Onnen hetkiä - mokkaista daim-vadelmakakkua päivänsankarille

Perheen kaunokainen täyttää tänään hurjat 14 vuotta! Vaikea uskoa, että se pikkuruinen nyytti, jonka syliini silloin sain, on jo kaunis nuori nainen. Isommin synttäreitä juhlitaan vasta reilun parin viikon päästä, mutta tein silti jo tälle päivää pienen kakun. Saa tyttö pyytää kaverinsa herkuttelemaan.

Alunperin oli tarkoitus kokeilla vanhasta Pirkasta löytynyttä kakkuohjetta, mutta aineksia ostaessa ja vielä kakkua leipoessa suunnitelmat muuttuivat niin moneen kertaan, ettei alkuperäisestä ohjeesta ole napattu muuta kuin pohja. Kakun välistä löytyy vadelmamarmeladia ja mokkainen daim-täyte. Suunnitelmissa oli laittaa väliin lakkahilloa, mutta viime metreillä täyte vaihtui. Tämä ihan vaan siksi, ettei se ainoa kaveri, jonka tyttö kutsui kakulle, ei lakoista piittaa. Ei sen puoleen, en minäkään ole mikään suuri lakkojen ystävä, mutta kakun välissä ne jo menee. 

Koristeet olisin voinut tehdä paljon aiemminkin, mutta tottahan ne jäi viimeiseen iltaan. Kiireen kanssa ei koskaan saa aikaiseksi mitään hyvää, mutta näillä mennään. Päälle tulleen suklaankin olisin voinut antaa jähmettyä kauemmin, sillä nyt koristegeeli levisi paikoin ja pelkään, että huonosti kuivaneet koristeet sulavat aika nopsaan kakun pinnalle. 

Mokkainen daim-vadelmatäytekakku

(20ann.)

Pohja:

4 kananmunaa

1½ dl sokeria

1½ dl vehnäjauhoja

3 rkl tummaa kaakaojauhetta

1½ tl leivinjauhetta

Kostutus:

3/4 dl vedellä laimennettua sitruunamehua

Täyte:

2 dl vispikermaa

200 g vaniljatuorejuustoa

½ dl (1pss) Daim-cappuccinojauhetta

2 rkl sokeria

½ rkl vaniljasokeria

50 g Daimia rouhittuna

1 dl vadelmamarmeladia

Kuorrutus:

100 g taloussuklaata

½ dl vispikermaa

Reunoille:

4 dl vispikermaa

2 rkl vaniljakreemijauhetta

2-3 rkl tomusokeria

Koristeet:

sokerimassan ja marsipaanin sekoitus

  Valmista pohja mielellään täyttämistä edeltävänä päivänä. Voitele ja jauhota kakkuvuoka, halkaisija n. 23cm. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri napakaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi seos muna-sokerivaahtoon ja nostele taikina varovasti sekaisin. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Anna pohjan jäähtyä hieman ja kumoa vuoasta.

  Valmista täyte vatkaamalla kerma vaahdoksi. Lisää vatkaamisen loppupuolella tuorejuusto ja capuccinojauhe. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Lisää joukkoon rouhittu Daim. 

  Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Laita paistoon käytettyyn, pestyyn vuokaan kelmu ja nosta alin kakkulevy vuokaan. Kostuta kevyesti vedellä laimennetulla sitruunamehulla. Levitä päälle puolet marmeladista ja Daim-täytteestä. Nosta päälle toinen kakkulevy, kostuta ja täytä samoin kuin edellinen väli. Nosta päälle vielä viimeinen levy ja kostuta kevyesti. Kääri kelmu kakun ympärille ja nosta vuokineen jääkaappiin. Anna tekeytyä mielellään seuraavaan päivään.

  Kumoa kakku tarjoilualustalle. Valmista ensin suklaakuorrutus pilkkomalla suklaa pieneen kattilaan. Kaada joukkoon kerma ja kuumenna samalla sekoittaen, kunnes suklaa on sulanut. Kaada kuorrute kakun päälle. 

