Heipä hei, pitkästä aikaa! Josko sitä hiljalleen yrittäisi palata normaaliin arkeen ja bloginkin ääreen rankan juhannuksen jälkeen. Juhannus ei ollut rankka ihan sen perinteisen kaavan mukaan, sillä tämä akka vietti keskikesän juhlan maaten tippapullon jatkeena sairaalassa. Muutaman viikon aikana anemia ja astma oli päässyt niin pahaksi, etten jaksanut edes istua, saati puhua. Lähinnä kuulostin höyryveturilta puuskuttaessa pienimmästäkin ponnistuksesta. Ei tämä olo vieläkään häävi ole, mutta josko tuo rauta ja kortisoni hiljalleen saisi mut jaloilleen. Ennen viikonloppua olisi kyllä syytä toipua, sillä en millään haluaisi jättää Provinssia väliin. Lippua en ole vielä uskaltanut ostaa, jos ei kunto rokkitouhuihin piisaakaan. Mutta katsotaan hetki kerrallaan miten tässä käy.
Aiemmin lupasin laittaa jakoon muutaman kakkujutun. Tosin nyt joudutte tyytymään pelkkiin kuviin, sillä enhän minä enää muista tarkkoja ohjeita.
Ensimmäisenä voisin esitellä kakut, jotka menivät yhden SObloggaajan häihin! Häitä tuore aviopari vietti mökillään ja niistä voit käydä lukemassa lisää Piritan Peikkoranta-blogista.
Juhlissa suolaisen kakun virkaa toimitti tutulla ohjeella tehty kinkkukakku. Tämä on kyllä mun suosikkiohjeeni lihaisista voileipäkakuista. Ja ilmeisesti muutkin tykkäävät, kun tätä niin usein multa pyydetään. Ohjeen pienemmässä mittakaavassa löydät täältä!
Täytekakuksi valikoitui simppeli mansikka-mascarponekakku gluteenittomalla pohjalla. Kakku oli pakko koristella aamupäivästä ja hieman hirvitti miten koristeet kestää ensin automatkan ja sitten muutaman tunnin odotuksen. Yritin eristää koristeita suklaalla, jotta edes vähän paremmin pitäisivät muotonsa. Laitoin vielä mukaan muutaman varakoristeen, jotta saivat sitten tarvittaessa korjailla kakun ulkonäköä. Ohjeen kakun täytteeseen löydät mm. Seinäjoki-kakuista.
Lämpimät onnittelut vielä tuoreelle avioparille! ♥
Samana viikonloppuna lähti kinuski-vadelmakakku voimistelujoukkue Minesian hopeamitalijuhliin. Kakun visuaaliseen ilmeeseen toi inspiraation tyttöjen asut, joissa alaosa oli tuollainen musta-puna-hopea. Kakun pohja on kymmenen munan, välissä on vadelmamousse sekä kinuskimousse, jonka päälle kaadoin vielä ohuelti kinuskikastikeraitoja. Massan alla on vaniljan makuinen voikreemi.
Onnea vielä tytöt! Sykyllä sitten kultamitalikakkua?
Kakkujen tekemiseen liittyi pientä jännitystä mun kunnon vuoksi. Minesian kakun koristelu oli pakko hoitaa aika kiireellä, kun jouduin kesken kaiken lähteä lääkäriin. Olisin jo silloin joutunut osastolle, mutta koska olin kakut luvannut, en suostunut sairaalaan jäämään. Tässä kohtaa minä osaan olla aikamoinen jääräpää. Kerroin, että hääkakku on vielä kuorruttamatta, enkä missään nimessä voi tehdä oharia morsiammelle. Onneksi lääkäri ymmärsi ja pääsin kotiin. Tosin sillä ehdolla, että lähden HETI takaisin, jos kunto huononee. No, en mennyt, kuin vasta vajaan viikon päästä, vaikka varmaan olisi kannattanut toimia vähän ripeämmin. :D
Blogin päivitystahti voi toistaiseksi olla vähän verkkaista, sillä kovin isoja hommia ei keittiössä vielä jaksa tehdä. Kakkujuttuja on tiedossa ja ne hoidan, mutta en tiedä piisaako virta vielä mihinkään muuhun. Mutta pysykäähän kuulolla! Enköhän mä jotain saa välillä julkaistuakin. Ja nauttikaahan kesästä ja auringosta! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti