Meidän perheelle, tai siis osalle siitä, on vihdoin löytynyt yhteinen harrastus. Poika on isänsä kanssa käynyt karatessa jo muutaman vuoden ja vihdoin viime kesänä minäkin voitin pelkoni ja lähdin treeneihin mukaan. Joskus teininä ihan hetken karatessa kävin, mutta jotenkin se homma sitten jäi. Perheen miesten aloittaessa treenaamisen olin ehkä vähän kateellinenkin, sillä kovasti olisin halunnut mukaan, mutta ajattelin että ei mun kroppani moista kestäisi. Viimeiset 20 vuotta kun on noiden kropan "pikkuvikojen" takia saanut kuulla lääkäreiltä mitä kaikkea EI saa tehdä ja mitä kaikkea pitää varoa. Joten olin ihan vakuuttunut, että saan unohtaa haaveeni lajista.
Tuosta rohkaistumisestani olen kyllä suunnattoman iloinen. Viimeinen vajaa vuosi on pitänyt sisällään paljon treeniä, lukuisia mustelmia ja kipua mutta myös suunnatonta riemua ja onnistumisen iloa. Ei tällä ikää tai tällä kropalla tietenkään mitenkään suunnattoman notkea ole, eikä pysty samaan kuin moni muu, mutta ei se haittaa! Mä teen sen mitä pystyn ja aina vähän enemmän. Ja vaikka 20 vuotta olen kuunnellut, miten kaatumista pitää vältellä viimeiseen asti, niin siinäkin oon ylittänyt itseni. Ainakin välillä mä uskalla kaatua ja se on paljon se. Ja kun muistaa että viime keväänä kunto oli sellainen, että fysioterapeutin luona kuntoutuskin piti tehdä istuen, kun ei voimat muuhun piisanneet, niin onhan tuo muutos melkoinen.
Tuossa parisen viikkoa sitten meillä oli vyökoe, jossa poika sai toisen vihreän natsan oranssiin vyöhönsä ja minä toisen oranssin vyön. Muksuilla mennään aina natsojen kautta eteenpäin. Suunnattoman ylpeä olen tuosta pojan suorituksesta! Jo aiemmin olin pojalle luvannut pienen kakun vyökokeen kunniaksi ja sellaisen sitten sai. ♥
Tässä pienessä neljän munan kakussa oli kaakaolla maustettu pohja, täytteenä Royalin minttu-toffeekrokanttisuklaamousse. Sokerimassan alla oli kaakaovoikreemi. Kostutukseen ehkä käytin Spriteä, mutta en nyt enää muista niin tarkasti. Mä en yleensä omatekoisista kakuista niin piittaa, kun hieman on tullut kyllästyttyä kakkutäytteisiin, mutta tämä kakku oli sellainen jota minäkin saatoin syödä.
Minttu-toffeekrokanttisuklaamousse
(halk. 18cm kakun kolmeen väliin)
4 dl vispikermaa
150 g mascarponea
160 g minttu-toffeekrokanttisuklaata sulatettuna
30 g minttu-toffeekrokanttisuklaata rouheena
Paloittele 160 g suklaata mikron kestävään kulhoon. Sulata noin 20-30 sekuntia kerrallaan välillä sekoitellen, kunnes suklaa on sulanut. Jätä suklaa jäähtymään.
Vatkaa kerma löysähköksi vaahdoksi. Mittaa tuorejuusto eri kulhoon ja vatkaa notkeaksi. Kaada suklaasula tuorejuuston joukkoon ja vatkaa tasaiseksi. Lisää tuorejuusto-suklaaseos kermavaahdon joukkoon ja vatkaa tasaiseksi, napakaksi vaahdoksi. Rouhi loppu suklaa ja kääntele täytteen joukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti