27. huhtikuuta 2015

Strange bird from a different nest! - herkullinen sieni-broileripaistos arkeen

Viime viikolla löytyi taas yksi uusi, kiva arkiruoka. Tässä broileripaistoksessa maistuu mukavasti sienet ja pinnalla on rapsakka taikinakuvio. Alunperin ohje on lähtöisin Yhteishyvästä, mutta hieman menin sitä muuttelemaan. Marinoidut broilerisuikaleet vaihtuivat maustamattomiin ja suurin osa mausteistakin meni uusiksi. Voitaikinasuikaleita laitoin paljon vähemmän ja ihan hyvin riitti. 




Broileri-sienipaistos

500 g maustamattomia broilerin fileesuikaleita
suolaa
mustapippuria
timjamia
valkosipulijauhetta
1 sipuli
1 punainen paprika
1 rkl öljyä
1 prk herkkusieniviipaleita
200 g kantarellituorejuustoa
2 dl keitettyä riisiä
200-300 g voitaikinaa

  Sulata voitaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori ja hienonna sipuli. Halkaise pesty paprika, poista kanta ja kuutioi malto. Valuta herkkusienistä liemi ja ota se talteen. Kuumenna öljy kasarissa ja kuullota siinä sipuli ja paprika. Siirrä sivuun odottamaan. Lisää pannulle tarvittaessa öljyä ja ruskista broilerisuikaleet. Mausta maun mukaan suolalla, pippurilla, timjamilla ja valkosipulijauheella. 
  Kaada sipuli-paprikaseos broilerisuikaleiden joukkoon. Lisää tuorejuusto ja noin desilitra herkkusienien lientä. Sekoita tasaiseksi ja lisää riisi. Tarkista maku. 
  Levitä broilerimuhennos paistosvuokaan tai jaa se neljään uuninkestävään annosvuokaan. Ota voitaikinalevyistä noin 1½ sentin paksuisia suikaleita taikinapyörällä ja tee niistä ristikko paistosten päälle. Tasoita tarvittaessa taikinasuikaleiden reunat. Halutessasi voit voidella pinnan munalla. Kypsennä pieniä vuokia 225-asteisessa uunissa 20 minuuttia ja isoa noin 30 minuuttia.

25. huhtikuuta 2015

Princess! What's Her Name? - Prinsessakakku pienen tytön ristiäisiin

Sain kunnian tehdä hyvän tuttavani lapsenlapsen ristiäisiin kakun. Toiveissa oli keltainen prinsessakakku mansikkahillolla. Lisäksi kakun tuli olla laktoositon. Koristeluiden puolesta sain vapaat kädet, kunhan olisi tilaisuuteen sopiva. Kakun ei tarvinnut olla suuren suuri, sillä muuta tarjottavaa oli kuulemma yllin kyllin. Ette usko, kuinka innoissani olin tästä jutusta! Sainpa vihdoin ja viimein kokeilla uutta vauvamuottiani ja muutenkin tehdä pitkästä aikaa kakun ristiäisiin. Viime kerrasta kun on pian neljä vuotta. 

Mutta.... Ennen kuin kakku oli luovutuskunnossa, ehdin käydä läpi melkoisen tunteiden vuoristoradan, aina innostuksesta epätoivon syövereihin ja siitä täysin turtaan olotilaan, kun kakku oli viimein annettu päivänsankarin isälle. Sen jälkeen iski pienoinen paniikki, että miltä kakku maistui ja kelpasiko se. Miten voikin yksi kakku vastustaa näin paljon!




Koristeet ajattelin tehdä hyvissä ajoin tai oikeastaan heti, kun pyyntö kakusta tuli. Vauvakoristeen tein muotilla, jonka ostin joskun viime vuoden lopulla, mutta vasta nyt testasin ensimmäisen kerran. Ensimmäisestä vauvasta tuli ensin melkoinen monsteri ja muottia tarkemmin tutkittuani huomasin, että siinä oli pieni valuvika. Naaman kohdalla oli ylimääräisiä, pitkähköjä suikaleita. Kun poistin ne, sain vauvalle jo osan naamasta kunnolla, joskin nenän kohdalla sain leikkiä plastiikkakirurgia ja muovailla vauvalle uuden nenän. Kauniille vauvalle kun ei halua tehdä koristetta, jonka nenämalli on suoraan Michael Jacksonilta. 

Saatuani vauvan jotenkin valmiiksi, huomasin, ettei kotona ollutkaan keltaista marsipaania. Mies oli muutenkin menossa kauppaan, joten toi sitten pötkön tullessaan. Saatuani marsipaanipötkön käteen, ihmettelin hieman, että onpas tuo jotenkin hailukan näköistä, mutta en jäänyt asiaa pohtimaan sen syvällisemmin. Siinä kohtaa kello oli jo niin paljon, että päätin jättää muut koristeet seuraavaan päivään. 

