Kummityttö vietti synttäreitään helmikuun alkupuolella ja minä sain tehdä kaverisynttäreille kakun. Toiveena oli suklainen, söpö kissakakku, muuten sain kakun suhteen vapaat kädet. Lopulta kakkuun tuli kaakaokakkupohja, täyte Fazerin uudesta Dumle-suklaasta, päälle suklaakreemi sekä sokerimassa.
Kissakakku
4 kananmunaa
sokeria
vehnäjauhoja
perunajauhoja
tummaa kaakaojauhetta
½ tl leivinjauhetta
Kostutus:
Spriteä
Suklaatäyte:
5 dl vispikermaa
150 g mascarponea
1 levy (200g) Dumle maitosuklaata
Suklaakreemi:
150 g voita
2½ dl tomusokeria
½ dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria
Päälle:
2 pkt (á250g) sokerimassaa
korvat, viikset ja silmät sokerimassaa
Valmista korvat ja viikset muutama päivä aiemmin, niin ehtivät hieman kovettua. Näin ne pysyvät paremmin ryhdissään ja viikset on helpompi laittaa paikoilleen. Korviin voi laittaa pienet pätkät spagettia, joiden avulla ne on helppo painaa kakkuun ja pysyvät paremmin paikallaan.
Valmista kakkupohja mielellään täyttämistä edeltävänä päivänä. Voitele 20 senttinen, korkea vuoka tai paista kakku rengasvuoassa. Riko munat kulhoon ja punnitse ne. Kerro paino 0,7:llä, jolloin saat selville tarvittavan sokerin määrän. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi.
Punnitse vehnäjauhot, kaakaojauhe ja perunajauhot. Tarvittava määrä yhteensä on munien paino * 0,7. Tästä vehnäjauhojen osuus on 70%, perunajauhojen ja kaakaojauhojen yhteensä 30%. Sekoita joukkoon leivinjauhe. Siivilöi seos munavaahtoon ja nostele taikina varovasti sekaisin.
Paista kakkua 175 asteessa uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Jos kakkuun painettuun tikkuun ei jää taikinaa, on pohja kypsä. Kumoa kakkupohja ja anna sen jäähtyä.
Leikkaa kakkupohja neljään osaan. Kokoa kakku pohjan paistamiseen käytettyyn vuokaan tai suoraan tarjoilualustalle rengasvuoan sisään.
Valmista täyte. Sulata 150 g suklaata mikrossa välillä sekoitellen. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, vatkaa joukkoon mascarpone. Kaada hieman jäähtynyt suklaa ohuena nauhana vaahdon joukkoon, sekoita tasaiseksi. Rouhi loppu suklaa ja lisää täytteen joukkoon.
Nosta alin kakkulevy vuokaan. Kostuta spritellä ja levitä päälle 1/3 suklaatäytteestä. Nosta päälle toinen levy, kostuta ja täytä. Tee vielä yksi kerros ja nosta päällimmäinen kakkulevy paikalleen. Kostuta. Peitä kakku kelmulla ja anna tekeytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään.
Valmista suklaakreemi vatkaamalla huoneenlämpöinen voi vaahdoksi. Lisää kaakaojauhe ja tomusokeri vähän kerrallaan ja vatkaa notkeaksi kreemiksi. Mausta vaniljasokerilla. Levitä ohut kerros kreemiä kakun reunoille ja pinnalle vähän kerrallaan. Jos kreemin levittäminen on hankalaa, voit pitää kakkua ensin hetken pakastimessa tai pehmittää kreemiä hyvin varovasti mikrossa muutama sekunti kerrallaan. Kreemipinta kannattaa tasoittaa kunnolla, että sokerimassapinnasta saisi tasaisemman. Nosta kakku hetkeksi kylmään ennen massalla kuorruttamista.
Pehmitä sokerimassaa käsissä ja kauli siitä pyöreä levy. Massalevy saa olla reilun kokoinen. Nosta levy kakun päälle ja tasoita varovasti. Leikkaa ylimääräinen massa pois. Tee kissan kuono ja silmät sokerimassasta ja nosta paikalleen. Voit käyttää liimaamiseen elintarvikeliimaa tai pikkutilkkaa vettä. Nosta korvat paikoilleen ja paina viikset varovasti kuonoon. Voit laittaa esim. juomalasin tukemaan kuonoa hetkeksi, jos se ei tahdo pysyä paikallaan.
Jutun otsikkoa miettiessä muistin mun lapsuuden lempilaulun ja mumman kissan Millan. Milla Magia oli täysin musta kissa. Yhtään valkoista karvaa ei turkista löytynyt, ei vaikka kuinka etsi. Tuon kissan kanssa sain leikkiä muksuna monet kerrat ja suru oli valtava, kun se pienen leikkauksen jälkeen pääsi livahtamaan ulos, eikä enää koskaan tullut takaisin. Monet kerrat me mumman kanssa sitä etsittiin, mutta turhaan. Tästäkin on aikaa liki 30 vuotta, mutta silti tuo karvatassu on aina välillä mielessä. ♥
Jutun otsikkoa miettiessä muistin mun lapsuuden lempilaulun ja mumman kissan Millan. Milla Magia oli täysin musta kissa. Yhtään valkoista karvaa ei turkista löytynyt, ei vaikka kuinka etsi. Tuon kissan kanssa sain leikkiä muksuna monet kerrat ja suru oli valtava, kun se pienen leikkauksen jälkeen pääsi livahtamaan ulos, eikä enää koskaan tullut takaisin. Monet kerrat me mumman kanssa sitä etsittiin, mutta turhaan. Tästäkin on aikaa liki 30 vuotta, mutta silti tuo karvatassu on aina välillä mielessä. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti