23. heinäkuuta 2017

Ihana mustikka-vadelmakakku ♥

Tajusinpa taas tonttia kiertäessä, että meidän marjasadosta on tulossa jälleen kerran valtava! Olettaen tietenkin, että säät pysyy hyvänä. Harkitsin jo vakaasti, että osa karviaispuskista saisi lähteä, kun ei niitä kumminkaan kukaan syö. Tai osan kyllä, mutta ei kaikkia. Toinen punaherukkapuskakin on aikalailla ylimääräinen, mutta eiköhän ne marjat jollekin kelpaa. 

Pakastin on vielä pullollaan viime kesän marjoista ja jos sinne uusia aikoo saada mahtumaan, niin vanhoja on syytä käyttää pois. Osanhan voisi tietysti käyttää likööreihin, mutta kun edellisiäkin on vielä juomatta vaikka kuinka, niin ei ehkä kannata. Pari rasiallista sain käytettyä ihanaan marjapiirakkaan, mutta jotain muutakin olisi syytä keksiä. 

Tämän mustikka-vadelmapiirakan ohjeen löysin Pille Endenin ja Lia Virkuksen Verrattomat kakut -kirjasta. Tykkään todella paljon näiden naisten resepteistä ja kirjojen visuaalisesta ilmeestä. Hyllystä löytyy toinenkin heidän opus ja loputkin voisi hommata, jos vaan jostain löytää. 

Alunperin ohje oli kai tarkoitettu tuoreille marjoille, mutta itse käytin pakastettuja marjoja sulatettuna. Lisäsin vaan joukkoon pari ruokalusikallista perunajauhoja. Käyttämäni vuoka oli hieman liian pieni tälle leivonnaiselle, mutta hyvin tuo silti paistui. 




Vadelma-mustikkakakku

Pohja:
100 g voita
1½ dl tomusokeria
2 d vehnäjauhoja
Täyte:
4 munaa
2 dl ranskankermaa
1½ dl sokeria
2 rkl sitruunamehua
2 rkl raastettua appelsiininkuorta
1 tl leivinjauhetta
3/4 dl vehnäjauhoja
200 g vadelmia
200 g mustikkaa
(1-2 rkl perunajauhoja)

  Valmista pohja: Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri. Lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi. Pane taikina puoleksi tunniksi kylmään. Painele taikina 30*30 senttisen vuoan pohjalle. Paista 175 asteessa 20 minuuttia (kullanruskeaksi).
  Valmista täyte: Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki. Sekoita joukkoon ranskankerma, sokeri, sitruunamehu, raastettu appelsiininkuori ja jauho-leivinjauheseos. Ripottele marjat esipaistetulle pohjalle. Jos käytät pakastemarjoja, sulata ja valuta ne ja sekoita joukkoon perunajauhoja. Levitä täyte marjojen päälle. Paista vielä 30-35 minuuttia.

En tiedä mitä pahaa tuo mies on tehnyt, mutta yhtenä aamuna palasi lehdenhakureissulta kuvan kukka hampaissaan. Olisiko tuo sitten sitä arjen romantiikkaa? :D 

21. heinäkuuta 2017

Pienten tyttöjen unelmakakut - Kaja ja Pikachu ♥

Vaikka pojan sairastuminen olikin aikoinaan kova paikka, niin on siitä seurannut jotain hyvääkin! Diabetesleiriltä sain elämääni kaksi ihanaa ihmistä, suloisen pienen d-tytön ja äitinsä. ♥ Vaikkei kesän aikana olla ehditty tapaamaankaan, niin muuten ollaan kyllä pidetty yhteyttä.

Viikko sitten tämä suloinen neitokainen vietti synttäreitään ja minä sain tehdä juhliin kakun. Toiveena oli Ryhmä Haun Kaja ja täytteeksi valikoitui simppeli vaniljavaahto mansikoiden kera. Tällainen siitä sitten tuli. Pakko sanoa sen verran, että kerrankin olin itsekin tyytyväinen siihen miltä kakku näytti. Meillä jäi juhlat väliin pojan flunssan takia. Kaikki flunssat sun muut sekoittaa niin paljon diabeteksen hoitoa, ettei ehdoin tahdoin halua tartuttaa sitten muitakin.




Kakussa on viiden munan pohja, välistä löytyy kermaa ja vaniljatuorejuustoa vaahdotettuna ja vaniljakreemijauheella sekä tomusokerilla maustettuna. Jokaiselle kakkulevylle sipaisin ohuen kerroksen mansikkahilloa ja vaahdon päälle paloittelin tuoreita mansikoita. Kakku on kostutettu vedellä laimennetulla sitruunamehulla. Päällä on ihan vaan tomusokerilla ja vaniljakreemijauheella maustettu kerma. Koristeet on sokerimassaa. Kajaa en kakun päälle nostanut kuljetuksen ajaksi.




Toinen kakku puolestaan meni veljentyttöni kaverisynttäreille. Toiveena oli Pikachu pokepallon kera. Pohja on kuuden munan kaakaokakkupohja, jonka paistoin puolipallon muotoisessa vuoassa. Täytteenä on Fazerin sinisestä tehty mousse pätkisrouheella. Massan alla on suklaakreemi, johon lisäsin vielä teelusikallisen vaniljasokeria. Kostutukseen käytin vaniljasokerilla maustettua maitoa.




Maitosuklaamousse pätkisrouheella

5 dl kuohukermaa
200 g mascarponea
200 g maitosuklaata
n. 100 g pätkistä rouheena

  Paloittele suklaa mikron kestävään kulhoon ja sulata noin 20 sekuntia kerrallaan välillä sekoittaen. Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää joukkoon mascarpone ja vatkaa tasaiseksi. Kaada hieman jäähtynyt suklaa ohuena nauhana vaahdon joukkoon samalla hyvin sekoittaen. Leikkaa pätkikset rouheeksi ja lisää täytteen joukkoon.

20. heinäkuuta 2017

Ihana ylikypsä brassipossu!

Ostin joskus kirja-alesta Brassiruokaa-kirjan yhdellä eurolla. Lähinnä se oli kai se sisäinen Sulo Vilén, joka käski kirjan ostoskärryyn nostamaan. Kun sai niin halvalla... Viime viikolla tutustuin kirjaan tarkemmin ja sehän osoittautui uskomattoman ihanaksi! Upeita kuvia ja mahtavia reseptejä kirja pullollaan. 

Kun vihdoin on taas aikaa viikonloppuisin kokkailla pitkän kaavan mukaan, tein sitten feijoada-nyhtöpossua kirjan ohjetta mukaellen. Vähän mä oikoilin sieltä sun täältä, kun en millään jaksanut keittää maustekastiketta, jota olisi lopulta tarvittu ruokaan ruokalusikallisen. Lihan mausteseoskin meni vähän sinne päin, mutta lopputulos oli kyllä loistava! Jätin osan lihasta pojalle sellaisenaan syötäväksi, kun tiesin, ettei pojalle chorizomössöt uppoaisi. Vaikka liha mausteista pojan makuun olikin, niin jätkä veti tätä hirveät määrät! Josko vihdoin alkaisi mausteisempikin sapuska kelpaamaan!

Ai niin, jos aika on kortilla, voit kypsentää lihan jo edellisenä päivänä. 




Feijoada-nyhtöpossu

Nyhtöpossu:
n. 1kg possun uunilihaa
Mausteseos:
1 tl suolaa
1 tl kuivattua oreganoa
½ tl sokeria
½-1 rkl jauhettua mustapippuria
1 tl cayennepippuria
1 rkl paprikajauhetta
½-1 rkl savupaprikajauhetta
1 tl valkosipulijauhetta
reilu 1 rkl yrttisuolaa
2 tl jauhettua korianteria
Pataan:
250 g nyhtöpossua
1½ rkl oliiviöljyä
300 g raakaa chorizoa viipaloituna
1 sipuli hienonnettuna
1 sellerinvarsi viipaloituna
1 porkkana viipaloituna
4 valkosipulinkynttä murskattuna
1 rkl tomaattisosetta
1 tlk (n.400g) mustapapuja huuhdottuna ja valutettuna
1 kasvis- tai kanaliemikuutio
vettä
muutama timjaminoksa tai kuivattua timjamia
pippuria
suolaa
persiljaa

  Kuumenna uuni 140 asteeseen. Sekoita ensin kaikki mausteet keskenään ja laita ne puhtaaseen suljettavaan purkkiin. Ylijäänyt mausteseos säilyy hyvin.
  Pane liha uunipataan ja hiero sen pintaan tasaisesti 2-3 rkl mausteseosta. Jos haluat, voit poistaa enimmän rasvan ennen kypsentämistä. Minä poistin sen vasta kypsentämisen jälkeen. Peitä vuoka foliolla ja kypsennä lihaa 7-8 tuntia, tai kunnes liha on hyvin pehmeää ja sen saa nyhdettyä suikaleiksi haarukalla. Revi liha paistoliemen joukkoon. 
  Valmista pata. Kuumenna öljy isossa padassa tai paistokasarissa. Lisää chorizot, paista pari minuuttia. Lisää sipuli, selleri, porkkana ja valkosipuli. Paista keskilämmöllä jatkuvasti sekoittaen, kunnes kasvikset pehmenevät. Sekoita tomaattisose joukkoon ja mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Paista vielä pari minuuttia, kunnes vihannekset alkavat saada väriä.
  Lisää pavut ja sekoita hyvin. Lisää liemikuutio, timjaminlehdet sekä vettä sen verran, että ainekset juuri ja juuri peittyvät. Peitä puoliksi kannella ja anna hautua hiljalleen 10-15 minuuttia, kunnes kaikki ainekset ovat pehmenneet. Sekoita aina välillä.
  Lisää pataan nyhtöpossu. Halutessasi voit lisätä kaikki lihat, tai käyttää osan pataan ja osan johonkin muuhun. Sekoita hyvin, tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Kun possu on kuumentunut, lisää joukkoon persiljasilppu. 




Oikeasti ruoka pitäisi tarjota biro-biro-riisin kanssa, mutta meillä tyydyttiin ihan tavalliseen riisiin. 

18. heinäkuuta 2017

Superhelpot suklaahippumuffinssit ♥

Meidän pikkujätkä kertoi yks päivä, että hänestä tulee isona hyvä leipuri ja sitten saa leipoa äidin kanssa kakkuja. Ei ollenkaan hassumpi suunnitelma, joskin mieli saattaa muuttua vielä monta kertaa matkan varrella. Sunnuntaina poika halusi välttämättä leipoa jotain ja kun en muuta keksinyt, niin tehtiin sitten suklaamuffinsseja. 




Nämä ovat oikeasti tosi helppoja tehdä. Ainekset vaan sekoitetaan keskenään, nostellaan taikina vuokiin ja paistetaan. Taikinaa voi maustaa mielensä mukaan. Minä silppusin joukkoon kaappiin jääneen minttukrokanttisuklaalevyn loput. Taikinasta tuli 12 isoa, mehevää muffinssia. Ja nämä olivat meheviä vielä seuraavanakin päivänä.




Tosi helpot muffinssit

4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
100 g voita sulatettuna
2 dl maitoa
100 g minttukrokanttisuklaata rouhittuna

  Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Lisää muut aineet hyvin lastalla sekoittaen. Jaa vuoat muffinssipellin koloihin, nostele taikina vuokiin. Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Ai niin, muffinssien perusohjeen löysin Feel like baking-blogista.

17. heinäkuuta 2017

Helppo punajuurisalaatti ja uunissa paistetut uudet potut

Joskus päätettiin, että meillä olisi kerran viikossa kalaruokapäivä. Vielä ei olla tähän päästy, mutta jos yrittäisi edes parin viikon välein tehdä murkinaksi jotain kalaisaa. Ei nimittäin tekisi pahaa meistä kellekään. Täytyisi vaan löytää/kehitellä sellaisia ruokia, jotka kelpaisi kaikille. Tai edes kolmelle neljästä.

Viime viikolla tyydyin paistamaan lohimedaljonkeja, jotka syötiin uusien perunoiden ja punajuurisalaatin kera. Ei ollenkaan huono yhdistelmä. Punajuurisalaatti kannattaa tehdä etukäteen ja antaa maustua hetki jääkaapissa ennen tarjoilua. 




Punajuurisalaatti

100 g säilykepunajuurta
½-1 maustekurkkua
tuoretta tilliä
1 dl majoneesia
1 dl kermaviiliä
pippurisekoitusta

  Hienonna punajuuret, leikkaa maustekurkut pieniksi kuutioiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna maustua jääkaapissa tunti pari ennen tarjoamista.




Tähän samaan syssyyn voisi antaa vinkin, mitä tehdä edellisenä päivänä keitetyistä uusista perunoista. Niistä nimittäin syntyy aivan ihanat uunissa paistetut perunat! Pilko siis perunat leivinpaperille uunipannulle, heittele päälle voinokareita, suolaa ja pippuria ja kypsennä 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia, tai kunnes perunat ovat saaneet vähän väriä. Välillä kannattaa käännellä perunoita. Nämä ovat melkoinen rasvapommi, mutta niin hyviä!






13. heinäkuuta 2017

Pienet kinkku-aurapiiraset ♥

Jos jotain pitää syyttää eilisestä leipomisvimmasta, niin kyllä se oli se jääkaapissa nököttänyt aurajuustopaketin loppu, joka tämän kaiken sai aikaan. Ei sillä, ei muutaman pikkupiirasen leipomisessa kova homma ole, mutta senkin ajan olisi tietysti voinut käyttää lepäämiseen. On se kumma, kun koko kroppa huutaa lepoa, mutta pää vaan käskee touhaamaan yhtä sun toista. Sen verran on kuitenkin järki matkassa, etten tarttunut eilen ruohonleikkuriin, vaikka mieli olisi tehnytkin. Antaa ruohon kasvaa siihen saakka, että mies ehtii ruohonleikkuria ulkoiluttamaan. 

Ohjeen näihin pikkupiirasiin nappasin taas ikivanhasta reseptimapistani. Oikeasti näihin olisi pitänyt laittaa savuporoa, mutta kun se ei meidän jääkaapin vakiovarusteisiin kuulu, korvasin sen kinkkurouheella. Paistolämpötilasta ja/tai ajasta oon ohjeen kanssa vähän eri mieltä, sillä ei nämä meidän uunissa kypsynyt annetussa ajassa. Aikaa meni suunnilleen tuplaten. Nosta siis paistolämpö joko 200 asteeseen tai pidä annettu lämpö ja paista, kunnes ovat kauniin ruskeita. Kyllä näistä näkee, koska ovat kypsiä. 




Nämä voisi muuten olla loistavaa tarjottavaa juhlissa, piknikillä tai vaikkapa brunssilla! Kokonsa puolesta ovat näppärä kuljettaa ja irtoavat siististi vuoistaan.

Pienet kinkkupiiraset
(14kpl)

Pohja:
100 g voita
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
½ dl vettä tai maitoa
Täyte:
tilkka öljyä
pieni pala purjoa
100 g kinkkurouhetta tai savuporoa kuutioina
2 dl juustoraastetta
1 dl aurajuustoa muruina
1½ dl ranskankermaa
2 kananmunaa
2 tl vehnäjauhoja
pippurisekoitusta

  Sekoita pehmeän voin joukkoon vehnäjauhot, suola ja leivinjauhe. Nypi muruksi. Lisää neste ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
  Jaa 14 pientä foliovuokaa pellille ja jaa taikina vuokiin. Painele taikina varovasti vuoan reunoille ja pohjalle. 
  Kuumenna tilkka öljyä pannulla ja kuullota siinä silputtu purjo. Sekoita kaikki täyteainekset keskenään ja jaa seos vuokiin.
  Ja sitten se paisto. Alkuperäisen ohjeen mukaan paistolämpötila on 175 astetta ja paistoaika 15-20 minuuttia. Mulla aikaa meni 35 minuuttia, eli paista kunnes ovat kauniin ruskeita. Jos tohdit voit nostaa lämpötilan 200 asteeseen, jolloin paistoaika lyhenee.


Sitten vielä pieni, ei maksettu mainos. Tyttö on tällä hetkellä mummansa kanssa pohjoisessa kuvausreissulla. Eilen kävivät Jäämeren rannassa, tänään lähtevät hiljalleen kohti etelää. Joitain kuvia löytyy jo tytön sivuilta, käykäähän kurkkaamassa! 

12. heinäkuuta 2017

Mitä kaikkea grillistä löytyykään?

Äitini oli meillä viime viikolla muutaman päivän. Kun kelit oli suosiolliset, päätettiin perjantaina grillailla. Mies, joka yleensä hoitaa grillitouhut, oli töissä, joten homma jäi mun kontolle. Meidän pihasta löytyy useampikin tulipesä. On kunnon rautamötikkä, jolla grillatessa täytyy tuuhastaa puiden kanssa ja käyttää paistamiseen muurikkapannua. Lisäksi löytyy hautakivenpaloista väsätty kaksiosainen grilli, puilla toimiva tämäkin, mutta joka parhaiten sopii lähinnä makkaroiden ym. paistamiseen. Lisäksi on vielä savustin, jonka alaosa toimittaa myös hiiligrillin virkaa. 

Rautamötikkä oli tällä kertaa pakko jättää rauhaan, sillä mun käsivoimilla ei muurikkapannun käsittely onnistu. (Kyllä, sekin on mulle liian painava.) Ja koska grillattavien listalla oli kaikkea muuta kuin makkaraa, jäi kivigrillikin pois laskuista. Ainoa vaihtoehto oli siis savustin ja hiilet. No, tytön kanssa tyhjättiin vanhat tuhkat pois, laitettiin hiilet paikoilleen, vähän sytkänestettä perään ja odoteltiin hetki. Siinä vaiheessa tyttö alkoi ihmetellä, miksi grillin ympärillä pörrää niin paljon ampiaisia. Olin nostanut grillin yläosan penkille ja nostin sitten typeryyksissäni grillin kannen.... Syy pörrääviin amppareihin löytyi kannen alta. Pesähän siellä oli. Kansi lensi iloisessa kaaressa maahan ja kerrankin minäkin juoksin ja lujaa. Ei ole tyttö kuulemma nähnyt mun koskaan kirmaavan sellaista vauhtia. Kun päästiin sopivan välimatkan päähän, siis turvallisesti kotiseinien sisäpuolelle, tuumailtiin miten grillailun kanssa edetään. Mies ei meitä voinut auttaa, eikä musta ollut ampiaispesää tuhoamaan, sen verran oon yliherkkä pistoksille. Ainoa ratkaisu oli siis painua kauppaan ja ostaa halvin hiiligrilli. Tytön kanssa se saatiin kasaan, joskin jostain syystä muutama ylimääräinen prikka jäi pussin pohjalle... Olisikohan ne pitänyt laittaa johonkin? Mutta anyway, me saatiin grilli kasaan, tulille ja sapuskat lämpimäksi. Tosin vähän opettelua tuo grillailu taas vaatii, kun kymmeneen vuoteen mun ei ole tarvinnut moista miettiä, muuten kuin valmistelujen osalta. Esimerkiksi hyvä olisi muistaa, että EN VOI jättää ruokia grilliin ja mennä välillä tupaan. Tai voin, mutta lopputuloksena on aina hiiltyneitä kikkareita. 

Nyt on sitten tullut grillailtua aika usein, kun mulla on ihan OMA grilli. Tyttö tuumasi, ettei ole nähnyt mua pitkään aikaan niin onnellisen näköisenä, kuin mitä oon seistessä grillin ääressä pihdit toisessa, siideri toisessa kädessä. Elämän pieniä iloja. ♥ 




Eilen grillissä valmistui pekoniin käärittyjä broilerin fileepihvejä, joita sitten syötiin spelttihelmien ja grillattujen tomaattien ja maissien kera. Näistä nyt ei ole kummempaa reseptiä tarjota, mutta jos joku haluaa kokeilla, niin varaa kolme pekonisiivua yhtä fileepihviä kohden. Lado pekonisiivut alustalle, nosta fileepihvi päälle. Mausta broileri maun mukaan suolalla ja pippurisekoituksella. Kääri pekonit broilerin ympärille ja kiinnitä cocktailtikulla. Nosta broilerit kevyesti öljytylle folioalustalle ja grillaa, kunnes broileri on kypsää. Tomaattien päälle tein seoksen öljystä, valkosipulimurskasta, pippurista ja basilikasta. Heitin nämäkin folioalustan päälle ja grillasin, kunnes olivat sopivan kypsiä. Sitten vaan nauttimaan!


10. heinäkuuta 2017

Varsin suklainen tietsikkakakku ♥

Viikonloppuun mahtui kaksi kivaa kakkuprojektia. Ensimmäinen oli Pokemon-kakku veljentytölle, toinen tietokonekakku tuttavan pojalle. Tämän tietsikkakakun toteutus vaati vähän pohdiskeluja, sillä päivänsankari toivoi kakkuun sinistä kermaa, vaahtokarkkeja, sokerimassasta tehtyä tietokonetta ja tietenkin suklaata. Täytetoiveina oli maitosuklaa- ja valkosuklaamousset. Tällainen siitä sitten lopulta tuli. 



Tietokonekakku

Pohja:
5 kananmunaa
sokeria
vehnäjauhoja
perunajauhoja
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
½ tl leivinjauhetta
Kostutus:
vaniljasokerilla maustettua maitoa
Maitosuklaamousse:
100 g vaaleaa maitosuklaata
2½ dl vispikermaa
125 g mascarponea
Valkosuklaamousse:
100 g valkosuklaata
2½ dl vispikermaa
125 g mascarponea
Päälle:
2-3 dl vispikermaa
1 rkl vaniljakreemijauhetta
½ tl vaniljasokeria
maun mukaan tomusokeria
sinistä elintarvikeväriä
Suklaaganache:
100 g vaaleaa maitosuklaata
0,6 dl kuohukermaa
1 tl voita
Koristeeksi:
tietokone sokerimassaa
suklaata
vaahtokarkkeja 
koristerakeita

 Valmista pohja mielellään täyttämistä edeltävänä päivänä. Voitele 20-22 senttinen vuoka tai paista kakku rengasvuoassa. Riko munat kulhoon ja punnitse ne. Kerro paino 0,7:llä, jolloin saat selville tarvittavan sokerin määrän. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. 
  Punnitse vehnäjauhot, kaakaojauhe ja perunajauhot. Tarvittava määrä yhteensä on munien paino * 0,7. Tästä vehnäjauhojen osuus on 70%, perunajauhojen ja kaakaojauhojen yhteensä 30%. Sekoita joukkoon leivinjauhe. Siivilöi seos munavaahtoon ja nostele taikina varovasti sekaisin. 
  Paista kakkua 175 asteessa uunin alatasolla noin 35 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Jos kakkuun painettuun tikkuun ei jää taikinaa, on pohja kypsä. Kumoa kakkupohja ja anna sen jäähtyä.
  Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kokoa kakku pohjan paistamiseen käytettyyn vuokaan tai suoraan tarjoilualustalle rengasvuoan sisään. 
  Valmista maitosuklaamousse. Paloittele suklaa mikron kestävään kulhoon ja sulata noin 20 sekuntia kerrallaan, välillä sekoitellen. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi, lisää joukkoon mascarpone. Vatkaa tasaiseksi, hyväksi vaahdoksi. Kaada hieman jäähtynyt suklaa täytteen joukkoon samalla hyvin sekoittaen. Tee valkosuklaatäyte samoin.
  Nosta alin kakkulevy vuokaan, kostuta vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Levitä päälle maitosuklaamousse. Nosta päälle toinen kakkulevy, kostuta. Levitä päälle valkosuklaamousse. Päälle vielä viimeinen levy ja kostutus. Peitä kakku kelmulla ja anna maustua jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään.
  Kuorruta kakku. Lisää kerman joukkoon vaniljakreemijauhe, vaniljasokeri sekä maun mukaan tomusokeria. Lisää tippa sinistä elintarvikeväriä. Vatkaa vaahdoksi. Levitä tasainen kerros kermaa kakun päälle ja reunoille. Nosta kakku kylmään. 
  Valmista ganache. Rouhi suklaa ja kaada rouhe esim. metalliseen kulhoon. Kuumenna kerma kiehumispisteeseen (ei kuitenkaan kiehuvaksi!) ja kaada se suklaan päälle. Anna seistä hetken ja sekoita varoen, kunnes suklaa sulaa. Voit halutessasi lisätä joukkoon pikkunokareen voita kiiltoa tuomaan. Liika vatkaus tekee ganacheen ilmakuplia. Jos suklaa ei sula, voit pitää metallikulhoa hetken lieden jälkilämmöllä tai pitää muovikulhoa hetken mikrossa.
  Anna ganachen jäähtyä hieman ja kaada se sitten kakun päälle. Liian kuuma ganache sulattaa kerman, liian kylmä jässähtää. Levitä ganachea lastalla reunoja kohti, jotta saat suklaan valumaan nätisti. Jos haluat, valumat voi tehdä myös pursottamalla ganachea kakun reunoille.
  Nosta kakku hetkeksi kylmään ennen koristelua. Nostele sitten koristeet kakun päälle haluamallasi tavalla. 




Tässä kakussa ganache ei oikein onnistunut, vaan alkoi kuoriutumaan kakun päältä. Onneksi se ei haitannut, sillä koristeilla sai vikakohdat peittoon. Päivänsankari oli kuulemma tykännyt kakusta ja se on aina se paras kiitos! ♥ 

Palataan siihen Pokemon-kakkuun vähän myöhemmin, sillä nyt kutsuu piha ja aurinko! Ihanaa ja aurinkoista päivää just sulle! ♥

7. heinäkuuta 2017

Helppo ja herkullinen jauhelihapiiras

Mä niin nautin, kun innostus keittiöhommiin alkaa palailla. Tottahan vielä täytyy pitää maltti mukana, sillä väsy iskee aika helposti, mutta aina kun saa jotain tehtyä, tulee tosi hyvä mieli. Eilen innostuin tekemään iltavuorossa ahertavalle miehelle jauhelihapiirakan yöpalaksi. Tosin aika hyvä pala siitä katosi mun ja äidin toimesta, mutta jäi siitä toki vähän miehellekin. 

Pohjana on vanha tuttu ja ihanan helppo piirakkapohja, täyte syntyi vähän sen mukaan mitä sattui kaapista löytymään. Jauhelihan voi toki maustaa muullakin kuin grillausmausteella, jos ei valmiista maustesekoituksista piittaa, mutta kannattaa laittaa niitä mausteita aika reilusti!