  Vatkaa reunoille tuleva kerma vaahdoksi. Lisää vatkaamisen lopulla vaniljakreemijauhe ja tomusokeri. Tasoita kakun reunat ohuella kermavaahtokerroksella. Pursota loppu kerma kakun reunoille ja pinnalle. Koristele haluamallasi tavalla. 

Loppuun vielä runo, jonka löysin "Tässä ja Nyt"-blogista. Kiitos vielä Katja, että sain runoasi lainata!

Äidiltä tyttärelle

Kuule, tyttäreni, tahtoisin keskustella kanssasi.

Tärkeistä asioista. Kuten itsensä rakastamisesta,

ja siitä ettei elä niin kuin toiset käskevät,

vaan siten kuin sydän halajaa. Kuitenkin 

arvostaen ja kunnioittaen samalla muita. 

Tiedäthän, että olet minulle tärkeä?

En aina osaa olla sellainen roolimalli

kuin tahtoisin, mutta toivon että

saan välitettyä sinulle tärkeimmät arvoni.

Enkä aina osoita sellaista itseluottamusta

ja rakkautta itseäni kohtaan, jota toivoisin

sinun kokevan itsesi kanssa. Mutta toivon,

että näet sen ainakin toisinaan. 

Joskus minun on hankala puhua tunteistani,

vaikka sinulta sitä myös odotan. Haluan 

kuitenkin kertoa, että se on tärkeää elämässä,

vaikka se ei aina ihan onnistuisikaan. 

Että ethän ainakaan sisällesi säilö niitä 

tunteita, jotka voivat sairastuttaa. 

Äläkä myöskään iloasi peitä, vaikka minä

joskus sitäkin saatan tehdä. Koska

se olisi muka "tyttömäistä", hölmöä. 

Vaikka eihän se ole, ei ollenkaan!

Jos tunnet olosi huonoksi jonkun seurassa,

älä sivuuta sitä. Minäkin pyrin siihen.

Ympäröi itsesi ihmisillä, joiden seurassa

nautit ja saat olla se kuka olet.

Ja muistathan, että kehosi on sinun

temppeli - sinne ei ole kenelläkään

lupaa tulla omin luvin. 

Onneksi sinä olet sinä. Opetat minua joka

päivä. En minä oikeasti tiedä mikä 

sinulle sopii, sinä kyllä löydät omat

keinosi elää elämääsi. Vaikka kuvittelen

välittäväni jotain tärkeää, en voi olla

varma ovatko ne oikeita asioita. Haluan

silti niistä kertoa. Sinä olet nupullaan

oleva kukka, jolla on koko maailma

edessä. Ja tiedät jo nyt monta asiaa

paremmin kuin minä. Jotenkin sinulla 

on vankemman oloiset juuret kuin minulla.

Siksipä en epäile ollenkaan ettetkö pärjäisi.

Mutta aina, kun minua tarvitset, olen täällä.

Vaikka en sitä sanoisi. 

Dark side of the brownie - syntisen hyvä maapähkinävoi-tuplasuklaabrownie

Jos viikonlopun kokkailut meni miten meni, niin onneksi eilisen leipomuksen kanssa sujui vähän paremmin. Sain nimittäin yöllä kolmen maissa kuulla, kuinka leipomani maapähkinävoi-tuplasuklaabrownie oli yksi viimeaikojen parhaita leipomuksiani ja täydellinen makupari laadukkaalle, tummalle rommille ja että lähipäivinä joudun todennäköisesti leipomaan uuden samanlaisen. En mä muuten tätä olisi saanut yöllä tietää, mutta satuin olla hereillä, kun iltavuorosta kotiin tullut mies kömpi vihdoin ja viimein vinttiin nukkumaan. 

