, vahvaa kahvijuomaa
4 dl (225 g) tomusokeria
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria
Koristeeksi;
koristerakeita
koristelegeeliä tai pikeeriä
suklaatikkuja

  Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata rasva ja kaada joukkoon kahvi. Lisää seos muna-sokerivaahtoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan siivilän läpi. Vältä turhaa sekoittamista.
  Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan (halkaisija 26-30 cm). Jos et tee joulukuusia, voit kypsentää piirakan piirakkavuoassa (halk. 30cm). Paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 25 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla. Paksumman kakun kypsymiseen saattaa mennä muutama minuutti kauemmin. Anna kakun jäähtyä. 
  Valmista kuorrutus. Sulata rasva. Lisää kahvi, tomusokeri, kaakao ja vaniljasokeri. Levitä pehmeä kuorrute jäähtyneelle pohjalle. Jos et tee kuusia, koristele piirakka heti. 
  Kuusia tehdessä anna kuorrutteen jähmettyä ensin. Leikkaa kakku sitten kolmioiksi. Koristele geelillä ja koristerakeilla. 



Ai niin, vihreä koristelugeeli ei muuten ole paras valinta suklaan kanssa. Eihän se tuosta juuri mihinkään näy, mutta pitääpähän koristeet paikallaan. 

23. marraskuuta 2016

Hurjan helppo Mummin taatelikakku

Hei, anteeksi äiti! Me syötiin sun kakku! Jos tarkkoja ollaan, voit syyttää lapsenlastasi, joka kotiin tultua iski heti silmänsä pöydällä jäähtymässä olleeseen leivonnaiseen. Onneksi tämä kakku on niin helppo tehdä, että ehdin tehdä näitä vaikka kymmenen ennen seuraavaa Tampereen vierailua! Olettaen siis, että pakastimessasi on tilaa.

Niin, piti siis leipoa muutama kakku äidille viemisiksi, mutta niinhän siinä kävi, että tämä ihana taatelikakku on aika pian syöty. Tyttö on asustellut remontin ajan pääasiassa isällään ja käy vaan välillä kotona. Jo viimeksi kyseli, että enkö tosiaan ole leiponut mitään. Tänään kysyi heti kakun nähtyään, että joko se on kuvattu ja koska sitä saa syödä. Enhän minä sitten hennonnut kieltääkään, sillä ei tässä vielä huomenna olla Tampereelle menossa. Ehdin vallan mainiosti tehdä vielä uudet kakut. Hauska muuten huomata, miten tämä useamman vuoden bloggaaminen on vaikuttanut myös muuhun perheeseen. Jos pöydällä sattuu olemaan korkkaamaton kakku tai muita herkkuja, niin aina kysytään lupa syömiseen.... Oonkohan mä ärähdellyt riittävästi aiheen tiimoilta?

Ai niin, tämä helppo ja herkullinen ohje löytyi "Suosituimmat kotileivonnaiset"-kirjasta. Euron kirpparilöytö on osoittautunut loistavaksi hankinnaksi! Ohje on siitäkin ihana, että tässä ei tarvitse vatkailla mitään. Senkun keittää ensin taateliseoksen, lisää muut aineet, kaataa taikinan vuokaan ja paistaa. Kakku kuulemma paranisi vanhetessaan, mutta sitä me tuskin saamme kokea. 




Mummin taatelikakku

250 g taatelia
2 dl vettä
2 dl sokeria
200 g voita
2 kananmunaa
1 dl kermaviiliä
3½ dl vehnäjauhoja
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

  Mittaa taatelit, vesi ja sokeri kattilaan. Keitä seosta, kunnes se on pehmeää ja tasaista. Lisää voi lämpimään seokseen ja anna sen sulaa. Jäähdytä seos. 
  Lisää munat, kermaviili ja keskenään sekoitetut kuivat aineet jäähtyneeseen taateliseokseen. Sekoita tasaiseksi vaikka lastalla. 
  Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa 55-60 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Anna kakun jäähtyä vähän aikaa ja kumoa sitten tarjoiluvadille.





