Princess! What's Her Name? - Prinsessakakku pienen tytön ristiäisiin

Sain kunnian tehdä hyvän tuttavani lapsenlapsen ristiäisiin kakun. Toiveissa oli keltainen prinsessakakku mansikkahillolla. Lisäksi kakun tuli olla laktoositon. Koristeluiden puolesta sain vapaat kädet, kunhan olisi tilaisuuteen sopiva. Kakun ei tarvinnut olla suuren suuri, sillä muuta tarjottavaa oli kuulemma yllin kyllin. Ette usko, kuinka innoissani olin tästä jutusta! Sainpa vihdoin ja viimein kokeilla uutta vauvamuottiani ja muutenkin tehdä pitkästä aikaa kakun ristiäisiin. Viime kerrasta kun on pian neljä vuotta. 

Mutta.... Ennen kuin kakku oli luovutuskunnossa, ehdin käydä läpi melkoisen tunteiden vuoristoradan, aina innostuksesta epätoivon syövereihin ja siitä täysin turtaan olotilaan, kun kakku oli viimein annettu päivänsankarin isälle. Sen jälkeen iski pienoinen paniikki, että miltä kakku maistui ja kelpasiko se. Miten voikin yksi kakku vastustaa näin paljon!

Koristeet ajattelin tehdä hyvissä ajoin tai oikeastaan heti, kun pyyntö kakusta tuli. Vauvakoristeen tein muotilla, jonka ostin joskun viime vuoden lopulla, mutta vasta nyt testasin ensimmäisen kerran. Ensimmäisestä vauvasta tuli ensin melkoinen monsteri ja muottia tarkemmin tutkittuani huomasin, että siinä oli pieni valuvika. Naaman kohdalla oli ylimääräisiä, pitkähköjä suikaleita. Kun poistin ne, sain vauvalle jo osan naamasta kunnolla, joskin nenän kohdalla sain leikkiä plastiikkakirurgia ja muovailla vauvalle uuden nenän. Kauniille vauvalle kun ei halua tehdä koristetta, jonka nenämalli on suoraan Michael Jacksonilta. 

Saatuani vauvan jotenkin valmiiksi, huomasin, ettei kotona ollutkaan keltaista marsipaania. Mies oli muutenkin menossa kauppaan, joten toi sitten pötkön tullessaan. Saatuani marsipaanipötkön käteen, ihmettelin hieman, että onpas tuo jotenkin hailukan näköistä, mutta en jäänyt asiaa pohtimaan sen syvällisemmin. Siinä kohtaa kello oli jo niin paljon, että päätin jättää muut koristeet seuraavaan päivään. 

No, kun seuraavana päivänä pääsin sitten keltaisten koristeiden kimppuun, niin kuinka ollakaan, marsipaani oli niin kuivaa, ettei siitä saanut oikein mitään tehtyä. Mureni vaan käsiin ja vaikka kuinka vaivasi tai yritti pehmittää mikrossa, oli tulos sama. Tilkka vettäkään ei tilannetta pelastanut. Pakko oli hakea uudet marsipaanit, sillä tarkoitus oli kuoruttaa kakku samaisella massalla, eikä tuollaista kuivaa ja hailukkaa marsipaania voinut mihinkään käyttää. 

Vihdoin koitti pohjan leipomisen vuoro ja ajattelin pitkästä aikaa kokeilla jotain uutta kakkupohjaa. Virhe! Kakkupohjasta tuli keskeltä varsin kovakuorinen ja kun kuoren hajotti, ei alla ollut juuri mitään. Muutenkin pohja oli ihan littana. Jos jotain positiivista haluaa tuosta löytää, niin onneksi se edes maistui hyvältä, joskin hieman liian makealta mun makuun. Ehkä se päätyy kakkutikkareihin tai johonkin jälkiruokaan, kunhan ensin on viettänyt tovin pakastimen täytteenä. Koska tuota pohjaa ei todellakaan voinut vieraan kakkuun laittaa, tein sitten uuden vanhalla, hyväksi havaitulla ohjeella. Se onneksi onnistui, vaikka olin jo henkisesti varautunut kolmanteen yritykseen. 

Koska ensin kokeilemani pohjaohje oli mitä oli (tai sitten vika oli leipurissa tai tähtien asennossa), en uskaltanut täytettä tehdä samaisen lähteen mukaan. Pitkällisen etsimisen jälkeen löytyi onneksi toinen samantapainen, johon löytyi ainekset kotoa. 

Etten vain päässyt liian helpolla, ongelmat jatkuivat täytteen valmistamisen kanssa. Vaniljakiisseliä valmistaessa vaniljasokeri loppui kesken, yllätys. Lisäksi kiisselistä tuli hieman klimppistä, mutta koska kotoa ei enempää laktoositonta maitoa löytynyt, oli pakko yrittää pelastaa jo tehty kiisseli. Siivilän läpi tuota ei saanut, mutta kunhan olin sekoittanut sen kermavaahdon sekaan, yritin poistaa kokkareet käymällä koko täytteen läpi siten, että lätkäisin aina pienen nokon täytettä lautaselle ja nokare nokareelta siirtelin sivuun, että sain lusikoitua klöntit pois. Luulen ja toivon, että sain ainakin enimmät pois.

Aamulla heräsin varhain kakkua koristelemaan, sillä olin jo varautunut siihen, että joudun aloittamaan koko jutun alusta. Illalla kakkua ajatellessa olin jo tehnyt varasuunnitelman, jolla saisin tehtyä uuden kakun ajoissa, jos jotain menee pieleen. 

Kuorruttamisen ja koristelun suhteen pääsin onneksi vähän helpommalla. Voi ehti pehmetä sopivasti aamukahvia hörppiessä ja lehteä lukiessa, joten voikreemin valmistuksessa ei isompia ongelmia ollut. Kreemin levittäminen oli pakko tehdä ihan pikkuinen nokko kerrallaan, sillä kakun pinta oli turhan murenevainen. Kakun olisi voinut laittaa hetkeksi pakastimeen, mutta koska pakastimessa ei ollut kakun mentävää koloa, oli pakko levittää kreemit muilla keinoin. Kreemin varovainen pehmittäminen mikrossa auttoi onneksi osansa. Kakun täyte yritti ensin hikoilla kreemin läpi, mutta kun kerros oli riittävän paksu, tämä ongelma lakkasi. Ilman voikreemiä (tai muuta kunnon eristystä) tämä kakku ei olisi onnistunut, vaan marsipaanipinta olisi todennäköisesti mennyt nopeasti rumaksi. Koristeiden kanssa ei ollut muuta ongelmaa kuin että vauvakoristeesta tuli aavistuksen liian pitkä. Mutta se ei oikeastaan haittaa ja kukilla sai tuon tyynyn ympäristön nätimmäksi, eikä enää näytä siltä, että tyyny keikkuisi ilmassa. 

Kaiken tämän tuskan ja hammastenkiristyksen jälkeen olen kuitenkin tyytyväinen siihen, miltä kakku näytti. Toivottavasti se kelpasi myös makunsa puolesta. Mietin vieläkin, että olisiko diplomaattikreemi ollut parempi vaihtoehto täytteeseen, mutta toisaalta, on tuo vaniljatäyte ainakin mun mielestä vähemmän teollisen makuinen. 

Luulen kuitenkin, että mun on pikapuolin pakko tehdä toinenkin prinsessakakku ihan vaan sen vuoksi, ettei näistä jää mitään kammoa. Samalla saisin kuvattua myös tekovaiheet, sillä vaikka sitä suunnittelin jo tämän kakun kanssa, ei se oikein onnistunut. Siinä repiessäni hiuksia päästä ja tuskaillessa kakun kanssa ei tullut mieleenkään ottaa kameraa ja räpsiä vaihekuvia.

Vaikka tämä projekti vastustikin, niin jos tämä kakun saajalle kelpaa, niin sitten se oli jokaisen epätoivoisen hetken arvoinen <3 Onnea vielä pienelle kaunokaiselle <3

Ristiäiskakku tytölle (Prinsessakakku)

Pohja:

4 munaa

1½ dl sokeria

1½ dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

½ tl leivinjauhetta

Kostutus:

1-2 dl vedellä laimennettua sitruunamehua

Täyte: 

3½ dl laktoositonta maitoa

1 muna

2½ rkl perunajauhoja

½ dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

2 dl laktoositonta kuohukermaa

200-300 g mansikkahilloa

Voikreemi:

150 g laktoositonta voita

300 g tomusokeria

1½ rkl laktoositonta maitoa

½ rkl vaniljasokeria

Päälle:

250-300 g marsipaania

Koristeet:

sokerimassaa ja marsipaania

  Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi vaahtoon. Sekoita taikina tasaiseksi varovasti nostellen.

  Kaada taikina huolellisesti voideltuun ja korppujauhotettuun puolipallonmuotoiseen tai tavalliseen irtovuokaan (halkaisija 20-23 cm) ja paista kakkupohjaa uunin alatasossa noin 30 minuuttia. Kumoa kakku vasta hieman jäähtyneenä.

  Sekoita vaniljatäytteen ainekset vaniljasokeria ja kuohukermaa ja lukuunottamatta kattilassa. Kuumenna koko ajan sekoittaen kunnes pulpahtaa. Jäähdytä kiisseli. Lisää vaniljasokeri. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita siitä ensin pieni osa kiisseliin, jotta se notkistuu. Lisää loppu kermavaahto ja sekoita tasaiseksi.

  Leikkaa kakku kolmeen tai neljään osaan. Jos paistoit kakun puolipallon muotoisessa vuoassa, voit koota kakun vuokaan. Pese vuoka, kuivaa hyvin ja vuoraa kelmulla. Kakun voi koota myös ilman vuokaa tai kulhoa. Kokoa kakku tällöin parin pitkän kelmusuikaleen päälle, jolloin saat kakun käärittyä nätisti vetäytymään.

  Vuokaan kootessa laita ylin (pienin) kakkulevy vuoan pohjalle. Kostuta kevyesti sitruunamehulla ja levitä päälle vaniljatäytettä. Levitä seuraavan kakkulevyn pinnalle hilloa ja kumoa se vuokaan siten, että hillopuoli on vaniljatäytettä vasten. Tee seuraavat kerrokset samoin. Nosta viimeiseksi päälle suurin kakkulevy, kostuta kevyesti ja kääri kakku tiiviisti kelmuun. Nosta jääkaappiin ja anna vetäytyä mielellään seuraavaan päivään.

  Ilman vuokaa/kulhoa kootessa nosta pohjalevy kelmun päälle. Kostuta kevyesti. Levitä päälle ensin mansikkahilloa ja sitten vaniljatäytettä. Jos haluat kakusta päältä pyöreämmän, laita joka täytekerrokseen keskelle enemmän täytettä. Tee seuraavat kerrokset samoin. Nosta lopuksi päällimmäinen levy päälle, kostuta kevyesti. Voit muotoilla päällimmäisen levy reunoja halutessasi pyöreämmiksi. Kääri kakku tiiviisti kelmuun. Kelmulla saat hieman vaikutettua kakun muotoon, eli kiristä kelmua hieman siten, että se vetää kakun reunoja alaspäin. Nosta kakku jääkaappiin ja anna tekeytyä mielellään seuraavaan päivään.

  Kakun kuorruttaminen: Valmista ensin voikreemi. Vatkaa pehmeä voi, tomusokeri, vaniljasokeri ja maito tasaiseksi seokseksi. Kumoa kakku tarjoilualustalle ja levitä kreemi tasaisesti kakun pintaan. Jos kreemin levittäminen on hankalaa, voit pehmittää sitä hyvin varovasti mikrossa muutama sekunti kerrallaan. Toinen vaihtoehto on pitää kakkua hetki pakastimessa, jolloin kreemin levittämisen pitäisi helpottua.

  Pehmitä marsipaani käsissä ja kauli tomusokeria apuna käyttäen reilun kokoiseksi levyksi. Kun marsipaanilevy on reilusti suurempi kuin kakku, saa sen laskeutumaan nätisti kakun pinnalle. Nosta levy kakun päälle ja sivele pinta tasaiseksi. Leikkaa ylimääräinen massa pois. Jos haluat, käännä reuna varovasti kakun alle tai kuvioi haluamallasi tavalla.

  Koristele kakku.