No, kun seuraavana päivänä pääsin sitten keltaisten koristeiden kimppuun, niin kuinka ollakaan, marsipaani oli niin kuivaa, ettei siitä saanut oikein mitään tehtyä. Mureni vaan käsiin ja vaikka kuinka vaivasi tai yritti pehmittää mikrossa, oli tulos sama. Tilkka vettäkään ei tilannetta pelastanut. Pakko oli hakea uudet marsipaanit, sillä tarkoitus oli kuoruttaa kakku samaisella massalla, eikä tuollaista kuivaa ja hailukkaa marsipaania voinut mihinkään käyttää. 

Vihdoin koitti pohjan leipomisen vuoro ja ajattelin pitkästä aikaa kokeilla jotain uutta kakkupohjaa. Virhe! Kakkupohjasta tuli keskeltä varsin kovakuorinen ja kun kuoren hajotti, ei alla ollut juuri mitään. Muutenkin pohja oli ihan littana. Jos jotain positiivista haluaa tuosta löytää, niin onneksi se edes maistui hyvältä, joskin hieman liian makealta mun makuun. Ehkä se päätyy kakkutikkareihin tai johonkin jälkiruokaan, kunhan ensin on viettänyt tovin pakastimen täytteenä. Koska tuota pohjaa ei todellakaan voinut vieraan kakkuun laittaa, tein sitten uuden vanhalla, hyväksi havaitulla ohjeella. Se onneksi onnistui, vaikka olin jo henkisesti varautunut kolmanteen yritykseen. 

Koska ensin kokeilemani pohjaohje oli mitä oli (tai sitten vika oli leipurissa tai tähtien asennossa), en uskaltanut täytettä tehdä samaisen lähteen mukaan. Pitkällisen etsimisen jälkeen löytyi onneksi toinen samantapainen, johon löytyi ainekset kotoa. 

Etten vain päässyt liian helpolla, ongelmat jatkuivat täytteen valmistamisen kanssa. Vaniljakiisseliä valmistaessa vaniljasokeri loppui kesken, yllätys. Lisäksi kiisselistä tuli hieman klimppistä, mutta koska kotoa ei enempää laktoositonta maitoa löytynyt, oli pakko yrittää pelastaa jo tehty kiisseli. Siivilän läpi tuota ei saanut, mutta kunhan olin sekoittanut sen kermavaahdon sekaan, yritin poistaa kokkareet käymällä koko täytteen läpi siten, että lätkäisin aina pienen nokon täytettä lautaselle ja nokare nokareelta siirtelin sivuun, että sain lusikoitua klöntit pois. Luulen ja toivon, että sain ainakin enimmät pois.




Aamulla heräsin varhain kakkua koristelemaan, sillä olin jo varautunut siihen, että joudun aloittamaan koko jutun alusta. Illalla kakkua ajatellessa olin jo tehnyt varasuunnitelman, jolla saisin tehtyä uuden kakun ajoissa, jos jotain menee pieleen. 

Kuorruttamisen ja koristelun suhteen pääsin onneksi vähän helpommalla. Voi ehti pehmetä sopivasti aamukahvia hörppiessä ja lehteä lukiessa, joten voikreemin valmistuksessa ei isompia ongelmia ollut. Kreemin levittäminen oli pakko tehdä ihan pikkuinen nokko kerrallaan, sillä kakun pinta oli turhan murenevainen. Kakun olisi voinut laittaa hetkeksi pakastimeen, mutta koska pakastimessa ei ollut kakun mentävää koloa, oli pakko levittää kreemit muilla keinoin. Kreemin varovainen pehmittäminen mikrossa auttoi onneksi osansa. Kakun täyte yritti ensin hikoilla kreemin läpi, mutta kun kerros oli riittävän paksu, tämä ongelma lakkasi. Ilman voikreemiä (tai muuta kunnon eristystä) tämä kakku ei olisi onnistunut, vaan marsipaanipinta olisi todennäköisesti mennyt nopeasti rumaksi. Koristeiden kanssa ei ollut muuta ongelmaa kuin että vauvakoristeesta tuli aavistuksen liian pitkä. Mutta se ei oikeastaan haittaa ja kukilla sai tuon tyynyn ympäristön nätimmäksi, eikä enää näytä siltä, että tyyny keikkuisi ilmassa. 

Kaiken tämän tuskan ja hammastenkiristyksen jälkeen olen kuitenkin tyytyväinen siihen, miltä kakku näytti. Toivottavasti se kelpasi myös makunsa puolesta. Mietin vieläkin, että olisiko diplomaattikreemi ollut parempi vaihtoehto täytteeseen, mutta toisaalta, on tuo vaniljatäyte ainakin mun mielestä vähemmän teollisen makuinen. 

Luulen kuitenkin, että mun on pikapuolin pakko tehdä toinenkin prinsessakakku ihan vaan sen vuoksi, ettei näistä jää mitään kammoa. Samalla saisin kuvattua myös tekovaiheet, sillä vaikka sitä suunnittelin jo tämän kakun kanssa, ei se oikein onnistunut. Siinä repiessäni hiuksia päästä ja tuskaillessa kakun kanssa ei tullut mieleenkään ottaa kameraa ja räpsiä vaihekuvia.

Vaikka tämä projekti vastustikin, niin jos tämä kakun saajalle kelpaa, niin sitten se oli jokaisen epätoivoisen hetken arvoinen <3 Onnea vielä pienelle kaunokaiselle <3




Ristiäiskakku tytölle (Prinsessakakku)

Pohja:
4 munaa
1½ dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
½ dl perunajauhoja
½ tl leivinjauhetta
Kostutus:
1-2 dl vedellä laimennettua sitruunamehua
Täyte: 
3½ dl laktoositonta maitoa
1 muna
2½ rkl perunajauhoja
½ dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 dl laktoositonta kuohukermaa
200-300 g mansikkahilloa
Voikreemi:
150 g laktoositonta voita
300 g tomusokeria
1½ rkl laktoositonta maitoa
½ rkl vaniljasokeria
Päälle:
250-300 g marsipaania
Koristeet:
sokerimassaa ja marsipaania

  Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi vaahtoon. Sekoita taikina tasaiseksi varovasti nostellen.
  Kaada taikina huolellisesti voideltuun ja korppujauhotettuun puolipallonmuotoiseen tai tavalliseen irtovuokaan (halkaisija 20-23 cm) ja paista kakkupohjaa uunin alatasossa noin 30 minuuttia. Kumoa kakku vasta hieman jäähtyneenä.
  Sekoita vaniljatäytteen ainekset vaniljasokeria ja kuohukermaa ja lukuunottamatta kattilassa. Kuumenna koko ajan sekoittaen kunnes pulpahtaa. Jäähdytä kiisseli. Lisää vaniljasokeri. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita siitä ensin pieni osa kiisseliin, jotta se notkistuu. Lisää loppu kermavaahto ja sekoita tasaiseksi.
  Leikkaa kakku kolmeen tai neljään osaan. Jos paistoit kakun puolipallon muotoisessa vuoassa, voit koota kakun vuokaan. Pese vuoka, kuivaa hyvin ja vuoraa kelmulla. Kakun voi koota myös ilman vuokaa tai kulhoa. Kokoa kakku tällöin parin pitkän kelmusuikaleen päälle, jolloin saat kakun käärittyä nätisti vetäytymään.
  Vuokaan kootessa laita ylin (pienin) kakkulevy vuoan pohjalle. Kostuta kevyesti sitruunamehulla ja levitä päälle vaniljatäytettä. Levitä seuraavan kakkulevyn pinnalle hilloa ja kumoa se vuokaan siten, että hillopuoli on vaniljatäytettä vasten. Tee seuraavat kerrokset samoin. Nosta viimeiseksi päälle suurin kakkulevy, kostuta kevyesti ja kääri kakku tiiviisti kelmuun. Nosta jääkaappiin ja anna vetäytyä mielellään seuraavaan päivään.
  Ilman vuokaa/kulhoa kootessa nosta pohjalevy kelmun päälle. Kostuta kevyesti. Levitä päälle ensin mansikkahilloa ja sitten vaniljatäytettä. Jos haluat kakusta päältä pyöreämmän, laita joka täytekerrokseen keskelle enemmän täytettä. Tee seuraavat kerrokset samoin. Nosta lopuksi päällimmäinen levy päälle, kostuta kevyesti. Voit muotoilla päällimmäisen levy reunoja halutessasi pyöreämmiksi. Kääri kakku tiiviisti kelmuun. Kelmulla saat hieman vaikutettua kakun muotoon, eli kiristä kelmua hieman siten, että se vetää kakun reunoja alaspäin. Nosta kakku jääkaappiin ja anna tekeytyä mielellään seuraavaan päivään.
  Kakun kuorruttaminen: Valmista ensin voikreemi. Vatkaa pehmeä voi, tomusokeri, vaniljasokeri ja maito tasaiseksi seokseksi. Kumoa kakku tarjoilualustalle ja levitä kreemi tasaisesti kakun pintaan. Jos kreemin levittäminen on hankalaa, voit pehmittää sitä hyvin varovasti mikrossa muutama sekunti kerrallaan. Toinen vaihtoehto on pitää kakkua hetki pakastimessa, jolloin kreemin levittämisen pitäisi helpottua.
  Pehmitä marsipaani käsissä ja kauli tomusokeria apuna käyttäen reilun kokoiseksi levyksi. Kun marsipaanilevy on reilusti suurempi kuin kakku, saa sen laskeutumaan nätisti kakun pinnalle. Nosta levy kakun päälle ja sivele pinta tasaiseksi. Leikkaa ylimääräinen massa pois. Jos haluat, käännä reuna varovasti kakun alle tai kuvioi haluamallasi tavalla.
  Koristele kakku.