22. marraskuuta 2016

Broileripaistos

Meidän remppa jatkuu ja jatkuu, vaikka hyvällä mallilla jo ollaan! Kylppäri sai eilen uudet kaakelit seiniin ja pakko sanoa, että näyttää oleellisesti paremmalta kuin entiset. Tosin melkein mikä tahansa kaakeli voittaa ne vaaleanvihreät hirvitykset, jotka seiniä ennen koristivat. Kirjoittelen rempasta vähän enemmän, kunhan tuo valmistuu, mutta sen verran voisi todeta, että hämmentävän vähillä vastoinkäymisillä on tähän saakka selvitty. Odotan vaan malttamattomana, että pääsisi vihdoin omaan suihkuun ja että saisi tämän tuvan järjestykseen. Eteisen ja kylppärin tavaroita on vähän siellä sun täällä, kun ei ne oikein tunnu mahtuvan minnekään. Lottovoitto ja tuvan laajennus voisi olla se seuraava tavoiteltava asia. :D

Ruokapuolella ei mitään ihmeellistä ole syntynyt, mutta voisin silti laittaa jakoon eilen väännetyn broileripaistoksen ohjeen. Tällä ikivanhasta Ruutukokki-kirjasta napatulla ohjeella muhennoksesta tulee aika miedon makuista, mutta mausteitahan voi lisäillä ja muutella mielensä mukaan. Paistos kannattaa tehdä aika pieneen vuokaan, sillä kovin suurta kantta ei tuosta taikinamäärästä saa. Mun vuoka taisi olla halkaisijaltaan noin 18 senttiä ja se oli aika hyvä. Kaveriksi riisiä tai vaikka ohraa ja raikasta salaattia, niin kelpo ruoka tästä syntyy. Grillatun broilerin voi hyvin korvata millä tahansa broilerilla. Jos käytät esimerkiksi suikaleita, ruskista niitä ensin hetki.




Broileripaistos

Kansitaikina:
1½ dl vehnäjauhoja
50 g voita tai margariinia
1½ rkl vettä
Broilerimuhennos:
1 grillattu broileri
1 tlk herkkusieniviipaleita tai vastaava määrä tuoreita
1 iso sipuli
1 suippopaprika
2 rkl vehnäjauhoja
3½-4 dl kermamaitoa
suolaa
pippuria
paprikajauhetta
Voiteluun:
muna
Pinnalle halutessa:
seesaminsiemeniä

  Valmista ensin kansitaikina. Nypi rasva jauhojen joukkoon murumaiseksi. Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Pane jääkaappiin kovettumaan.
  Poista broilerista nahka ja luut. Leikkaa liha pienemmiksi paloiksi. Viipaloi tuoreet sienet tai valuta säilötyt. Hienonna sipuli ja paloittele paprika.
  Kuumenna tilkka öljyä pannulla, lisää sipulit, sienet ja paprikat. Kypsennä muutama minuutti. Ripottele päälle jauhot. Lisää neste samalla hyvin sekoitellen. Lisää broilerit kastikkeen joukkoon ja mausta maun mukaan. Mukaan voi heittää vaikka yrttejä tai chiliä, jos haluat enemmän makua muhennokseen. Anna hautua kannen alla noin 20 minuuttia. Sekoittele välillä. Jos muhennos on liian paksua, lisää vähän nestettä. Kaada muhennos voideltuun, pieneen uunivuokaan.
  Kaaviloi taikinasta vuoan peittävä kansi. Painele taikina vuoan reunoihin kiinni. Pistele pinta haarukalla, voitele munalla ja ripottele päälle halutessasi vaikka seesaminsiemeniä.
  Kypsennä paistosta 225-asteisessa uunissa noin 10 minuttia, tai kunnes pinta on kauniin värinen. 







20. marraskuuta 2016

Suklaahippusia ja pienen pojan ristiäiskakku ♥

Naapurissa oli eilen aihetta juhlaan, kun perheen pienimmäinen vietti ristiäisiään. Sain tehdä juhliin niin kakun kuin nimellä varustettuja varvaspikkuleipiä ja aurajuustohyrriäkin. Pikkuleipiä tehdessä tienoon pikkupojat yrittivät kovasti kysellä pienokaisen nimeä, mutta kun kerran lupasin olla hiljaa, niin enhän mä voinut nimeä paljastaa. Pitkästä aikaa kakun leipominen tuntui sujuvan ilman suurempia ongelmia, hämmentävää kyllä! Viime aikoina kun nuo leipomukset on pakanneet mennä pieleen tavalla tai toisella. No, menihän suunnitelmat koristelun suhteen uusiksi, sillä yllättäen tein reunapursotuksista taas turhan runsaat. Näin koristeille jäi vähemmän tilaa kuin olin ensin ajatellut. Kermavaahto onnistui kerrankin hyvin ja pursotusjälki oli ihanan sileää.




