Onnen hetkiä - mokkaista daim-vadelmakakkua päivänsankarille

Perheen kaunokainen täyttää tänään hurjat 14 vuotta! Vaikea uskoa, että se pikkuruinen nyytti, jonka syliini silloin sain, on jo kaunis nuori nainen. Isommin synttäreitä juhlitaan vasta reilun parin viikon päästä, mutta tein silti jo tälle päivää pienen kakun. Saa tyttö pyytää kaverinsa herkuttelemaan.

Alunperin oli tarkoitus kokeilla vanhasta Pirkasta löytynyttä kakkuohjetta, mutta aineksia ostaessa ja vielä kakkua leipoessa suunnitelmat muuttuivat niin moneen kertaan, ettei alkuperäisestä ohjeesta ole napattu muuta kuin pohja. Kakun välistä löytyy vadelmamarmeladia ja mokkainen daim-täyte. Suunnitelmissa oli laittaa väliin lakkahilloa, mutta viime metreillä täyte vaihtui. Tämä ihan vaan siksi, ettei se ainoa kaveri, jonka tyttö kutsui kakulle, ei lakoista piittaa. Ei sen puoleen, en minäkään ole mikään suuri lakkojen ystävä, mutta kakun välissä ne jo menee. 

Koristeet olisin voinut tehdä paljon aiemminkin, mutta tottahan ne jäi viimeiseen iltaan. Kiireen kanssa ei koskaan saa aikaiseksi mitään hyvää, mutta näillä mennään. Päälle tulleen suklaankin olisin voinut antaa jähmettyä kauemmin, sillä nyt koristegeeli levisi paikoin ja pelkään, että huonosti kuivaneet koristeet sulavat aika nopsaan kakun pinnalle. 

Mokkainen daim-vadelmatäytekakku

(20ann.)

Pohja:

4 kananmunaa

1½ dl sokeria

1½ dl vehnäjauhoja

3 rkl tummaa kaakaojauhetta

1½ tl leivinjauhetta

Kostutus:

3/4 dl vedellä laimennettua sitruunamehua

Täyte:

2 dl vispikermaa

200 g vaniljatuorejuustoa

½ dl (1pss) Daim-cappuccinojauhetta

2 rkl sokeria

½ rkl vaniljasokeria

50 g Daimia rouhittuna

1 dl vadelmamarmeladia

Kuorrutus:

100 g taloussuklaata

½ dl vispikermaa

Reunoille:

4 dl vispikermaa

2 rkl vaniljakreemijauhetta

2-3 rkl tomusokeria

Koristeet:

sokerimassan ja marsipaanin sekoitus

  Valmista pohja mielellään täyttämistä edeltävänä päivänä. Voitele ja jauhota kakkuvuoka, halkaisija n. 23cm. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri napakaksi vaahdoksi. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi seos muna-sokerivaahtoon ja nostele taikina varovasti sekaisin. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteisen uunin alatasolla noin 30 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Anna pohjan jäähtyä hieman ja kumoa vuoasta.

  Valmista täyte vatkaamalla kerma vaahdoksi. Lisää vatkaamisen loppupuolella tuorejuusto ja capuccinojauhe. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Lisää joukkoon rouhittu Daim. 

  Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Laita paistoon käytettyyn, pestyyn vuokaan kelmu ja nosta alin kakkulevy vuokaan. Kostuta kevyesti vedellä laimennetulla sitruunamehulla. Levitä päälle puolet marmeladista ja Daim-täytteestä. Nosta päälle toinen kakkulevy, kostuta ja täytä samoin kuin edellinen väli. Nosta päälle vielä viimeinen levy ja kostuta kevyesti. Kääri kelmu kakun ympärille ja nosta vuokineen jääkaappiin. Anna tekeytyä mielellään seuraavaan päivään.

  Kumoa kakku tarjoilualustalle. Valmista ensin suklaakuorrutus pilkkomalla suklaa pieneen kattilaan. Kaada joukkoon kerma ja kuumenna samalla sekoittaen, kunnes suklaa on sulanut. Kaada kuorrute kakun päälle. 

  Vatkaa reunoille tuleva kerma vaahdoksi. Lisää vatkaamisen lopulla vaniljakreemijauhe ja tomusokeri. Tasoita kakun reunat ohuella kermavaahtokerroksella. Pursota loppu kerma kakun reunoille ja pinnalle. Koristele haluamallasi tavalla. 

Loppuun vielä runo, jonka löysin "Tässä ja Nyt"-blogista. Kiitos vielä Katja, että sain runoasi lainata!

Äidiltä tyttärelle

Kuule, tyttäreni, tahtoisin keskustella kanssasi.

Tärkeistä asioista. Kuten itsensä rakastamisesta,

ja siitä ettei elä niin kuin toiset käskevät,

vaan siten kuin sydän halajaa. Kuitenkin 

arvostaen ja kunnioittaen samalla muita. 

Tiedäthän, että olet minulle tärkeä?

En aina osaa olla sellainen roolimalli

kuin tahtoisin, mutta toivon että

saan välitettyä sinulle tärkeimmät arvoni.

Enkä aina osoita sellaista itseluottamusta

ja rakkautta itseäni kohtaan, jota toivoisin

sinun kokevan itsesi kanssa. Mutta toivon,

että näet sen ainakin toisinaan. 

Joskus minun on hankala puhua tunteistani,

vaikka sinulta sitä myös odotan. Haluan 

kuitenkin kertoa, että se on tärkeää elämässä,

vaikka se ei aina ihan onnistuisikaan. 

Että ethän ainakaan sisällesi säilö niitä 

tunteita, jotka voivat sairastuttaa. 

Äläkä myöskään iloasi peitä, vaikka minä

joskus sitäkin saatan tehdä. Koska

se olisi muka "tyttömäistä", hölmöä. 

Vaikka eihän se ole, ei ollenkaan!

Jos tunnet olosi huonoksi jonkun seurassa,

älä sivuuta sitä. Minäkin pyrin siihen.

Ympäröi itsesi ihmisillä, joiden seurassa

nautit ja saat olla se kuka olet.

Ja muistathan, että kehosi on sinun

temppeli - sinne ei ole kenelläkään

lupaa tulla omin luvin. 

Onneksi sinä olet sinä. Opetat minua joka

päivä. En minä oikeasti tiedä mikä 

sinulle sopii, sinä kyllä löydät omat

keinosi elää elämääsi. Vaikka kuvittelen

välittäväni jotain tärkeää, en voi olla

varma ovatko ne oikeita asioita. Haluan

silti niistä kertoa. Sinä olet nupullaan

oleva kukka, jolla on koko maailma

edessä. Ja tiedät jo nyt monta asiaa

paremmin kuin minä. Jotenkin sinulla 

on vankemman oloiset juuret kuin minulla.

Siksipä en epäile ollenkaan ettetkö pärjäisi.

Mutta aina, kun minua tarvitset, olen täällä.

Vaikka en sitä sanoisi.