24. huhtikuuta 2015

Keep on baking it! - leipomapäivän kardemummainen mustikkapiirakka

Muutama päivä sitten innostuttiin pikkumiehen kanssa leipomaan sekä pullaa että mustikkapiirakkaa. Tai oikeastaan pikkumies jaksoi välillä käydä sotkemassa auttamassa ja karkasi taas omien puuhiensa pariin. Yleensä jätkä tykkää olla aineksia kaatelemassa ja sekoittelemassa, mutta kaikkein mieluiten toimii taikinoiden laaduntarkkailijana. Tämäkään kerta ei tehnyt poikkeusta.

Halusin vaihtelun vuoksi kokeilla jotain uutta mustikkapiirakkaohjetta ja tällä kertaa sellainen löytyi vanhasta reseptimapista. Alkuperäinen ohje oli Pirkan ja siinä piirakka oli tehty maidottomana. Minä korvasin voin ja jogurtin kuitenkin tavallisilla, maidollisilla tuotteilla. Piirakkana tämä oli ihan ok, mutta pakko sanoa, että mieluummin käytän vanhoja ohjeita




Kardemummainen mustikkapiirakka

100 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna 
2½ dl vehnäjauhoja
½ dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
Täyte:
4 dl pakastemustikoita
2 tl perunajauhoja
2 dl vaniljajogurttia
1 kananmuna 
½ dl sokeria

   Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää joukkoon muna hyvin vatkaten. Sekoita keskenään vehnäjauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe ja kardemumma. Lisää kuivat aineeet taikinaan nopeasti sekoittaen. Painele taikina jauhoja apuna käyttäen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille (halkaisija 24-26 cm).
  Sekoita mustikoiden joukkoon perunajauhot. Sekoita jogurtin joukkoon muna ja sokeri. Kaada seos vuokaan. 
  Paista piirakka 200 asteessa alimmalla tasolla noin 25-30 minuuttia. Jos reunat tummuvat liikaa, voit peittää piirakan leivinpaperilla paistamisen loppupuolella. 
  Ainakin mulla täyte jäi ensin löysäksi, mutta jässähti jäähtyessään. 





23. huhtikuuta 2015

Yellow days! - hurmaava indonesialainen broileri Pandang

Alkuviikosta makumatkailtiin Indonesiaan, kun ruokana oli broileri Pandang. Ohjeen ruokaan nappasin pikkuruisesta "Herkkuja Indonesiasta"-kirjasta. Jos olisin mennyt täysin ohjeen mukaan, olisi lautaselle päätynyt melko mauttomat eväät, mutta pienellä tuunauksella tästä tuli loistavaa! Se mitä lisäsin, oli suola, soija ja ruokokidesokeri. Alkuperäisessä ohjeessa kun ei käytetty suolaa tahi muuta vastaavaa ollenkaan. Kookoskermaa ja kurkumaa laitoin näemmä hieman enemmän, mutta ei se kyllä haitannut. Annoksen puolitin, jolloin tämä riitti juuri ja juuri kolmelle hengelle. Tyttö tykästyi tuohon liemeen niin kovasti, että tilasi tätä lohturuoaksi, kun seuraavan kerran on kipeänä. Ruoka itsessään on varsin vaatimattoman näköistä, mutta makuhan se tärkein on. Kirjoitan ohjeen kirjan ainesmäärien mukaan.




Broileri Pandang

1 kg broilerin fileepihvejä 
1 1/4 dl limemehua
250 g kypsiä tomaatteja
2½ dl vettä
3 pientä, punaista chiliä
2 tl inkivääriraastetta
2 murskattua valkosipulinkynttä
1 tl jauhettua kurkumaa
10 cm pala sitruunaruohoa
2½ dl kookoskermaa
suolaa
soijaa
ruokokidesokeria

  Leikkaa broileri noin 3cm:n kuutioiksi. Laita broileripalat kulhoon ja kaada joukkoon limemehu. Anna seistä tunnin ajan. 
  Pilko tomaatit ja lisää joukkoon vesi. Hienonna seos sileäksi esim. sauvasekoittimella. Siivilöi seos kattilaan. 
  Hienonna chilit, poista siemenet halutessasi. Lisää chilit, inkivääri, valkosipuli, kurkuma ja sitruunaruohopala kattilaan. Lisää myös broileri liemineen. Kuumenna kiehuvaksi, vähennä lämpöä ja hauduta kannen alla 30 minuuttia. 
  Lisää kookoskerma ja maun mukaan suolaa, soijaa ja ruokokidesokeria. Anna kiehua hiljalleen vielä 10 minuuttia. Poista sitruunaruoho ja tarjoa heti. 