Kakkupohja on 7 munan ja tehty punnitusmenetelmällä eli munien paino*0,7 on tarvittavan sokerin sekä jauhojen paino. Jauhoista 70% on vehnäjauhoja ja 30 % perunajauhoja. Pohja on paistettu halkaisijaltaan 26 sentin vuoassa.



Ristiäiskakku pienelle pojalle

7 munan kakkupohja
Kostutus:
Spriteä
Daim-täyte:
3/4 levyä (150g) Maraboun Daim-suklaata
3 dl vispikermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
Vadelmatäyte:
250 g vadelmia sulatettuna
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl vispikermaa
4 rkl vaniljakreemijauhetta
3-4 rkl tomusokeria
Kuorrutus:
6½-7 dl vispikermaa
3-4 rkl vaniljakreemijauhetta
maun mukaan tomusokeria
Koristeet:
sokerimassaa
koristehelmiä


  Valmista pohja mielellään täyttämistä edeltävänä päivänä. Käytä halkaisijaltaan 26 senttistä vuokaa. 
  Valmista täytteet: Vatkaa vadelmatäytettä varten kerma vaahdoksi, lisää vatkaamisen loppupuolella tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Lisää joukkoon sulaneet vadelmat, vaniljakreemijauhe ja maun mukaan tomusokeria.
  Valmista suklaatäyte sulattamalla ensin suklaa joko vesihauteessa tai mikrossa välillä sekoitellen. Jätä se jäähtymään hetkeksi. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita suklaasula tuorejuuston joukkoon. Sekoita kermavaahto joukkoon.
  Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Vuoraa paistoon käytetty vuoka kelmulla. Nosta pohjalevy vuokaan ja kostuta. Levitä päälle Daim-täyte. Nosta päälle kakkulevy, kostuta ja levitä päälle vadelmatäyte. Nosta viimeinen kakkulevy päälle ja kostuta. Kääri kakku tiukasti kelmuun ja nosta jääkaappiin tekeytymään. Jos käytät irtopohjavuokaa tai rengasvuokaa, voit koota renkaan avulla kakun suoraan tarjoilualustalle. Anna kakun maustua mieluiten seuraavaan päivään.
  Kumoa kakku alustalle. Lisää kerman joukkoon vaniljakreemijauhe sekä maun mukaan tomusokeria ja vatkaa kerma vaahdoksi.
  Levitä kakun päälle tasainen/kunnolla peittävä ja kakun reunoille ohut kerros kermavaahtoa. Pursota reunat ja kakun päällinen haluamallasi tavalla. Nostele päälle koristeet. Koristeiden pohjat on eristetty sulatetulla valkosuklaalla.

Tähän samaan syssyyn voisi kertoilla pari sanaa suklaasta. Goodio tarjosi SObloggaajille maisteltavaksi upeita, käsintehtyjä raakasuklaita. Pakko tunnustaa, että raakasuklaa ei mulle ole kovin tuttu juttu, sillä silloin kun suklaahimo iskee, tulee napattua kaupasta niitä tuttuja, suurten firmojen tuotoksia. Mulla, ja miehellä myös, on paha tapa haalia suklaata pahan päivän varalle, mutta usein ne sitten löytyy meidän karkkilaatikosta muutaman viikon kuluttua yhtä palaa köyhempänä. Kaupassa ei koskaan muista, että onko sitä suklaata kotona vai ei ja sillä niitä sitten kertyykin. Lisäksi meidän suklaamaku on täysin erilainen. Itse pidän enemmän maitosuklaasta, miehelle kolahtaa varsin tummat suklaat. Leivontaan toki käytän useimmiten tummaa suklaata ja kummasti ne miehen suklaalevyt löytää lopulta tiensä johonkin kakkuun. 

Goodion suklaista sain maisteltavaksi sekä 80% että 100% suklaata. Pakko sanoa, että onhan ne aika tymäkkää tavaraa, eikä ihan sellaisenaan kyllä tule syötyä. Mutta voin vain kuvitella, miten loistavasti nämä suklaat sopisivat johonkin suolaiseen ruokaan. Tai johonkin ihanaan kahvikakkuun! Kunhan tämä remppamylläkkä helpottaa, täytyy kehitellä näistä jotain hyvää. Olettaen, ettei mies ehdi näitä syödä ennen sitä.




Goodion suklaiden paketit ovat kerrassaan upeita! Ehdottomasti kuuluu visuaalisuudellaan elintarvikepakkausten kärkikastiin. Toivottavasti tuo ukkokulta ei tätä postausta lue, sillä edellisessä elämässään hän toimi pitkään pakkaussuunnittelijana. 




Sen verran nämä suklaat jäivät kiehtomaan, että pakko on hommata myös vähän pienemmällä prosentilla varustettuja herkkuja. Jos näitä löydät, kokeile ihmeessä sinäkin!

15. marraskuuta 2016

Jouluinen luumuleipä

Kääpiölinnassa on remontin vuoksi kaikki hyrskyn myrskyn, mutta kummasti tästä kaaoksesta huolimatta ajatukset alkaa hiljalleen siirtyä kohti tulevaa joulua. Tai ei ehkä muuten, mutta vähän väliä tekee mieli leipoa erilaisia jouluisia leivonnaisia. Haaveilin jo piparkakuistakin, mutta ehkä maltan odottaa vielä jokusen päivän. 

Eilen joulufiilistä toi "Suosituimmat kotileivonnaiset"-kirjan ohjeen mukaan leivotut joululeivät. Jos luumuista tykkäät, niin kannattaa kokeilla! Leivät eivät ole kauneimmasta päästä, mutta maku näissä on kohdillaan. Ihana yhdistelmä suolaista leipää ja makeaa luumua. Päälle sipaisu voita ja se on siinä. Muuta ei tarvita!



Ullan joululeipä
(2 leipää)

5 dl vettä tai maitoa
2 tl suolaa
250-300 g pehmeitä kivettömiä luumuja
5 dl kaurahiutaleita
1 pss (11g) kuivahiivaa
n. 6 dl hiivaleipäjauhoja

  Lisää kädenlämpöiseen nesteeseen suola, saksilla suikaloidut luumut, kaurahiutaleet ja hiiva. Sekoita hyvin. Alusta taikinaan hiivaleipäjauhot vähän kerrallaan, jotta taikinasta tulee sopivan kiinteä. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä.
  Leivo taikinasta kaksi leipää, laita ne leivinpaperille pellille ja kohota lähes kaksinkertaisiksi. Paista 200-asteisessa uunissa noin 45 minuutin ajan.
  Jos haluat, voit sivellä leivät siirappivedellä heti uunista ottamisen jälkeen.




11. marraskuuta 2016

Isänpäiväksi irlantilainen viskikakku ja pari sanaa kahvista

Kauan, kauan sitten aloitin keittokirjaprojektin, jossa tarkoituksena oli käydä kaikki hyllystä löytyvät keittokirjat ajatuksella läpi ja kokeilla kustakin kirjasta ainakin yhtä ohjetta. Jos kirjassa ei mitään mielenkiintoista ollut, sai kirja jatkaa matkaa jonkun toisen hyllyyn. Alkuinnostuksen jälkeen homma vähän jäi, mutta koska kirjoja tuntuu koko ajan tulevan lisää, päätin jatkaa kirjojen läpikäymistä. 