Jauhelihapiiras

Pohja:
1 dl perunamuusijauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl vettä
100 g voita sulatettuna
Täyte:
350 g jauhelihaa
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
grillausmaustetta maun mukaan
1 tl valkosipulijauhetta
mustapippuria
1 pieni punainen paprika
salaattijuustokuutioita
2 kananmunaa
2 dl ruokakermaa
2 dl juustoraastetta

  Hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynnet. Ruskista jauheliha, lisää ruskistamisen loppupuolella sipulisilput. Mausta kypsä jauhelihaseos maun mukaan grillausmausteella, valkosipulijauheella ja pippurilla. Leikkaa paprika pieniksi kuutioiksi ja sekoita kuutiot jauhelihan joukkoon.
  Mittaa pohjan kuivat aineet kulhoon ja sekoita. Lisää voisula ja vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Painele taikina piirakkavuoan (halk. n. 24cm) pohjalle ja reunoille.
  Levitä jauhelihaseos pohjan päälle, nostele päälle salaattijuustokuutioita. Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki, lisää joukkoon kerma ja juustoraaste. Kaada seos täytteen päälle vuokaan.
  Kypsennä piirakkaa 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.



4. heinäkuuta 2017

Pähkinäinen raparperikakku

Eilen iski pakonomainen tarve leipoa jotain, kun ei ollut oikein muutakaan tekemistä. Kauppaan en viitsinyt lähteä, joten leivonnaisen oli syytä syntyä kotoa löytyvistä aineksista. Pikavilkaisu kaappiin kertoi, että perusainekset löytyy, raparperia on piha pullollaan ja muistissa oli vielä vanhasta mapista bongattu toscakakun ohje, joten ei sitä kauaa tarvinnut miettiä, mitä leipoisi. Mantelilastuja ei ollut riittävästi, mutta hyvin tuohon sopi kaapista löytyneet cashewpähkinätkin. Kakkua olisi voinut esipaistaa hieman pidempään, mutta hyvä tuosta tuli silti. 




Raparperi-pähkinäkakku

Pohja:
3 munaa
2 dl sokeria
100 g voisulaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
3-4 dl raparperipaloja
Pähkinäkuorrutus:
100 g voita
1 dl ruokosokeria
2 rkl  vehnäjauhoja
50 g mantelilastuja
50 g cashewpähkinöitä karkeasti rouhittuna
1 rkl maitoa
1 tl vaniljasokeria 

  Sulata voi ja jätä jäähtymään. Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää voisula munavaahtoon. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja vaniljasokeri. Lisää jauhoseos taikinaan ja sekoita varoen tasaiseksi. 
  Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan (halk. 22 cm). Halutessa voit leikata vuoan pohjalle leivinpaperista palan, jolloin kakun irrottaminen vuoasta on helpompaa. Leikkaa raparperit reilun sentin paloiksi ja ripottele ne taikinan päälle.
  Esipaista kakkua 200 asteisessa 20-25 minuuttia, kunnes pinta saa hieman väriä. Valmista kakun paistuessa kuorrutus. Mittaa kuorrutteen ainekset kattilaan ja kuumenna samalla sekoitellen, kunnes kuorrute pulpahtaa. Nosta kattila pois liedeltä. Kaada kuorrute raparperien päälle ja paista vielä noin 10 minuuttia.
  Tarjoa vaniljakastikkeen kera.






30. kesäkuuta 2017

Helppo ja maukas slaavilainen broileri ♥

Hiljalleen tässä alkaa kunto petrata sen verran, että jaksaa miettiä ruokajuttujakin. No, ei tämä olo tietenkään mikään loistelias ole, mutta hetki hetkeltä parempi. Kauppareissut ottaa vielä voimille ja kävelylenkit on toistaiseksi pelkkä haave, mutta ehkä tuostakin kohtaa mennään pian parempaan suuntaan. Kunpa vaan saisin jostain malttia ottaa iisisti, niin olo todennäköisesti paranisi nopeammin.

Tänään lähdetään ukon kanssa Provinssiin, joten viikonlopun ruokajutut on aikalailla kiinni siitä, mitä festareilla on tarjolla. Poika meni mummalle viikonlopuksi ja pakko myöntää, että hieman hirvittää miten pärjäävät. Tämä on nimittäin ensimmäinen yökyläily pojan sairastumisen jälkeen. Onneksi puhelimet pelaa, ambulanssit kulkee ja sairaalan lastenosasto neuvoo tarvittaessa. Toivotaan kuitenkin, ettei näitä kahta jälkimmäistä tarvita. Taidan olla ehkä hieman liian hysteerinen.... Tyttö onneksi pärjää jo omillaan ja saa pitää viikonlopun ajan tupaa pystyssä. Vaikka tottahan mekin yöt ollaan kotona, kun ei festareille ole kuin muutaman kilometrin matka.

Ennen festaritunnelmaan virittäytymistä ajattelin laittaa teille jakoon herkullisen broileriruokaohjeen. Sairaalassa oli ruokana slaavilaista broileria ja se oli niin hyvää, että sitä oli pakko testata kotonakin. Ruoan tein Valion ohjetta soveltaen. Ihanan helppo ja maukas ruoka! Suosittelen!




Slaavilainen broileri

500 g maustamattomia broilerin fileepihvejä
2 rkl öljyä
ripaus suolaa
paprikajauhetta
1½-2  dl vettä
1 prk (120 g) smetanaa
1 tlk (70 g) tomaattipyreetä
1-2 valkosipulin kynttä
1 iso punainen paprika
pala purjoa
½ pkt aurajuustoa
mustapippuria myllystä

  Paloittele broilerifileet sopiviksi suupaloiksi. Ruskista ne padassa tai paksupohjaisessa kattilassa tilkassa öljyä. Mausta kevyesti suolalla ja paprikajauheella.
  Lisää vesi ja smetana. Anna kiehua hiljalleen kannen alla noin 10 minuuttia. Lisää tomaattisose, puristetut valkosipulin kynnet, suikaloitu paprika sekä hienonnettu purjo. Anna hautua vielä 5 minuuttia. Murenna joukkoon maun mukaan aurajuustoa ja mausta pippurilla.
Tarjoa keitetyn riisin kanssa

28. kesäkuuta 2017

Kaikenlaisia kakkuja ♥

Heipä hei, pitkästä aikaa! Josko sitä hiljalleen yrittäisi palata normaaliin arkeen ja bloginkin ääreen rankan juhannuksen jälkeen. Juhannus ei ollut rankka ihan sen perinteisen kaavan mukaan, sillä tämä akka vietti keskikesän juhlan maaten tippapullon jatkeena sairaalassa. Muutaman viikon aikana anemia ja astma oli päässyt niin pahaksi, etten jaksanut edes istua, saati puhua. Lähinnä kuulostin höyryveturilta puuskuttaessa pienimmästäkin ponnistuksesta. Ei tämä olo vieläkään häävi ole, mutta josko tuo rauta ja kortisoni hiljalleen saisi mut jaloilleen. Ennen viikonloppua olisi kyllä syytä toipua, sillä en millään haluaisi jättää Provinssia väliin. Lippua en ole vielä uskaltanut ostaa, jos ei kunto rokkitouhuihin piisaakaan. Mutta katsotaan hetki kerrallaan miten tässä käy.

Aiemmin lupasin laittaa jakoon muutaman kakkujutun. Tosin nyt joudutte tyytymään pelkkiin kuviin, sillä enhän minä enää muista tarkkoja ohjeita. 