Brownie-ohjeen nappasin samaisesta Amerikan keittokirjasta, josta viikonlopun possuohjekin oli. Yllättäen ohje muuttui mun käsittelyssä taas hieman, ihan vaan jo senkin takia, että tumma kaakaojauhe loppui kesken ja suklaata ei ollut kuin yhden levyn verran. Vaalea muscovadosokerikin vaihtui tummaan, sillä en vaaleaan ole törmännyt missään. Liekö sitä edes saatavilla Suomessa. Brownien väliin kaavin maapähkinävoipurkin loput. Koska mieheltä tuli ukaasi kirjoittaa ohje grammalleen muistiin, niin tässä tämä sitten siten kuin minä sen tein. Jos haluat, voit käyttää kokonaan tummaa kaakaojauhetta. 

Rommin kanssa en ole itse tätä maistellut, mutta ainakin vaniljajäätelön kanssa toimi oikein hyvin! Tämä on todella tuhti tummasuklainen herkku, johon maapähkinävoi ja maitosuklaasattumat tuovat oman lisänsä. Mikään ällömakea tämä ei ole, vaan paremminkin tässä tulee esiin tumman suklaan maku.

Maapähkinävoi-tuplasuklaabrownie

115 g pehmeää voita

100 g sokeria

100 g tummaa muscovadosokeria

4 kananmunaa

1 tl vaniljauutetta

100 g vehnäjauhoja

150 g tummaa kaakaojauhetta

25 g vaaleaa kaakaojauhetta

1/4 tl ruokasoodaa

200 g maitosuklaata karkeasti rouhittuna

Lisäksi:

½-1 dl makeuttamatonta maapähkinävoita

  Kuumenna uuni 150-asteiseksi. Sekoita voi, sokerit, munat ja vaniljauute huolellisesti sähkövatkaimella isossa kulhossa.

  Yhdistä toisessa kulhossa jauhot, kaakaojauheet ja sooda. Sekoita jauhoseos voiseokseen yksi kolmasosa kerrallaan ja sekoita hyvin jokaisen lisäyksen jälkeen. Lisää rouhittu suklaa.

  Vuoraa leivinpaperilla 23*23 cm:n uunivuoka tai -pelti ja kaada taikina siihen. Mun vuoka oli kooltaan 22*25cm, kun ei pienempää löytynyt. Levitä puolet taikinasta vuoan pohjalle. Lusikoi päälle maapähkinävoi pieninä nokareina. Levitä päälle loppu taikina ja levitä lastalla tasaiseksi.

  Paista uunissa kypsäksi ja kiinteäksi, mutta älä liian kypsäksi. Aikaa menee 35-40 minuuttia. Ota vuoka uunista ja anna jäähtyä. Kumoa brownielevy pöydälle, poista leivinpaperi ja leikkaa 16-20 neliöksi. 

Sain tämän kirjan viime jouluna tytöltäni lahjaksi, enkä malttaisi tästä luopua mistään hinnasta. Onneksi kirjassa on monta kokeilemisen arvoista ohjetta, joten ei senkään vuoksi tarvi pohtia mitä kirjan kanssa tekisi. Luulen, että tämän kirjan pariin palaan vielä monen monta kertaa.

Keittokirjahyllyyn tuli muuten yksi uusi tulokas, kun eilen postiluukusta putkahti Sirpa Talkan Tee hyvä kakku-kirja. Ihastuin tähän kirjaan syksyllä yhden kyläreissun yhteydessä ja siitä lähtien kirja on ollut hakusassa. Vihdoin etsintä tuotti tulosta ja kirja on nyt mun <3

Mitä jäljelle jää? No yksi vaivainen guacamole.

En oikein tiedä miten lähtisin purkamaan viikonlopun kokkailuja. Takaraivolla vaanii pieni harmistus siitä, että kuvittelin tekeväni jotain täydellistä, mutta lopputulos ei sitten vastannutkaan odotuksia täysin. Ensinnäkin kokkailuja haittasi fatiikki, tuo kurja seuralaiseni, joka yrittää tällä hetkellä saada mut täysin lamaannuksiin. Ruokalistalla piti olla omatekoisia tortilloja pulled porkin, persikkasalsan, guacamolen ja cheddarpalleroiden kera. Ensin ajatus persikkasalsasta vaihtui nektariinisalsaan, sillä enhän muistanut, ettei persikoita tähän aikaan niin vain saa. Kun tuli aika kokkailla, jäi virran vähyyden vuoksi listalta ensin salsa ja pienen tuumailun jälkeen myös cheddarpallerot. Tortillat ja guacamolen jaksoin sen sijaan vääntää ja liha nyt valmistui melkein kuin itsestään.