Pari päivää sitten tarkempaan tarkasteluun pääsi ilmeisesti Maku-lehden kylkiäisenä tullut Maailman ihanimmat leivonnaiset kirja. Tämä tarttui kirpparilta mukaan jonkin aika sitten, mutta kummasti unohtui sitten hyllyyn. Kirjan ohjeista päätin testata irlantilaista viskikakkua, sillä tuo ukkokulta on innokas viskiharrastaja, tykkää kahvikakuista ja onhan tuo isäinpäiväkin ihan nurkan takana. Eilen tein kakusta ensimmäisen version, mutta se vähän epäonnistui. Tai ei siinä mitään muuta mennyt vikaan, kuin virheellinen vuokavalinta. Paistoin kakun aivan liian suuressa vuoassa, jolloin kakusta tuli olemattoman matala. Koska maku oli hyvä, ja kakku katosi nopsaan, tein tänään sitten uuden version. En tiedä piisaako tästäkääm sunnuntaihin saakka, mutta muuta en aio tuolle ukolle leipoa. 




Kakkuun olisi voinut tehdä vielä kuorrutuksen tomusokerista ja viskistä, mutta koska tuollaiset kuorrutteet ei miehelle kelpaa, jätin sen sitten suosista pois. 

Irlantilainen viskikakku

2½ dl rusinoita
1 1/4 dl viskiä
1 sitruunan kuori raastettuna
150 g voita
2½ dl fariinisokeria 
3 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1/4 tl neilikkaa
Kuorrutus halutessa:
3½ dl tomusokeria
1 rkl viskiä
1 tl sitruunamehua

  Pane uuni lämpenemään 175 asteeseen. Voitele ja jauhota pienehkö rengasvuoka. Itse käytin voiteluun vuokasprayta, enkä jauhottanut vuokaa ollenkaan.
  Pese sitruuna huolellisesti ja raasta siitä keltainen pinta. Mittaa rusinat, viski ja sitruunankuori kulhoon. Anna maustua mielellään tunnin verran. 
  Vatkaa toisessa kulhossa voi ja fariinisokeri vaahdoksi. Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Lisää keltuaiset voi-sokerivaahtoon yksitellen vatkaten.
  Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sokerivaahtoon vuorotellen viski-rusinaseosta ja jauhoja. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja kääntele varovasti taikinan joukkoon.
  Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua noin tunti, kunnes sen keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu enää taikinaa. Anna kakun jäähtyä hetki ja kumoa se sitten vadille.
  Jos haluat kuorruttaa kakun, tee kuorrutus sekoittamalla tomusokeriin viski sekä tipoittain sitruunamehua, jotta saat notkean tahnan. Valuta tahna jäähtyneen kakun pinnalle.




Sitten pari sanaa kahvista. Mä en koskaan ole ollut mikään päivänsäde aamuisin ja ennen muinoin kukaan ei tohtinut puhua mulle aamuisin ennen kuin olin saanut mukillisen kahvia eteeni. Vanhemmuuttani olen hieman seestynyt, vaikka kyllä niitä äreitäkin aamuja vielä joukkoon mahtuu. Välillä mulla on kausia, jolloin kahvi vaihtuu teehen, mutta aika harvoin kuitenkin. Mikään hifistelijä en kahvin suhteen ole, vaan enemmänkin tykkään ihan tavallisesta sumpista. Vaikka onhan se pakko myöntää, että parhaimmillaan kahvi on vanhanaikaisesti pannussa puuhellalla keitettynä. Etenkin viikonloppuaamuisin, kun muu väki vielä nukkuu ja ulkona paukkuu kova pakkanen. Viime talvena en tainnut kertaakaan keitellä pannukahveja aamutuimaan, mutta tänä talvena on pakko kokeilla edes kerran tai pari. 

Olin aika innoissani, kun Valkoinen risti tarjosi testattavaksi kahvia. Yleensä kaupasta mukaan tarttuu ne perinteiset merkit, eikä oikein tule kokeiltua mitään uutta. Siksi tällaiset testihommat on kivoja. 




Valkoisen Ristin paketista löytyi kahdenlaista kahvia. Toinen oli Jacobs Krönung tummapaahtoinen suodatinkahvi, toinen kofeiiniton Café Hag. Tässä kohtaa on pakko tunnustaa sivistymättömyyteni, sillä aiemmin en ole kofeiinitonta kahvia juonut. En ainakaan tietääkseni. Siksi on vaikea verrata tätä muihin kofeiinittomiin kahveihin, mutta sen verran voi sanoa, että hyvää tämä kyllä oli. Ei tämän kahvin valmistus suotta ole jatkunut vuodesta 1906 alkaen, jolloin saksalainen Ludvig Roselius kyseisen kahvin kehitteli. 

