24. maaliskuuta 2015

Food is good! - arkinen broileri-riisigratiini ja kokemuksia kaupustelijoista

Pakko jakaa yksi viime viikkoinen juttu teidän kanssanne, vaikkei se ruokaan liitykään. Meillä on suunnitelmissa jatkaa remppatouhuja ja laittaa tuvan käyttövesiputket uusiksi. Sen tiimoilta on tarjousten kysely meneillään ja pari ollaankin jo saatu. Näihin tarjouksiin liittyy tämäkin tarina...

Vanhassa talossa kun asutaan, niin viime viikkoina meillä on käynyt jos jonkinmoista kaupustelijaa. On ikkunafirmaa, kattoasentajia sun muita. Viime viikolla oven takana oli nuori neitokainen, joka kertoi, että heidän firmansa kartoittaa tällä alueella putkiremppojen tarvetta. Tottahan minä siitä ilahduin, kun tuntui, että on vaikeaa saada putkimiehiä tontille asti tarjousta tekemään. Jokaisella kun tuntuu olevan valmiiksi niin paljon hommia, ettei näin pienelle remontille ole aikaa tahi innostusta. Tämän neitokaisen kanssa sovittiin sitten aika, jolloin firman edustajan sopisi tulla paikalle. Minä kun en moisista hommista mitään ymmärrä, niin halusin miehen hoitavan sen tapaamisen.

Koitti sitten perjantai ja positiivista kyllä, mies tuli sovittuna aikana, tai oikeastaan jopa hieman etuajassa. Tämä oli siitä outoa, kun maalämpö- ja sähkörempan tiimoilta noita miehiä tottui odottelemaan jopa päiväkausia. Siihen ne positiiviset jutut sitten loppuikin. Meille tullut nuorimies oli kyllä kovasti asialla, tai ainakin yritti olla. Kovasti teki laskelmia ja kertoili rahoituksista sun muista, kuten varmasti heidän työhönsä liittyykin. Paperiakin lykkäsi miehen eteen, että jospa siihen saisi allekirjoituksen, ihan vaan kuulemma tarjous oli kyseessä. Kummasti paperin yläreunassa luki sopimus ja allekirjoittamalla olisimme lupautuneet teettämään remontin kyseisellä firmalla. Kun mies ei paperia suostunut kirjoittamaan, alkoi pelottelu. Että vakuutus ei korvaa, kun jotain sattuu. No ei varmasti korvaa, se on kyllä tiedossa. Asutaanhan tosiaan talossa, jossa osa putkista on alkuperäisiä ja sen vuoksi tätä remppaa ollaan tekemässäkin. Kun tämä ei purrut, alkoi pelottelu kaikilla niillä bakteereilla, jotka juuri tällä hetkellä tekevät massiivisen yllätyshyökkäysen meidän perheen kimppuun sairastuttaen meidät kaikki kaameaan vatsatautiin. No just. Se reilu seitsemän vuotta, mitä talossa ollaan asuttu, ollaan hyvin säilytty vatsataudeilta. Ne kerrat kun joku on sairastanut oksennustautia, on laskettavissa yhden käden sormilla ja laitan vaikka pääni pantiksi, että nekin pöpöt on saatu jostain muualta kuin meidän viemäristä. Ja se hinta. Oli se, melko huimaava. Siinä vaiheessa vähän otti sydänalaan, että ollaanko oikeasti arvioitu remontin hinta niin pahasti pieleen. Mutta ei, kyllä se vika oli jonkun muun laskentatavassa. Firman tarjoama hinta oli yli kolminkertainen siihen nähden, mitä paikalliset, tavalliset putkifirmat tarjoavat! Enkä usko, että työnlaatu juuri poikkeaa muista. Mikä pahinta, myyjän käyttämä "en lähde täältä kulumallakaan ennenkuin nimi on paperissa"-myyntitekniikka oli niin painostava, että heikompi henkilö voisi siihen haksahtaakin. Oikeasti miettii, kuinka paljon esimerkiksi vanhoja ihmisiä saadaan kynittyä tällaisilla keinoilla. Me laitettiin naapurustossa sana kiertämään ja erityisesti käytiin varoittelemassa alueen vanhempia ihmisiä kyseisestä puljasta. 

Mutta se siitä. Mulla kiehuu edelleen, mutta enköhän mä tästä joskus lepy. Eniten ärsyttää se, että firmasta soittelivat myös tyttöni puhelimeen. En tiedä mistä numeron ovat saaneet, mutta tällaisten remppojen tarjoaminen alaikäisille on vähintäänkin kyseenalaista.