22. huhtikuuta 2015

It's gonna be so cheesy! - ihana mozzarella-tomaattipizza

Mun uusi lempipizzani taisi eilen nähdä päivänvalon. No, ehkä pohjan voisi tehdä ohuemmaksi, mutta ne täytteet! Paljon mozzarellaa, vähän tomaattia ja basilikaa ja kaiken kruunuksi hitunen suolaa, mustapippuria ja Pasta Rossa-mausteseosta. Tuo mausteseos oli se juttu, joka teki tästä niin hyvää, että pienen palan sijaan rohmusin kolme suurta. Mieli tekisi jemmata pizza jääkaapin uumeniin siten, ettei kukaan muu vahingossakaan pääsisi käsiksi tuohon herkkuun! Se on mun! Hassua tässä innostuneessa vaahtoamisessa on se, että vielä muutama vuosi sitten en olisi suostunut laittamaan pizzaani tuoretta tomaattia tai mozzarellapaloja. Ja basilika olisi ollut aivan ehdoton ei! Jos tämä makumaailman avartuminen ja entisten inhokkien muuttuminen lemppareiksi on iän mukanaan tuomaa, niin minä vanhenen ihan mielelläni.




Tomaatti-mozzarellapizza

Pohja:
25 g hiivaa
1½ dl vettä
1 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
3½ dl vehnäjauhoja
Täyte:
1 prk (à70g) tomaattipyreetä
1 rkl ketsuppia
200 g mozzarellajuustoraastetta
1 pkt (à 150 g) mozzarellaa palana
2 tomaattia
muutama lehti tuoretta basilikaa
suolaa
mustapippuria
Pasta Rossa-mausteseosta
Lisäksi:
muutama lehti tuoretta basilikaa

  Murenna hiiva kulhoon, lisää kädenlämpöinen vesi ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää öljy ja suola. Sekoita jauhot joukkoon vähän kerrallaan. Vaivaa taikinaa hetki. Anna taikinan kohota noin 30 minuuttia liinalla peitettynä. 
  Kaada kohonnut taikina jauhotetulle alustalle. Vaivaa hetki ja kauli yhdeksi isoksi tai pariksi pienemmäksi pohjaksi. Nosta leivinpaperille pellille.
  Sekoita tomaattipyree ja ketsuppi keskenään. Levitä seos pohjan päälle. Levitä päälle juustoraaste. Viipaloi palamozzarella, tomaatit ja hienonna basilika. Levitä ensin tomaatti- ja mozzarellaviipaleet juustoraasteen päälle. Ripottele päälle basilika. Ripauta tomaattiviipaleiden päälle hieman suolaa ja mausta koko pizza mustapippurilla ja Pasta Rossalla. 
  Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut ja pohja kypsä. Koristele tuoreella basilikalla. Tarjoa raikkaan salaatin kera.



21. huhtikuuta 2015

Elämän päämäärä - jos sillä on sellainen - on aina etsiä kiusauksia - ihana punajuuri-kinkkukiusaus Aurajuustolla

Perunapakasteet eivät yleensä meidän ruokapöytään kuulu, mutta liekö sitten laiskuus vai mikä, sillä nykyään niitä tulee aina silloin tällöin ostettua. Eilen oli taas sellainen päivä, että ajatus perunateatterista tökki pahemman kerran, joten nappasin valmiin perunasuikalepussin mukaan kaupassa käydessä. Perunasuikaleet päätyivät herkulliseen kiusaukseen kinkun, punajuuren ja Aurajuuston kera. Ohjeen olen kopsannut mappeihini Pirkasta, mutta tottahan sitä piti vähän muunnella meille sopivaksi. Jos tykkää oikein juustoisesta kiusauksesta, kannattaa murustaa Aurajuustoa perunakerrosten väliinkin kinkun ja punajuuren kaveriksi. 




Kinkku-punajuurikiusaus

1 pss (500 g) perunasuikaleita (pakaste)
200 g savupalvirouhetta
1 sipuli
tilkka öljyä
suolaa
mustapippuria
200 g etikkapunajuuria 
½-1 pkt Aurajuustoa
2 dl ruokakermaa
1 dl maitoa

  Hienonna sipuli ja kuullota sitä tilkassa öljyä. Suikaloi valutetut punajuuret. Kaada kolmannes perunasuikaleista voidellun, laakean vuoan pohjalle ja mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Levitä päälle puolet kinkkurouheesta ja punajuurisuikaleista. Tee toinen kerros samoin. Levitä päälle loput perunasuikaleet ja mausta kevyesti. 
  Ripottele Aurajuusto vuoan pintaan. Halutessasi tätä voi lisätä myös perunakerrosten väliin. Kaada vuokaan kerma ja maito. 
  Kypsennä 200-asteisessa uunissa 45-60 minuuttia, tai kunnes perunat ovat kypsiä. Tarjoa raikkaan salaatin kera. 