Suodatinkahvista keittelin ensin liian vahvaa, kun menin laskuissa sekaisin, mutta toisella kerralla tästä tuli jo hyvä. Kahvi on tosiaan tummapaahtoinen, pehmeä ja täyteläinen. En muista tällaista nähneeni kaupan hyllyssä (enpä kyllä ole kahvipaketteja koskaan sen kummemmin tutkinutkaan), mutta on kuulemma Euroopan myydyin suodatinkahvi. Meillä suositaan yleensä juuri tummapaahtoisia kahveja, siksi tämä oli miellyttävä uusi tuttavuus. 



Kahvit tarjosi Valkoinen Risti Oy

9. marraskuuta 2016

Epäonninen mustikka-valkosuklaakakku ja vähän remppakuulumisia!

Aina ei kakkuhommat mene putkeen, vaikka kuinka tekisi ohjeen mukaan. Yleensä en ohjeita juuri noudattele, mutta viikonlopuksi halusin kokeilla mustikka-valkosuklaakakkua Vaaleanpunaisen Nonparellin kakkukirjan reseptin mukaan. Täyte onnistui kyllä ja oli hyvää, mutta kuorrutuksen kanssa mentiin pahasti metsään. Päälle kuulunut valkosuklaakreemi ei onnistunut, enkä saanut sitä nätistä levitettyä kakun päälle. Onneksi jääkaapista löytyi purkki kermaa, jotta sain rumat kuorrutteet piiloon. Lisäksi tuo valkosuklaakreemi oli aivan liian makeaa meidän perheen makuun. Mutta täyte on sellainen, jota voi ilomielin suositella! Jotenkin se toi mieleen mustikkapiirakan. ♥

Kakkuun tein neljän munan pohjan, kostutukseen käytin vaniljasokerilla maustettua maitoa ja täyte on tosiaan tuo mustikkatäyte. Täytteeseenkin laitoin sokeria vain puolet kirjan ohjeen sokerimäärästä. Mutta jos makeammasta tykkäät, lisää ihmeessä sokeria maun mukaan. Koristeet on heitetty hät'hätää kakun päälle, kun en jaksanut niitä sen kummemmin suunnitella. 




Mustikkatäyte täytekakkuun

5 liivatelehteä
4 dl vispikermaa
300 g mustikkasosetta
200 g vaniljarahkaa
½-1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl sitruunamehua
3 rkl kiehuvaa vettä

  Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Vaahdota kerma. Sekoita mustikkasoseen joukkoon rahka, vaniljasokeri, sitruunamehu ja maun mukaan sokeria.
  Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää joukkoon kuivaksi puserretut liivatelehdet. Anna liivateseoksen jäähtyä hetkisen. Kaada se sitten ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla hyvin sekoittaen. Sekoita kermavaahto täytteen joukkoon.
  Täytteestä tuli kaksi paksua kerrosta halk. 20 senttiseen kakkupohjaan ja hyvin piisaa isompienkin pohjien väliin.

Meillä alkoi eilen kylppäriremppa ja nyt eletäänkin sitten melkoisen kaaoksen keskellä. Eilen lähti kaikki kylppärikalusteet sekä seinistä ja lattiasta kaakelit. Tänään oli vuorossa kattopaneelit sekä eteisen ja kylppärin välinen seinä. Seinä oli rakennettu niin päin hanuria, ettei sitä voinut jättää pystyyn. Musta tuntuu, että tuon seinän aikoinaan rakentaneen henkilön voisi huoletta ilmoittaa Suomen surkein nikkari-ohjelmaan. Yhtään jaksoa en tosin ole ohjelmaa katsonut, joten pahoittelut vertauksesta, jos kilpailijoiden taso on oleellisesti parempi, kuin meidän taloa aikoinaan rempanneen henkilön! Tässä vuosien varrella on tuvassa tullut vastaan niin mielenkiintoisia rakennusratkaisuja, ettei sille ihmiselle enää ikinä saa antaa vasaraa tahi muuta työkalua käteen! Mutta positiivista on, että nyt tuntuu tämän remppafirman kanssa hommat hoituvan ja että kylppärin rakenteet näyttävän olevan täysin kuivat! Jännityksellä toki odotellaan mitä huomenna löytyy, kun eteisen lattia vedetään auki. Laittelen teille kuvia rempasta myöhemmin, kun hommat etenee ja ehdin koneen ääressä istuskella. 