Ensimmäisenä voisin esitellä kakut, jotka menivät yhden SObloggaajan häihin! Häitä tuore aviopari vietti mökillään ja niistä voit käydä lukemassa lisää Piritan Peikkoranta-blogista

Juhlissa suolaisen kakun virkaa toimitti tutulla ohjeella tehty kinkkukakku. Tämä on kyllä mun suosikkiohjeeni lihaisista voileipäkakuista. Ja ilmeisesti muutkin tykkäävät, kun tätä niin usein multa pyydetään. Ohjeen pienemmässä mittakaavassa löydät täältä




Täytekakuksi valikoitui simppeli mansikka-mascarponekakku gluteenittomalla pohjalla. Kakku oli pakko koristella aamupäivästä ja hieman hirvitti miten koristeet kestää ensin automatkan ja sitten muutaman tunnin odotuksen. Yritin eristää koristeita suklaalla, jotta edes vähän paremmin pitäisivät muotonsa. Laitoin vielä mukaan muutaman varakoristeen, jotta saivat sitten tarvittaessa korjailla kakun ulkonäköä. Ohjeen kakun täytteeseen löydät mm. Seinäjoki-kakuista.









Lämpimät onnittelut vielä tuoreelle avioparille! ♥


Samana viikonloppuna lähti kinuski-vadelmakakku voimistelujoukkue Minesian hopeamitalijuhliin. Kakun visuaaliseen ilmeeseen toi inspiraation tyttöjen asut, joissa alaosa oli tuollainen musta-puna-hopea. Kakun pohja on kymmenen munan, välissä on vadelmamousse sekä kinuskimousse, jonka päälle kaadoin vielä ohuelti kinuskikastikeraitoja. Massan alla on vaniljan makuinen voikreemi. 



Onnea vielä tytöt! Sykyllä sitten kultamitalikakkua?

Kakkujen tekemiseen liittyi pientä jännitystä mun kunnon vuoksi. Minesian kakun koristelu oli pakko hoitaa aika kiireellä, kun jouduin kesken kaiken lähteä lääkäriin. Olisin jo silloin joutunut osastolle, mutta koska olin kakut luvannut, en suostunut sairaalaan jäämään. Tässä kohtaa minä osaan olla aikamoinen jääräpää. Kerroin, että hääkakku on vielä kuorruttamatta, enkä missään nimessä voi tehdä oharia morsiammelle. Onneksi lääkäri ymmärsi ja pääsin kotiin. Tosin sillä ehdolla, että lähden HETI takaisin, jos kunto huononee. No, en mennyt, kuin vasta vajaan viikon päästä, vaikka varmaan olisi kannattanut toimia vähän ripeämmin. :D 

Blogin päivitystahti voi toistaiseksi olla vähän verkkaista, sillä kovin isoja hommia ei keittiössä vielä jaksa tehdä. Kakkujuttuja on tiedossa ja ne hoidan, mutta en tiedä piisaako virta vielä mihinkään muuhun. Mutta pysykäähän kuulolla! Enköhän mä jotain saa välillä julkaistuakin. Ja nauttikaahan kesästä ja auringosta! ♥ 

19. kesäkuuta 2017

Mehevä raparperi-omenakeikauskakku ♥

Viikonlopun jäljiltä olisi muutama kakkujuttu, mutta ennen kuin niihin päästään, mun on pakko jakaa teille aivan ihanan raparperi-omenakeikauskakun ohje. Tajusin eilen, että meidän raparperipuska on aivan huomaamatta kasvanut valtavaksi (kerrankin!), joten onhan niitä sitten syytä käyttää. Osan laitan pakkaseen, kunhan kerkiän, mutta osasta on pakko leipoa jotain hyvää.

Kaivelin vanhoista reseptimapeista raparperiohjeita ja lopulta valinta osui joskus kauan sitten Pirkasta kopsattuun keikauskakkuun. Kakku oli sopivan pieni, joten tulee tällä sakilla syötyäkin. Maultaan kakku oli kerrassaan herkullinen! Ei liian makea, ja ihanan mehevä. Vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa tämä on oiva kesäherkku. 




Raparperi-omenakeikauskakku

Vuokaan:
50 g voita
1 dl fariinisokeria
5 dl raparperia paloiteltuna
2 omenaa
Taikina:
150 g voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
Lisäksi:
1 tlk (2 dl) vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

  Mittaa tasapohjaisen kakkuvuoan (halkaisija 22 cm) pohjalle margariini ja fariinisokeri. Kuumenna vuokaa 175-asteisessa uunissa noin 3 minuuttia, kunnes rasva ja sokeri sulavat. Tasoita rasva-sokeriseos vuoan pohjalle. Jos paistat kakun irtopohjavuoassa, laita uunin pohjalle pelti vuoasta valuvan rasvan vuoksi.
  Kuori omenat tarvittaessa ja kuutioi ne. Ripottele vuokaan raparperit ja omenat.
Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää vaahtoon huoneenlämpöiset munat yksitellen vatkaten. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Lisää seos taikinaan vain sen verran sekoittaen, että taikina on tasaista. Levitä taikina raparperi-omenakerroksen päälle.
  Paista kakkua 175 asteessa uunin alimmalla tasolla 40-50 minuuttia. Kumoa kakku tarjoiluvadille hieman jäähtyneenä. Tarjoa raparperi-omenakeikauskakku vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa.





15. kesäkuuta 2017

Pikainen seesamilohi

Aina joskus yksinkertaiset ja helpot ruoat on niitä parhaita. Etenkin jos väsy painaa ja ruoka pitää saada valmiiksi hetkessä. Kalahan valmistuu tunnetusti nopsaan ja vaikka muu perhe ei siitä niin piittaakaan, niin sinnikkäästi yritän kalaruokia tarjoilla. Jospa ne joskus niistä oppisivat tykkäämään. Yksi mun mielestä hyvä ruoka oli seesaminsiemenillä kuorrutettu, paistettu lohi. Seesaminsiemenet on mun heikkous ja kun ne vielä käyvät pannulla, niin voisin syödä niitä loputtomiin!





Seesaminsiemenillä kuorrutettu lohi

n. 500 g ruodotonta lohifileetä
suolaa
pippuria
n. 1 dl kuorittuja seesaminsiemeniä
öljyä paistamiseen

  Leikkaa lohi sopivan kokoisiksi annospaloiksi. Pyyhkäise palat  talouspaperilla. Ripottele päälle suolaa ja pippuria. Kaada seesaminsiemenet syvälle lautaselle ja pyöräytä kalapalat siemenissä.
  Kuumenna öljy pannulla ja paista kalapalat pannulla, ensin nahkapuoli alaspäin. Tarjoa perunamuusin tai polentan kanssa. 




12. kesäkuuta 2017

Esittelyssä elämysten Juustoportti (raikkaan mansikkajogurttikakun kera) ♥

Hei sinä, pientuottajien tuotteiden ystävä, tämä juttu kannattaa lukea!

Kiitos SObloggaajien Bloggarit Lakeudelle teeman, pääsin tutustumaan kunnolla Jalasjärvellä sijaitsevaan Juustoporttiin. Olenhan minä siellä joskus nuorempana käynyt, ja joka kesä siitä ohi ajetaan, mutta jotenkin viime aikoina ei ole tullut siinä kohtaa pysähdyttyä. Harmi, sillä tämän käynnin yhteydessä tajusin miten hieno paikka tuo on! Etenkin tällaiselle pienten elintarviketuottajien tuotteisiin hurahtaneelle! Tässä jutussa pääset kurkistamaan miltä Juustoportissa tänä päivänä näyttää.


Juustoportti sijaitsee kätevästi matkan varrella, jos suuntaat vaikka Seinäjoelta Tamperetta kohti. Seinäjoelta matkaa taitaa olla reilu 30 kilometriä, joten ihan hyvin tuolla voisi piipahtaa muutenkin. Juustoportti on avoinna joka päivä aamuvarhaisesta iltamyöhään, joten sopii hyvin taukopaikaksi matkalaisille. Ja onhan tämä muutenkin eräänlainen elämys. Heti aulassa voi muksut käydä lypsyllä, tai kurkistaa miltä juustokellarissa näyttää. Ja muuten, noita lehmiä voi oikeasti lypsää. Maitoa ei tosin saa, mutta vettä kylläkin. Harva muksu pääsee tänä päivänä testaamaan, miten ja mistä se maito oikein tulee.





Aikuiset puolestaan voivat käydä ostoksilla Juustoportin myymälässä. Myymälä on kyllä oikea pientuottajien tuotteiden ilotulitus, sillä valikoimaa löytyy vähän joka lähtöön! Aivan aluksi voit tutustua Juustoportin laadukkaisiin juustoihin. Välillä tarjolla on myös sellaisia juustoja, joita ei vielä muista kaupoista saa. Siis pieniä koe-eriä. Juustoja ei tarvi ostaa summamutikassa, sillä kaikista on tarjolla maistiaisia. Minähän en tunnetusti ole voimakkaiden juustojen ystävä, ja miedompiakin opin syömään vasta aikuisena, mutta kummasti innostuin minäkin juustoja maistelemaan. Ja samalla haaveilin jostain ihanasta juustotarjottimesta oluen ja rypäleiden kera. Ja kyllä, luit oikein, oluen kera. Mulle oluen ja juuston liitto oli uusi juttu, mutta henkilökunta vakuutti, että ihan yhtä hyvin juustot voi nauttia oluen kuin punaviininkin kera. Tämä on kyllä asia, joka ehdottomasti pitää kokeilla. Henkilökunta opastaa mielellään, mikä juoma minkäkin juuston kanssa parhaiten sopii yhteen.


Valinnanvaikeuden iskiessä, myymälästä löytyi valmiita lahjapusseja 

Meillä tuliaisiksi tarttui mukaan tietenkin leipäjuustoa, mutta myös valtavan hyvää brandy-pähkinäjuustoa sekä ruohosipuli-valkosipulijuustoa. Isabella-kermajuustoa unohtamatta. Leipäjuustot myydään kätevissä styrox-pakkauksissa, joten kestävät hyvin vähän pidemmänkin matkan. Kunhan vaan muistat poistaa pakkauksen, kun juuston vihdoin saat kylmään! Nämä pakkaukset on muuten se juttu, joka on jäänyt lapsuuden Juustoportti-vierailuista mieleen.



Juustoportissa voit nauttia monipuolisia kahvilan tuotteita, herkullista ja edullista lounasta tai valita jotain fiininpää á la carte-listalta. Kahvilan tarjonnassa ilahdutti monet erikoiset juomat ja tottahan tarjolla oli oman talon leipäjuustoakin. Nisuakin oli vähän joka lähtöön! Kahvilan kaunis myyjäkin suostui kuvattavaksi, kun nätisti kysyin.




Lounaalla herkuteltiin niin hyvillä paistinperunoilla, että aivan sitä mieli herkistyi niitä maistellessa. Tarjolla oli kolme eri vaihtoehtoa, joista yksi oli keitto. Hinta ei ollut hirmuinen suhteessa ruoan laatuun. Melkeinpä saman saa maksaa pikaruokapaikoissakin ja tämä oli taatusti parempaa ja terveellisempää. Á la carte-listan silmäilin nopeasti läpi ja muutaman annoksen näin kulkevan ohi, mutta enempää en siitä osaa sanoa. Tai siis muuta kuin että olisi ne annokset kelvannut mullekin.



Kahvilassa ja oikeastaan koko rakennuksessa ilahdutti seesteinen tunnelma. Vaikka väkeä oli paljon, oli tunnelma ihanan rauhallinen! Ei ollut korvan juuressa jumputtuvaa radiota, eikä ylenpalttista hälinää. Myös sisustus ja ympäristö oli tunnelmaltaan rauhallinen sekä selkeä ja tiloissa oli helppo liikkua. Positiivista oli myös siisteys, vessoja myöten! Ja onhan tämä kiva poikkeus suurten ketjujen standardoituihin tienvarsikuppiloihin verrattuna.





Kahvilan ja myymälän lisäksi Juustoportista löytyy kokoustiloja. Tarvittaessa voit tilata kokouspaketin ruokineen ja juomineen. Kaikkia kokoustiloja en nähnyt, joten kannattaa kysellä paikan päältä, mitä olisi tarjolla.


Yksi Juustoportin erikoisuus on näyttöjuustola. Lasin takaa voit seurata, miten juustoja valmistetaan. Hetken tuota hommaa tutkailtiin ja kyllähän se mielenkiintoiselta näytti. Astioiden koko ja ainesten määrät oli vähän jotain muuta kuin tavallisessa kotikeittiössä. Jos haluat nähdä miten juustovalmistus tapahtuu, kannattaa suunnata Juustoporttiin arkena ja mielellään aamupäivästä. Silloin varmimmin pääset seuraamaan juustolan työntekijöiden askareita. Me oltiin vähän liian aikaisin liikenteessä, eikä vielä ollut merkitty mikä juusto oli työnalla. 




Yllä on jo paljon tarinaa Juustoportista, mutta palattaisiinko vielä hieman paikan historiaan? Tämän perheyrityksen tarina alkoi vuonna 1965, jolloin Keski-Kasarin tilalle saapui ensimmäinen friisiläishieho. Tämä hieho oli nimeltään Isabella, ja sen maidosta alkoi herkullisen leipäjuuston valmistus. Vuosien varrella yritys on kasvanut melkoisesti ja tuotevalikoima sisältää juustojen lisäksi paljo erilaisia maitotuotteita. On maitoa sellaisenaan, löytyy kermaa sekä jogurtteja. Maito itsessään tulee lähitiloilta, luomumaitoa joudutaan tuomaan kauempaa. Jalasjärvihän on yksi suurimmista maidontuottaja-alueista, joten raaka-aineita ainakin piisaa. Ja on syytä piisatakin, sillä Juustoportin maidon kulutus on yli 40 000 000 litraa vuodessa. Melkoinen määrä, vai mitä?!