"Elämän päämäärä - jos sillä on sellainen - on aina etsiä kiusauksia" ~Oscar Wilde~

19. huhtikuuta 2015

Supper Time! - tarjolla possua tomaatti-sienikastikkeessa

Takana on mukavan leppoisa ja musiikintäyteinen viikonloppu. Eilen vietiin pikkumies mummolaan yökyläilemään ja suunnattiin katsastamaan paria loistavaa bändiä Seinäjoki Areenaan. Lavalle saapasteli Nazareth ja heti sen jälkeen Uriah Heep! Ennen pikkumiehen syntymää käytiin aina kerran, pari vuodessa Helsingissä keikoilla, joten oli ihan kivaa vaihtelua nähdä tällaisia bändejä kotikulmilla! Tai näkeehän noita bändejä aina Provinssissa, mutta siihen on vielä tuskastuttavan pitkä aika. 

Meidän mielipiteet keikoista meni hieman ristiin, sillä mulle kolahti tällä kertaa enemmän Nazareth, miehelle Uriah Heep. Nazarethin uusi laulajakin selvisi toisesta keikastaan vallan mainiosti, mutta kaikista mahtavinta oli nähdä bändin ainoan alkuperäisjäsenen, Pete Agnew'n aito riemu ja tyytyväisyys keikan aikana. Vanha herra tuntui nauttivan olostaan täysin siemauksin. Se riemu tarttui taatusti jokaiseen paikalla olleeseen.

Koska muksut eivät olleet eilen kotona syömässä, sain tehdä ruokaa ihan vaan ukolle ja itselleni. Kesäruokaa-kirjasta löytyi mielenkiintoinen possuohje, jota oli pakko kokeilla. Porsaan ulkofilee ei edelleenkään ole mun suosikkiaineksia, mutta hyvää tämä ruoka oli silti! Ainoastaan juustovalintani oli hieman virheellinen, sillä Kippari-viipaleet eivät sulaneetkaan ruoan pinnalle odotetulla tavalla. Hyvältähän se maistui, mutta silti käyttäisin jatkossa jotain paremmin sulavaa juustoa. 




Porsaanfilee tomaatti-sienikastikkeessa
(4ann.)

n.800g porsaan ulkofileetä
suolaa
pippuria
öljyä paistamiseen
100-200 g tuoreita herkkusieniä, tatteja tai muita sieniä
3-4 salottisipulia silputtuna
2 valkosipulinkynttä silputtuna
2 tlk säilöttyjä tomaatteja
8-10 basilikan lehteä suikaloituna
suolaa
mustapippuria
ripaus sokeria
6-8 viipaletta juustoa (esim. Emmental)
kokonaisia basilikanlehtiä

  Poista fileestä rasva ja hiero sen pintaan suolaa ja pippuria. Ruskista filee öljyssä nopeasti joka puolelta kuumalla paistinpannulla ja siirrä se odottamaan.
  Viipaloi sienet ja ruskista ne öljyssä. Siirrä sienet odottamaan. Paista sipulit ja valkosipulit öljyssä pehmeiksi. 
  Soseuta tomaatit hieromalla ne siivilän läpi. Käytä myös tomaattien liemi. Heitä siemenet pois. Lisää tomaattisose, basilika sekä ripaus suolaa, sokeria ja pippuria sipulisilppujen joukkoon paistinpannuun ja anna kastikkeen kiehua hiljalleen 5-10 minuuttia.
  Leikkaa liha 2-3 cm paksuiksi viipaleiksi ja pane viipaleet keskelle paistinpannua kastikkeen joukkoon. Kaada päälle sienet ja juustoviipaleet päällimmäiseksi. Peitä paistinpannu kannella ja kypsennä liha miedolla lämmöllä aivan kypsäksi eli 15-20 minuuttia. Koristele basilikanlehdillä. Halutessasi tarjoa parmesaaniraasteen kanssa. 

16. huhtikuuta 2015

Hot chicks! - maissipaneroitu broileri chili-paprikalisukkeella

Näitä vanhoja, kirjoittamatta jääneitä ohjeita piisaa aina vaan. Olikohan viime viikolla, kun kaivoin ikivanhasta reseptivihkosesta maissikuorrutteisen broilerin ohjeen, jota testasin hieman soveltaen. Broilerin kanssa tarjottiin salsamaista chili-paprikalisuketta ja riisiä. Broileri sai meidän perheessä suuren suosion, eikä tuossa lisukkeessakaan mitään vikaa ollut. Riisi ei tämän kanssa vaan toiminut, sillä olisi kaivannut lisäksi jotain kastiketta. Jatkossa taidan tarjota tätä ruokaa vaikkapa lohkoperunoiden kanssa.




Chili shaked chicken - maissipaneroitu broileri chili-paprikalisukkeella
(4ann.)