6. marraskuuta 2016

Suo, kuokka ja Jussi!

Meille hyvin rakkaan ystävän äiti täytti vuosia ja sain kunnian tehdä juhliin kakun. Kun teemana oli "suo, kuokka ja Jussi". Kakun piti olla kantikas ja ojaa kaivettuna siten että ojan pohjalta näkee kakun sisälle. Kerrassaan hykerryttävän ihastuttava teema! Muuten sain kakun suhteen vapaat kädet. Kakkua suunnitellessa selvää oli, että pohjan piti olla suklainen. Ihan vaan jo sen vuoksi, että ruskea kakkupohja käy paremmin maasta. Ja koska suolla oltiin, niin mikäs sopisi paremmin täytteeksi kuin lakka! 

Jussin kokoaminen oli mulle hieman haastavaa, mutta tein sen pala kerrallaan. Siis ensin tein pään ja kropan ja kunhan ne ehtivät vähän kuivaa, kiinnitin kädet ja käsiin aiemmin tehdyn kuokan. Jalatkin tein erikseen ja kiinnitin ne vartaloon vasta lopuksi. Jussin sisällä on spagetit tukirankana. Tikkuja tai rautalankaa en halunnut käyttää, jos juhlien pienimmät haluavat koristeet syödä. Jussin jalat jätin tyngiksi ja ukko painettiin ojan pohjalle siten, että oli mukamas uponnut suohon sääriä myöten. Jussin jaloissa ja puiden rungoissa oli spagetit, joiden avulla koristeet sai paremmin pysymään kakussa pystyssä. 

Päälle tulleen suklaavaahdon kanssa oli pieniä ongelmia. Lisäsin suklaan kerman joukkoon aavistuksen liian lämpimänä ja vatkasin vaahtoa hieman liikaa. Siksipä tuo kuorrutus ei ole maailman kaunein. Mutta päivänsankari oli tyytyväinen kakkuunsa ja sehän se on tärkeintä!




Suklaa-lakkakakku

Pohja:
8 kananmunaa
3 dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
6 rkl kaakaojauhetta
1½ tl leivinjauhetta
Täyte:
7 dl vispikermaa
250 g mascarponea
200 g lakkoja 
1 dl lakkahilloa
½-1 dl vaniljakreemijauhetta
maun mukaan tomusokeria
Väliin:
n. 2dl lakkahilloa
Kostutus:
sulaneiden lakkojen mehua
omenamehua
Päälle: 
7 dl vispikermaa
100 g tummaa suklaata
tomusokeria maun mukaan
Koristeluun:
jäisiä lakkoja
suklaahippukeksejä
Marie-keksejä
kultaisia koristekuulia
vihreää sokerimassaa
ukko ja puut sokerimassaa

  Kuumenna uuni 175 asteiseksi. Voitele (ja jauhota halutessasi) kantikas (25*25cm) vuoka. 
  Vatkaa munat ja sokeri napakaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe sekä leivinjauhe keskenään ja siivilöi vaahdon joukkoon. Nostele taikina varovasti sekaisin.
  Kaada taikina vuokaan ja kypsennä n. 45 minuuttia, tai kunnes pohja on tikulla koitettaessa kypsä. Anna jäähtyä hetki. Valmista pohja mielellään täyttämistä edeltävänä päivänä.
  Valmista täyte. Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi, lisää joukkoon mascarpone ja vatkaa, kunnes vaahto on sopivan napakkaa. Lisää vatkaamisen loppupuolella vaniljakreemijauhe ja mausta maun mukaan tomusokerilla. Valuta sulaneet lakat ja sekoita ne sekä hillo täytteen joukkoon.
  Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Lisää lakoista tulleen mehun joukkoon omenamehua. Nosta alin kakkulevy kakkupahvin tai tarjoilualustan päälle. Kostuta pohja. Levitä päälle ohut kerros lakkahilloa sekä puolet täytteestä. Nostä päälle toinen kakkulevy, kostuta, sivele hillolla ja täytä. Nosta päälle vielä viimeinen kakkulevy ja kostuta. Peitä kakku kelmulla ja anna maustua jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään.
  Sulata kuorrutetta varten tuleva suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi. Kaada suklaa joukkoon samalla varovasti vatkaten. Levitä heti kakun päälle epätasainen kerros suklaavaahtoa. Pursota reunat esim. tähtityllalla. 
  Kaiva kakun keskelle oja siten, että ensimmäistä täytekerrosta näkyy. Nostele ojasta tulleet pohjat paloina/muruina ojanpientareelle.
  Murustele vaaleita ja tummia keksejä sopivaksi muruksi. Levitä kakun päälle ensin tummaa keksirouhetta, sitten vähän sinne tänne vaaleita keksejä. Raasta hieman vihreää sokerimassaa ja ripottele kakun päälle. Nostele lakat ja koristeet paikoilleen ja koristele reunat kultahelmillä.











3. marraskuuta 2016

Kuohkea puolukkapuuro

Kun siinä eilen puolukkaleipää leipoessa pyörittele puolukkarasiaa käsissään, alkoi kummasti tehdä mieli vispipuuroa. Siitä tuntuu olevan ikuisuus, kun viimeksi olen vispipuuroja keitellyt tai edes syönyt. Yleensä olen aina keittänyt marjat ensin ja lisännyt mannasuurimot vasta sitten, mutta nyt tein toisin. Lisäsin marjat vasta viime hetkillä, kunhan olin ne ensin ajanut sauvasekoittimella pienemmäksi. Puuron vatkasin vasta tänään aamusella ja kerrankin puurosta tuli ihanan kuohkea. Liekö sitten tuon kunnollisen jäähdyttämisen ansiota. 




Vispipuuro puolukoista

1 l vettä 
1½ dl tummia mannasuurimoita
ripaus suolaa
1 dl sokeria
3 dl jäisiä puolukoita

  Kuumenna vesi kiehuvaksi. Lisää mannasuurimot samalla vispilällä sekoittaen. Lisää suola ja sokeri. Anna kiehua noin 10 minuuttia. Hienonna sillä aikaa jäiset puolukat sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Lisää marjat puuron joukkoon ja anna kiehua vielä muutama minuutti. 
  Anna puuron jäähtyä kunnolla. Vatkaa sitten kuohkeaksi. Nauti sellaisenaan tai maidon ja sokerin kera. 




2. marraskuuta 2016

Rukiinen puolukkaleipä ♥

Keittiössä on tullut tehtyä yhtä sun toista, mutta joku paha karma mua vainoaa, sillä suurin osa tekeleistä on mennyt tavalla tai toisella pieleen. Lopputulos on yleensä ollut syötävä, mutta ei sellainen, että viitsisin niitä reseptejä teille jakaa. Samoin meinasi käydä tänään tehdyn puolukkaleivän kanssa. Mutta koska ainoa vika oli liian lyhyt paistoaika, tai liian laiska uuni, päätin leivästä jotain kertoilla. Vähän liian kiireelläkin leivän tein, sillä tämä olisi taatusti ilahtunut pidemmästä kohotuksesta. Mutta maku tässä leivässä oli kerrassaan hyvä! Ensin ajattelin, ettei puolukka voi leipään sopia, mutta väärässä olin. Yhtään en muista mistä tämä ohje on peräisin.




Puolukkaleipä

2½ dl vettä
25 g hiivaa
1 dl puolukkasurvosta
½ dl tummaa siirappia
1½ tl suolaa
5 dl ruisjauhoja
2-2½ dl vehnäjauhoja
Päälle:
siirappia
vettä

  Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää puolukkasurvos, siirappi ja suola. Alusta jauhot taikinaan. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä.
  Leivo kohonneesta taikinasta pyöreä tai pitkulainen leipä. Pistele leipä ja paista 175 asteisen uunin alatasolla noin tunnin verran. Kypsä leipä kumisee, kun pohjaan kopauttaa. Halutessasi voit voidella leivän lopussa siirappivedellä.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...