Juustojen suhteen Juustoportti on päässyt pitkälle, sillä palkintoja ja tunnustuksia on vuosien varrella tullut melkoisesti. Eikä pelkästään Suomesta, vaan pari juustoa on pärjännyt myös Itävallassa Tirolissa järjestetyissä kovatasoisissa kilpailuissa. Kultamitalin nappasi vuonna 2014 Vuohen Viinitarhuri- sekä Vuohen Grand Reserve-juustot. Tämä on mun mielestä jo mahtava saavutus! Viimeisin voitto napsahti Maaseudun tulevaisuuden 100-vuotisjuhlan Kultainen Kuokka-mainoskilpailussa "Maitolasit"-mainoksella. Juustoportin seinältä löydät kopiot kaikista upeista kunniakirjoista.



Juustojen lisäksi haluan sanoa teille pari sanaa Juustoportin jogurteista. Muutaman sanan sanoinkin Farmarin lähiruokajutussa, mutta sanotaan nyt vielä jotain muuta. Juustoportilta löytyy hyvä valikoima erilaisia AB-jogurtteja. Juustoportti oli muuten ensimmäinen valmistaja Suomessa, joka keksi yhdistää asidofilus -ja bifido-hapatteen. Jogurtteja löytyy niin tavallisina kuin laktoosittominakin ja makuja on kaikkea maustamattomasta mustaan kirsikkaan. Jogurttiperheen uusimpina  tulokkaina taitaa olla kaura- ja mustikka-kaura-jogurtit. Vaniljajogurtin lisäksi tykkään kovasti tuosta kaura-jogurtista. Osaa jogurteista voit ostaa myös kätevissä litran pakkauksissa.


Jaa-a, olikohan tässä kaikki mitä ajattelin sanoa? Sen verran toki on pakko lisätä, että tänne kannattaa kyllä lähteä käymään! Nähtävää ja herkkuja löytyy koko perheelle. Jos muksuja on vaikea houkutella mukaan, näytä hälle nämä karkkikuvat. Tarjolla on nimittäin sellaisia herkkuja, joita ei aivan joka kaupasta löydy.



Ja löytyy saman katon alta muutakin. Nimittäin TopMan-kenkäkauppa sekä Pentikin että Marimekon myymälä. Kenkäkaupasta lähdin yhtä heräteostosta rikkaampana, Pentikin myymälässä pyörähtäessä mies pelkäsi, että kuinka kallis reissu tästä tuleekaan. Marimekon myymälään en enää tohtinut mennä, sillä tuskin olisin päässyt sieltä tyhjin käsin ulos...


Ai niin, olihan mulla vielä jotain. Nimittäin herkullisen mansikkajogurttikakun ohje. Tässä kakussa on browniepohja, raikas mansikkatäyte ja päällä suklaakiille. Kakku on kaikkea muuta kuin makea, joten jos makeampaa kaipaat, niin lisää vähän (tai aika reilusti!) sokeria mansikkatäytteeseen ja suklaakiilteeseen. Itse en niin kauhean makeista kakuista piittaa, joten siksi jätin sokerin aika vähiin.


Mansikkajogurttikakku suklaakiilteellä

Pohja:
100 g Juustoportin kirnuvoita
100 g tummaa suklaata
3/4 dl ruokosokeria
hyppysellinen suolaa
2 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
Mansikkajogurttimousse:
2½ dl Juustoportin kuohukermaa
4 dl Juustoportin mansikkajogurttia
4 rkl mansikkatomusokeria
1 tl vaniljasokeria
5 liivatelehteä
2 rkl sitruunamehua
150-200 g tuoreita mansikoita
Suklaakiille:
2 dl Juustoportin maitoa
2 liivatelehteä
reilu ½ dl tummaa kaakaojauhetta
½ dl sokeria
½ tl vaniljasokeria
Koristeluun:
mansikoita
pähkinäfudgen palasia
mansikka-maitosuklaata
pähkinäsuklaata
marenkeja
koristerakeita

  Sulata voi kattilassa. Nosta kattila liedeltä, lisää joukkoon paloiteltu suklaa ja sekoita, kunnes suklaa on sulanut. Lisää joukkoon sokeri, suola, vehnäjauhot ja kananmunat. Sekoita puuhaarukalla tasaiseksi.
  Laita irtopohjavuoan (halk. 22cm) leivinpaperi. Kaada brownietaikina vuokaan ja kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia. Pohja saa jäädä pehmeäksi. Anna pohjan jäähtyä.
  Huuhtele mansikat ja viipaloi ne. Levitä hajanainen kerros mansikkaviipaleita brownie-pohjan päälle.
  Laita täytteen liivatteet kylmään veteen likoamaan. Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää joukkoon mansikkajogurtti, vaniljasokeri ja maun mukaan tomusokeria. Vatkaa tasaiseksi. Kuumenna sitruunamehu ja lisää joukkoon puristetut liivatelehdet. Sekoita, kunnes liivatteet ovat sulaneet. Nosta kattila sivuun ja anna liivateseoksen jäähtyä hetkisen. Kaada haalea liivateseos täytteen joukkoon ohuena nauhana samalla hyvin sekoittaen. Kaada täyte vuokaan jäähtyneen pohjan päälle ja tasoita pinta.. Nosta vuoka jääkaappiin ja anna olla mielellään seuraavaan päivään.
  Valmista suklaakiille. Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Mittaa pieneen kattilaan maito, kaakaojauhe, sokeri ja vaniljasokeri. Kuumenna kiehuvaksi. Purista liivatteista vesi pois ja lisää ne kuuman kaakaon joukkoon. Sekoita. Nosta kiillekattila kylmään vesihauteeseen ja anna jäähtyä hetki. Kaada kiille varovasti kakun päälle. Nosta kakku kylmään ja anna olla muutama tunti, tai kunnes kiille on jähmettynyt.
  Koristele kakku juuri ennen tarjoilua tuoreilla mansikoilla, pähkinäfudgepaloilla, suklaapaloilla ja marengeilla. Marengit kannattaa laittaa vasta viime tipassa, sillä saattavat sulaa nopeasti kakun päällä.


Lakeudelle-perhekohteissa riittää villejä elämyksiä, shoppailua ja tapahtumia koettavaksi - kaikenikäisille! Paikalliset SObloggaajat perheineen tarttuivat lähimatkailuhaasteeseen ja lupaavat jakaa kaudella 2017 mielenkiintoisia kokemuksiaan lakeuden perhekohteista ja tapahtumista.

Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Matkailu sekä Juustoportti


P.s. Juustoportti on mukana Farmarin lähiruokatorilla 14.-17.6.2017!


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...