Sitten ruokapuoleen. Juhlajuttuja olisi vielä tulossa, mutta jos tähän väliin laittaisi ihan tavallisen arkiruoan ohjeen. Oli aika rentouttavaa kaivaa eilen mapista yksi resepti ja valmistaa ruokaa ilman, että tarvitsi itse ajattella mitään tai yrittää keksiä mitään luovaa. Tämä broileri-riisigratiini oli hyvin simppeli sapuska, eikä valmistamiseenkaan mennyt älyttömän kauaa. Maku oli silti ihan hyvä ja arkiruoaksi kelpasi paremmin kuin hyvin. Ohje tähän on löytynyt Pirkasta. Muuten noudattelin ohjetta tismalleen (tai liki ainakin), mutta hunajamarinoitu broileri vaihtui pintamaustettuihin chilibroilerisuikaleisiin ja riisit keittelin ilman kantta.




Broileri-riisigratiini

3 dl pitkäjyväistä riisiä
7 dl vettä
½ tl suolaa
1 tlk (227g) ananaspaloja mehussa
1 tlk (2½ dl) Crème Bonjour cuisinea, valkosipuli-yrtti
100 g maissia
mustapippuria
2 pkt (à300g) pintamaustettua broilerin fileesuikaletta chili
1-2 rkl öljyä
1 sipuli
150 g juustoraastetta
(tuoreita yrttejä)

  Keitä riisiä suolavedessä kannen alla 15 minuuttia. Lisää riisin joukkoon ananaspalat liemineen. Keitä vielä 5 minuuttia. Sekoita riisin joukkoon Crème Bonjour ja maissi. Mausta pippurilla.
  Ruskista broilerit muutamassa erässä. Kuori ja hienonna sipuli. Lisää sipulit pannulle ja anna niiden pehmetä.
  Kaada puolet riisiseoksesta uunivuokaan ja levitä päälle broileri-sipuliseos. Lisää päällimmäiseksi vielä riisikerros. Ripottele pinnalle juustoraastetta.
  Kuorruta 225 asteessa uunin ylätasolla 10-15 minuuttia, kunnes juusto on saanut kauniin värin. Koristele halutessasi tuoreilla yrteillä.





4 kommenttia:

  1. No huh huh mitä toimintaa!! Ymmärrän että vähän kiehut!! Oikein näen silmissäni jos tuollainen tyyppi olisi tullut meille, kun tuo meidän isäntä ei oo mikään kaikkein pitkä pinnasin ihminen.... ☻
    Tää nyt ei suoranaisesti liity kaupustelijoihin, mutta siis meillä alkoi ramppaamaan jehovia heti kun Jimi kuoli. Ne ilmeisesti totesivat, että viski ei oo tarpeeks pelottava etteikö meille uskaltaisi tulla. Ollaan aika monta kertaa sanottu jo ystävällisesti että meitä ei oikeesti kiinnosta nuo hengelliset asiat. Eilen kun punnittiin Viskiä niin todettiin että se alkaa jo pian olemaan miehen mitoissa ja osaa kyllä tarvittaessa olla aika pelottavakin, että seuraavat jehovat/kaupustelijat kun astuvat meidän pihaan, niin päästetään vaan koira pihalle ja ollaan itse sisällä. Luulen että oppivat kerrasta pysymään poissa meiän pihasta.... Ymmärrän että jos soitetaan aluksi ja kysytään että voiko tulla käymään, mutta en tykkää että ihan vieraat tulevat pihaan pyörimään ilman ennakkovaroitusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän varsin hyvin! En mäkään tykkää, kun oven takana ramppaa yksi sun toinen julistamassa tai kaupustelemassa mitä milloinkin. Etenkin kun lähialueella on taloissa käynyt myös niitä kutsumattomia vieraita asukkaiden ollessa nukkumassa.

      Meilläkin jehovia ramppasi yhteen väliin aika tiuhaan. Ei siinä mitään, jokainen saa uskoa siten miten haluaa, mutta en tykkää, että sitä samaa ja julistajan omalta kannalta ainoaa totuutta tuputetaan muille. Ukko sanoo aina, että paperit voi jättää, mutta julisteta ei. Minä en huoli edes papereita. Antakoot sellaisille, joille niistä on oikeasti iloa.

      Onneksi teillä on tuollainen hyvä vahtikoira <3 Meiltä löytyy vaan kiukkuinen emäntä :D

      Poista
  2. Täällä ovat viime aikoina soitelleet ikkunanvaihtajat. Puhelu alkaa kertomalla, että meidän miehet on nyt siellä teilläpäin tarkistamassa ikkunoiden kuntoa ja lämpöarvoja, milloin voidaan tulla teille. Puhe on sellaista, että siitä voisi luulla kyseessä olevan jokin virallinen taho. Eikä millään tahdo uskoa kieltoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen mä ymmärrän, että ihmisten täytyy tienata elantonsa, mutta just tuollainen tapa kaupata asioita ärsyttää. Kun kerran sanotaan ei, niin en ymmärrä miksi sitä ei voi uskoa. Toivottavasti saatte pian rauhan näiltä soitoilta :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...