Pitkään oon haaveillut tekeväni edes kerran tortillat itse, mutta aina se homma on jäänyt. Nyt kaivoin mapeistani vanhan ohjeen, jota testasin. Jos ohjetta on uskominen, tortillojen olisi pitänyt pehmetä paiston jälkeen liinan alla. No, pehmeni niistä muutama, mutta suurin osa muistutti enemmän näkkileipää kuin tortillaa. Maultaan tortillat voittivat kaupan omat 6-0, mutta koostumuksessa oli todellakin toivomisen varaa. En viitsi teitä kiusata tuolla epäonnisella ohjeella, joten jätän sen jakamatta. Sen sijaan, jos jollakin on takuuvarma, pehmeiden tortillojen ohje, niin kiitollisena ottaisin sen vastaan.

Pulled pork-ohjeessakin oli hieman toivomisen varaa. Halusin taas kerran kokeilla jotain uutta ja reseptin nappasin Amerikan keittokirjasta. Vähän mä ohjetta soveltelin, sillä pakastimesta löytyi just sopiva pala kassleria, enkä sitten viitsinyt lähteä lapakaupoille turhan takia. Vaikka lihaa oli puolet vähemmän kuin ohjeessa, tein marinadin slti täysmääräisenä. Lihan loppugrillaus jäi tekemättä ulkona vallinneen hyvin kostean ilman myötä, joten ehkä tämänkin takia lihan maku jäi vaisuksi. Koska maailmaltä löytyy monin verroin parempiakin ohjeita, en tätäkään viritelmää teille sen paremmin paljasta. 

Jäljelle jää siis enää tuo guacamole. Tai jos tarkkoja ollaan, niin kermaviili-guacamole, jonka reseptin oon kopsannut joskus jostain lehdestä tai reseptilappusesta. Kastike oli miedomman makuinen kuin perinteisempi kaverinsa, mutta ihanan raikas ja jotenkin kermainen. Tästä tykkäsin kovasti! Tämä toimi muuten seuraavana päivänä loistavasti salaatinkastikkeena. 

Kermaviili-guacamole

1 tlk (200g) kermaviiliä

2 kypsää avokadoa

1 pieni sipuli

1 pieni, kypsä tomaatti

1 rkl korianteria hienonnettuna

½ sitruunan mehu

ripaus suolaa

maun mukaan chiliä

  Hienonna kuorittu sipuli hyvin hienoksi silpuksi. Hienonna samoin myös tomaatti. Halkaise avokadot ja poista siemenet lusikalla nostaen. Koverra hedelmäliha kulhoon, purerra päälle sitruunamehu ja survo haarukalla. Lisää joukkoon sipuli- ja tomaattisilppu sekä kermaviili. Mausta kastike maun mukaan. Suolan ja chilin voi korvata myös tabascolla.

Jotenkin tämä väsähtänyt olotila tarvitsee jotain piristävää, joten taidan mennä kokeilemaan onneani uuden brownie-ohjeen kanssa. Jospa tällä kertaa homma toimisi paremmin.... 

You're fabulous, so fabulous! - loistava broileri kreikkalaisittain salaatin ja paistetun juuston kera

Kreikkalainen ruoka kuuluu meidän perheessä jokaisen suosikkeihin, mutta silti sitä tulee tehtyä aivan liian harvoin. Perjantaina sain kuitenkin aikaiseksi tehdä sapuskaa pienen Ruokasuosikit Kreikka-kirjan ohjeiden mukaan. Aluksi kokkaaminen ei ottanut oikein innostaakseen, kun aikataulut meni hieman tiukaksi, mutta kun ruoan sain pöytään asti, olin oikeastaan aika iloinen, ettei turvauduttu noutoruokaan. Etenkin salaatin kohdalla soveltelin ohjetta aika paljon, sillä osaa aineksista ei kaupasta saanut ja oliiveja en syö. Eikä syö meillä kyllä kukaan muukaan. Tuoretta oreganoa ei kaupassa ollut, joten käytin sitten kuivattua. Aito fetakin vaihtui kreikkalaistyyliseen salaattijuustoon ja punasipuli tavalliseen. Näistä muutoksista huolimatta sapuska oli älyttömän hyvää! Joskin tuon tipun olisin voinut heittää paistumaan toisin päin, mutta ei kaikkea voi aina muistaa... 

Oreganolla höystetty broileri

1,1-1,8 kg:n broileri

1 sitruuna

4 rkl tuoretta oreganosilppua (laitoin pari tl kuivattua)

1 valkosipulinkynsi murskattuna

2 rkl voita

3 rkl oliiviöljyä

suolaa

pippuria

  Laske broilerin paistoaika, varaa 40 minuuttia per kilo ja lisäksi 20 minuuttia. Minä pidin vielä pidempään; 1,1 kiloa painanut broileri oli uunissa muutamaa minuuttia vajaa 1½ tuntia.

  Raasta hyvin pestyn sitruunankuori ja halkaise sitruuna. Laita broileri isoon uunipannuun ja purista toisen sitruunapuolikkaan mehu broilerin sisuksiin. Lisää sisälle myös sitruunankuori, hieman oreganoa (tuoreesta 3rkl) ja valkosipuli.

  Hiero voi ja toisen sitruunapuolikkaan mehu broilerin pintaan kauttaaltaan. Ripottele loput oreganot, suolaa ja pippuria broilerin pinnalle. Pane puristetut sitruunapuolikkaat broilerin sisälle.

  Paista broileria esilämmitetyssä uunissa 190 asteessa painon mukaan välillä valellen, kunnes broileri on ruskea ja kypsä. Voit testata kypsyyttä terävällä vartaalla paksuimmasta kohdasa: broileri on kypsä kun valuva neste on kirkasta.

  Anna broilerin tekeytyä lämpimässä paikassa 5-10 minuuttia ja leikkaa sitten paloiksi tai viipaleiksi. Tarjoa paistoneste kastikkeena ja lusikoi sitä broilerin päälle.

Tomaattisalaatti paistetun fetan kera

3 rkl extra virgin oliiviöljyä

½ sitruunan mehu

2 tl tuoretta oreganosilppua

ripaus sokeria

pippuria

12 luumutomaattia tai tuplaten miniluumutomaatteja

1 hyvin pieni (puna)sipuli, hyvin ohueksi viipaloituna

15 g rucolanlehtiä

(20 mustaa kreikkalaista oliivia)

200 g kreikkalaista fetaa (tai fetan tapaista salaattijuustoa)

1 kananmuna

3 rkl jauhoja

2 rkl oliiviöljyä

  Valmista ensin kastike. Vatkaa pienessä kulhossa oliiviöljy, sitruunamehu, oregano, sokeri ja pippuri. Siirrä sivuun.

  Asettele tomaattiviipaleet, sipulirenkaat rucolat ja oliivit joko neljälle pienelle tai yhdelle isolle lautaselle.

  Leikkaa feta kuutioiksi (n.2½cm), Vatkaa muna astiassa ja pane jauhot erilliselle lautaselle. Kasta juustokuutiot ensin munassa, ravista hieman ja kierittele sitten jauhoissa.

  Kuumenna öljy isossa paistinpannussa, lisää fetakuutiot ja paista keskilämmöllä kuutioita käännellen, kunnes ovat kauttaaltaan kullankeltaisia.

  Ripottele paistetut fetakuutiot salaatin päälle. Sekoita valmistamasi kastike hyvin ja pirskottele salaatille. Tarjoa, kun juusto on vielä lämmintä.

Tämä kirja saa ehdottomasti pysytellä vielä hyllyssä ja toivon mukaan jatkossa olisi vähän ahkerammassa käytössä.