14. syyskuuta 2016

Herkullinen merimiespihvi jauhelihasta

Kyllä se on myönnettävä, että syksy on taas täällä. Kesä on toki ihan kivaa aikaa, mutta vielä enemmän nautin näistä kirpsakoista aamuista ja aurinkoisista päivistä. Lenkkeilyinnostuskin on huipussaan, sillä luonto on vaan niin uskomattoman kaunis tähän aikaan vuodesta! No, myönnettäköön että samalla tämä vanha akka juoksee Pokemonien perässä. Mutta loistavaa tässä hömpötyksessä on se, että mun surkastumaan alkaneista lihaksista huolimatta kävelylenkit on pidentyneet kahdesta kilometristä liki viiteen kilometriin. Ennen puolentoista kilometrin jälkeen en enää tuntenut jalkojani ja matka kotiin tuntui jumalattoman pitkältä, mutta nyt tuo nelisen kilometriä menee ihan kevyesti. Ja jokainen askel pitää mut kauemmin pois pyörätuolista. Oon mä kyllä vähän ylpeä itsestäni. Tavalliselle tallaajalle nuo kilometrimäärät on toki pieniä, mutta mulle ne on suuri saavutus. Talven tullen toki lenkit taitaa taas vähentyä, sillä liikkuminen liukkaalla on hankalaa. Siksi täytyy ottaa kaikki ilo irti näistä kauniista syyspäivistä.

Siinä missä syksy vaikuttaa liikkumiseen, niin kyllä se näkyy ruokapuolellakin. Pata- ja laatikkoruoat kiinnostavat yhä enemmän, sillä mikäs sen mukavampaa kuin jättää ruoka uuniin ja mennä pihalle puuhastelemaan. Eilen pihahommien aikana uunissa muhi jauhettu merimiespihvi Sweet food o' mine-blogin Sarin ohjeen mukaan. Tai siis Sarin Talven maku-kirjasta ohjeen nappasin. Naudan jauhelihan vaihdoin nauta-sikaan, voit öljyyn ja sipuliakin laitoin vähemmän ja eri muodossa, mutta muuten noudattelin ohjetta aika tarkkaan. Mun perunalohkot taisivat olla aika paljon suurempia, sillä ruoan kypsymiseen meni kaiken kaikkiaan 1,5 tuntia kirjan puolen tunnin sijaan. Mutta hyvää tämä kyllä oli. Suuri kiitos Sari loistavasta ohjeesta! ♥ 




Jauhettu merimiespihvi

400 g jauhelihaa
1 raaka peruna raastettuna
1 keltuainen
1 dl kuohukermaa
1 tl suolaa
½ tl valkopippuria
voita tai öljyä paistamiseen
1-3 suurta sipulia
1 rkl voita
10 perunaa
1 lihaliemikuutio
5 dl vettä
suolaa maustamiseen
Vuoan voiteluun:
voita tai öljyä

  Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita jauheliha, raastettu peruna, keltuainen ja kuohukerma sekä mausteet yhteen tasaiseksi taikinaksi.
  Muotoile taikinasta noin 10 melko ohutta pihviä. Kuumenna rasva pannulla ja paista pihvejä kummaltakin puolelta, kunnes ne saavat kauniin värin. Pihvit saavat jäädä hiukan raaoiksi sisältä, sillä ne jatkavat kypsymistä vielä uunissa. Nosta pihvit lautaselle odottamaan.
  Kuori sipulit ja leikkaa ne viipaleiksi. (Silppukin toimi!) Kuumenna rasva pannulla ja paista sipulit kauniin ruskeiksi. Kuori peruna ja leikkaa lohkoiksi. 
  Voitele uunivuoka voilla tai sipaise kevyesti öljyllä. Lado perunat, pihvit ja sipuli kerroksittain vuokaan, aloittaen perunoista. Mausta kerrokset kevyesti suolalla. Kiehauta vesi ja liemikuutio, kunnes liemikuutio on sulanut. Kaada liemi uunivuokaan. 
  Paista uunin keskitasossa 30-90 minuuttia, kunnes perunat ovat pehmeitä. Voit painella varovasti päällimmäisiä perunoita lastalla kypsentämisen aikana. 





6 kommenttia:

  1. Hei! Vai on sielläkin hurahdettu Pokemoneihin :) Kyllä raitisilma tekee hyvää ja varsinkin nämä raikkaat syysilmat jotk anyt alkavat olla parhaimmillaan. Kiva kuulla, että olet kokkaillut kirjasta. Näyttää todella hyvälle. Ohhoh, vai meni sinulla 1 1/2 h ennen kuin ruoka oli kypsynyt. Perunoissa ja niiden kysymisessä on kyllä paljon eroa, mutta että lohkoihin meni noin kauan, taitaa olla ennätys :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kauan kesti perunoiden kypsyä, mutta yksi syy moiseen taitaa olla meidän vanha uuni. Se kun toimii vähän niin ja näin. :) Vaikka käytän niitä uuniruokiin sopivia perunoita, niin perunaruoat ei tahdo meidän uunissa oikein kypsyä.

      Poista
  2. Ihana kuulla että olet voinut hyvin ja jaksanut pitää itseä liikkeellä! ♥ Paras uutinen pitkään aikaan!!! Ei se muutenkaan (saisi) olla niin että kaikkea mitataan kilometreissä (tai muissa mittayksiköissä) ja kaikki tekeminen on suorittamista. Itselle välillä tulee kans niitä puuskia kun pitäisi lenkkeillä niin ja niin paljon päivässä jne jne. Onneksi olen tajunnut siinä kohtaa pysähtyä ja lopettaa tuon ajattelun. Kun lähtee lenkille, pitää osata nauttia myös ympäröivistä maisemista, välillä pysähtyä nauttimaan ja haistelemaan syksyn tuoksuja jne. Kilometreistä viis.
    Lapin patikkareissun jälkeenkin monet ovat vaan kyselleet että paljonko tuli kilometrejä. No ei niitä hienoja elämyksiä kilometreissä mitata, vaikka niitäkin kyllä jalkojen kolotuksesta päätellen taisi yks jos toinenkin kertyä. Lakataan siis suorittamasta ja sen sijaan nautitaan - vaikka nyt syksystä ens alkuun! ♥ :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kyllä ollut paljon parempi jakso. Tämä syksy on niin ihanaa, kun ei ole liian kuuma, eikä liian kylmä. Kelit on oikein loistavat ulkoiluun. Tosin nyt kyllä huomaan kropasta, että vähän iisimmin voisi ottaa, sillä uupumus meinaa taas iskeä. Ei vaan millään malttaisi olla aloillaan, kun jaksaa taas kävellä ja saa ihailla kaunista luontoa. (Ja jahdata niitä pieniä mielikuvitusolentoja puhelimessa. :D )

      Poista
  3. Moi. Kokeilin tätä tänään ja oli tooosi hyvää arkiruokaa :) mulla kyllä puolessa tunnissa kypsyi, seuraavalla kerralla heitän kasviksia sekaan :). Kiitos ohjeesta siis :) ps. Ei ne metrit mitään ratkaise vaan kuljettu matka :) oikein hyvää ja ihanaa joulunodotusta :) *esikoonen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Mulla ja uunissa kypsennettävillä perunoilla on huono suhde, kun eivät koskaan tahdo kypsyä. :)

      Poista