Ryhmä Hau-kakkua daim-vadelmatäytteellä

Tänään juhlittiin miehen veljenpojan 3-vuotissynttäreitä ja sain taas kunnian tehdä juhliin sekä voileipä- että täytekakun. Toiveena oli Ryhmä Hau ja siitä suurin suosikki eli Vainu. Täyteeksi valikoitui hyväksi havaittu daim-vadelmatäyte. Vadelmatäytteen tein vähän toisin kuin yleensä, sillä liivatetta ei tähän kakkuun voinut käyttää. Tällä kertaa en soseuttanut vadelmia, vaan laitoin ne täytteeseen sellaisenaan. Vadelmatäytteen kasassa pysyminen jännitti, mutta hyvin tuo toimi ilman liivatettakin. 

Koristeena olevaan sessuun en ole kauhean tyytyväinen, mutta eiköhän tuon koiraksi tunnista. Koiran toinen etutassu painui hieman kasaan koristeen kuivaessa ja koirasta tuli vähän vino. Sen vuoksi jouduin laittamaan yhden tassun alle pienen massapalleron. 

Maultaan kakku oli ihan jees. Ei liian makea, vaan just sopiva. 

Ryhmä Hau-kakku

Pohja:

6 kananmunaa

2 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Vuokaan:

margariinia

korppujauhoja

Kostutus:

Spriteä

Daim-täyte:

½ levyä (100g) Marabou Daim-suklaata 

2 dl vispikermaa

150 g maustamatonta tuorejuustoa

1 pss (100g) Daim-rakeita

Vadelmatäyte:

200 g pakastevadelmia sulatettuna

150 g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl vispikermaa

3rkl vaniljakreemijauhetta

2-3 rkl tomusokeria

Reunat:

5-6 dl vispikermaa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
3-4 rkl tomusokeria
Päälle:
200 g vaahtokarkki- tai sokerimassaa
vadelmamarmeladia
koristeet sokerimassaa

 Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi vaahtoon. Sekoita taikina tasaiseksi varovasti nostellen.

  Kaada taikina huolellisesti voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (halkaisija 26cm) ja paista uunin alatasossa noin 35 minuuttia. Kumoa kakku vasta hieman jäähtyneenä.
  Valmista täytteet: Vatkaa vadelmatäytettä varten kerma vaahdoksi, lisää vatkaamisen loppupuolella tuorejuusto ja sekoita tasaiseksi. Lisää joukkoon sulaneet vadelmat, vaniljakreemijauhe ja maun mukaan tomusokeria.
  Valmista suklaatäyte sulattamalla ensin suklaa. Jätä se jäähtymään hetkeksi. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita suklaasula kermavaahdon joukkoon. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja lisää Daim-rakeet varovasti sekoittaen.
  Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Puhdista paistoon käytetty kakkuvuoka ja vuoraa se kelmulla. Nosta pohjalevy vuokaan ja kostuta. Levitä päälle Daim-täyte. Nosta päälle kakkulevy, kostuta ja levitä päälle vadelmatäyte. Nosta viimeinen kakkulevy päälle ja kostuta. Kääri kakku tiukasti kelmuun ja nosta jääkaappiin tekeytymään. Anna olla mieluiten seuraavaan päivään.
  Kumoa kakku alustalle ja poista kelmut. Levitä kakun pinnalle ohut kerros vadelmamarmeladia. Kauli sokerimassa levyksi ja nosta kakun päälle. Massan ei  tarvitse ylettyä kakun reunoille.
  Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää vatkaamisen loppupuolella tuorejuusto. Mausta maun mukaan tomusokerilla. Ota pieni osa kermasta erikseen ja värjää se vaaleansiniseksi pastavärillä.
  Levitä kakun reunoille ohut kerros kermavaahtoa. Pursota ensin pystysuorat viivat sinisellä kermavaahdolla koripunostyllalla, jätä vajaan sentin välit. Tee seuraavaksi valkoisella kermavaahdolla reunoihin tähdet tähtityllalla. Pursota päälle koristepursotukset haluamallasi tavalla. Nostele koristeet päälle.

Kinkkukakuksi toivottiin jälleen kerran vanhalla tutulla ohjeella tehtyä kakkua. Leipiä käytin kuusi viipaletta kerrosta kohden ja kurkkusalaattitäytteen majoneesin vaihdoin 200 grammaan maustamatonta tuorejuustoa. Vaikka kakusta tulikin hieman vino, niin koristeluun olen kerrankin tyytyväinen.

Mietin kauan, että kirjoitanko mitään siitä, mikä kakkuja tehdessä veti mielen aikalailla matalaksi. Mutta eipä tämä avautuminen varmaan mitään haittaakaan. Lukee, ken tahtoo. Aina silloin tällöin olen väläytellyt jotain tästä huonosta kunnostani. Vuosi sitten taistelin jalkojeni kanssa, nyt on sitten käsien vuoro. Kädet ei kestä enää yhtään kantamista, nostamista tai mitään. Leipoessa sähkövatkaimen käyttö ei tahdo enää luonnistua, kun käsi väsyy heti. Voileipäkakkua kostutettaessa pieni lihaliemikattilallinen painoi liikaa, eikä ainesten pilkkominen ota sujuakseen. Kauppareissuilla ei tahdo pärjätä yksin, kun kauppakassien nosto kärryihin tai kärryistä autoon ei tahdo enää onnistua. Jos selviän kauppareissusta yksin, joutuu joku muu kantamaan ostokset autosta tupaan. Täysi maitopurkki on liian raskas, kahvitkin joutuu joku muu kaatamaan. Perunamuusin teko perunatömpällä on enää kaukainen haave. Käsien kunto on heikentynyt hissukseen muutaman kuukauden aikana ja eilen leipoessa heräsi pelko, joudunko jossain vaiheessa jättämään nämä hommat muille. Se olisi oikeasti aika tuskallista. Taikinaterapia kun on tähän saakka ollut aika iso henkireikä. Mutta ei se auta kuin mennä päivä ja kakku kerrallaan, ja toivoa, että kädet vielä jaksaa jatkaa. Pienenä valopilkkuna siintää tulossa oleva kuntoutusjakso, josko sieltä saisi vinkkejä näiden käsienkin voimistamiseen. Jakson piti olla jo alkuvuodesta, mutta näemmä pääsy sairaalaan siirtyy ja siirtyy.... Vielä en kuitenkaan aio heitä kippoja tai vispilöitä nurkkaan, vaan jatkan vaikka sinnillä.