3-4 maustamatonta broilerin fileepihviä
suolaa
pippuria
½-1 dl vehnäjauhoja
½-1 dl maissijauhoja
voita tai öljyä
Chili-paprikalisuke:
1 punainen paprika
1 vihreä chili
1 punainen chili
2 keskikokoista sipulia
4 valkosipulinkynttä
1 tl paprikajauhetta
1rkl tomaattisosetta
3 rkl vettä
öljyä tai voita

  Valmista ensin paprikalisuke. Silppua paprika, sipuli, valkosipuli ja chilit pieneksi silpuksi. Kuullota kasviksia voissa tai öljyssä. Lisää paprikajauhe, tomaattisose ja vesi ja keitä hiljalleen noin 10 minuuttia.
  Leikkaa broilerit pitkittäin kahtia. Mausta molemmin puolin suolalla ja pippurilla. Sekoita maissi- ja vehnäjauhot keskenään ja mausta seos pikkuripauksella suolaa. Pyörittele broilerit jauhoseoksessa ja paista runsaassa rasvassa kullan keltaisiksi.
  Tarjoa salaatin tai vaikkapa lohkoperunoiden kera.

14. huhtikuuta 2015

Happy Birthday Sweetheart! - synttäripojan Toblerone-juustokakku browniepohjalla

Suklaan kulutus tuntuu meillä olevan melko vähäistä ja sellaisenaan suklaata tulee syötyä pala silloin, toinen tällöin. Siksi meille tuntuukin kerääntyvän kaappiin suklaata enemmän kuin kukaan saa niitä syötyä. Aina välillä yritän saada suklaavarastoja pienemmäksi ja paras keino siihen on leipoa jotain. Pari viikkoa sitten sain tytöltäni Toblerone-paketin ja siitä se ajatus sitten lähti...

Meidän perheen pikkumies täyttää tänään 4-vuotta. Oikeastaan synttäreitä juhlittiin sukulaisten voimin jo aiemmin, mutta halusin tällekin päivää leipoa jotain. Tuo Toblerone ja siitä tehty juustokakku kummitteli ajatuksissa niin voimakkaasti, että pakkohan se ajatus oli toteuttaa. Mitään selkeää suunnitelmaa kakun suhteen ei ollut, joten se muotoutui lopulliseen muotoonsa vasta leipoessa. Olin aiemmin ostanut juustokakun pohjaa silmällä pitäen suklaisia Digestive-keksejä, mutta viime hetkellä suunnitelma pohjan suhteen muuttui. Tämä oikeastaan vain sen vuoksi, ettei mua huvittanut murskata keksejä. Muistin joskus jossain nähneeni brownie-pohjaisen hyydytetyn juustokakun ja silloin se kuulosti niin hyvältä, että halusin samaisen pohjan tähänkin kakkuun. Hetken netissä surffailtuani löysin kaipaamani pohjan Heavenly bakings-blogista. Omaan pohjaan tosin käytin luomuruokokidesokeria ja lisäsin muutaman maapähkinävoisattuman. 

No entäs se täyte sitten. Kun aamulla aloin täytettä tekemään, ei mulla ollut muuta mielessä kuin se Toblerone. Tai no suunnittelin mä tekeväni marmoroidun suklaakakun, mutta koska tuota suklaista täytettä tuli niin paljon, päätin sittenkin tehdä kaksi erillistä täytekerrosta. Koristelukin meni vähän niin ja näin, sillä pinnasta tuli niin ruma, että siihen oli aivan pakko keksiä jotain. Aluksi oli tarkoitus laittaa vaan muutama suklaarantu, mutta lopulta oli pakko peittää kakku suklaarouheella. Kakun reunoistakaan en saanut tasaisia, vaikka reunakalvoa käytinkin. Mutta mitäs tuosta. Meidän sakille tämä kakku vain tuli, joten ei ne pienet kosmeettiset viat haittaa. 




Ja miltä tämä sitten maistui. Mikään ällömakea tämä kakku ei ollut ja hyvä niin. Muksut tykkäsivät tosi paljon, mä en oikein tiedä mitä ajattelisin. Olihan tämä hyvää, ei siinä mitään, mutta joku tässä häiritsi. Toki syynä voi olla sekin, ettei nyt vaan tee mieli mitään herkkuja. Täytyy kokeilla huomenna uudelleen paremmalla ruokahalulla. 




Mokkainen Toblerone-juustokakku browniepohjalla

Brownies-pohja:
100 g voita
100 g tummaa suklaata
2 dl sokeria
1 muna
1 rkl tummaa kaakaojauhetta 
2 dl vehnäjauhoja
muutama teelusikallinen maapähkinävoita
Täyte:
300 g maustamatonta tuorejuustoa
3 dl vispikermaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
150 g Tobleronea
5 liivatelehteä
½ dl kahvia
Päälle:
pari palaa suklaata
1/4 dl pekaanipähkinöitä
½ rkl juoksevaa hunajaa
pikku ripaus suolaa 
pala Tobleronea

  Sulata suklaa ja voi paistinpannulla. Siirrä pannu pois levyltä ja sekoita hieman jäähtyneeseen seokseen sokeri, muna ja kaakaojauhe. Sekoita taikinaan lopuksi jauhot. Vuoraa irtopohjavuoka (halk. n. 20cm) leivinpaperilla, kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa n. 15 minuuttia. Anna jäähtyä.
  Valmista täyte. Laita liivatteet kylmään veteen pehmenemään noin viideksi minuutiksi. Vatkaa sokeri, vaniljasokeri ja tuorejuusto tasaiseksi. Vatkaa kerma vaahdoksi omassa kulhossaan ja sekoita sitten tuorejuustoseokseen. Kuumenna kahvi kiehuvaksi, purista liivatteista vesi pois ja sulata liivatteet kahvin joukkoon. Anna seoksen jäähtyä hetkisen. Kaada liivateseos ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla hyvin sekoittaen. 
  Ota vajaa puolet täytteestä eri kulhoon. Sulata Toblerone mikrossa vähän kerrallaan, välillä sekoittaen. Kaada suklaa erilleen otetun täytteen joukkoon ja sekoita hyvin. 
  Kokoa kakku samaan vuokaan, jossa paistot brownien. Öljyä vuoan reuna tai käytä reunakalvoa tms. Kaada vaalea täyte brownien päälle ja tasoita. Levitä päälle Toblerone-täyte. Nosta kakku jääkaappiin vähintään neljäksi tunniksi tai kunnes täyte on hyytynyt. 
  Koristele kakku. Murustele pähkinät pienemmäksi ja paahda kuivalla pannulla. Laita kulhoon ja lisää joukkoon hunajaa. Sekoita ja mausta ripauksella suolaa. Anna jäähtyä.
  Sulata suklaa mikrossa ja laita pursotus- tai pakastepussiin. Leikkaa kulma auki ja pursota suklaa kakun päälle. Nostele suklaan päälle hunajaisia pähkinöitä. Rouhi Toblerone rouheeksi ja ripottele kakun päälle.



 
 

13. huhtikuuta 2015

Let's have a ball - a meatball! - lempeä lihapullapata

Äidiltä saamani Pata- ja laatikkoruoat-kirja pääsi viime viikolla testiin, kun ruokana oli lihapullapataa kirjan ohjetta soveltaen. Minä ja mies tykättiin tästä kyllä, mutta muksut ei niinkään ilahtuneet. Syy oli lihapullien, jotka tein normaalista poiketen naudan jauhelihasta. Muuten tämä oli ihan kiva ruoka ja mukavaa vaihtelua sille perinteiselle lihapullakastikkeelle ja perunoille/pastalle.




Lihapullapata

2 rkl oliiviöljyä
2 sipulia hienonnettuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
500 g porkkanoita kuutioituna
500 g perunoita kuutioituna
3 dl lihalientä tai vettä
1 rkl mietoa paprikajauhetta
1 tlk (500g) paseerattua tomaattia
suolaa
pippuria
Lihapullat:
1-2 leipäviipaletta ilman kuorta
1½-2 rkl maitoa
300-400 g jauhelihaa
2 rkl tuoretta persiljaa
1 kananmuna
1 tl suolaa
mustapippuria

  Valmista ensin lihapullat. Revi leipäviipaleet pieneksi silpuksi ja laita pieneen kulhoon. Kaada maito joukkoon ja anna liota noin 5 minuuttia. Pane jauheliha, persilja ja muna toiseen kulhoon. Purista leivistä maito, pane leipä jauhelihan joukkoon ja lisää maun mukaan suolaa ja pippuria. Sekoita ainekset hyvin. Muotoile seoksesta 16-20 pientä lihapullaa. Laita ne lautaselle ja nosta peitettyinä jääkaappiin 30 minuutiksi. (Itse jätin jääkaapin väliin ja paistoin lihapullat heti.)
  Kuumenna öljy isossa pannussa. Lisää lihapullat ja ruskista keskilämmöllä välillä käännellen. Nosta lihapullat lautaselle odottamaan.
  Laita sipulit ja valkosipulit pannuun ja kuullota miedolla lämmöllä 5 minuuttia välillä sekoittaen. Lisää porkkanat, perunat ja lihapullat. Kaada sekaan lihaliemi ja kiehauta. Vähennä lämpöä ja anna kiehua hiljalleen kannen alla 15 minuuttia. 
  Ripottele päälle paprikajauhe ja sekoita joukkoon paseerattu tomaatti. Hauduta vielä kannen alla 15-20 minuuttia, tai kunnes perunat ja porkkanat ovat kypsiä. Lisää maun mukaan suolaa ja pippuria, koristele persiljalla ja tarjoa heti.




12. huhtikuuta 2015

Sweet little one - syötävän suloiset Geisha-muffinssit

Eilen vasta tajusin oikein kunnolla, että nythän on kevät! Toki kevään ensimerkki, sisälle pyrkineet muurahaiset ilmoittivat kevään saapumisesta jo pari viikkoa sitten, mutta jotenkin en vain ollut tätä vielä sisäistänyt. Toinen kevään merkki, nuo inhottavat lintu- tai oravakirput ilmaantuivat näkyville eilen vallaten mun pihalla kuivaamat pyykit. Hetken tunsin suunnatonta mielihyvää, kun sain yhden kirpun liiskattua, mutta kun katsoin lakanan toiselle puolelle, oli siellä varsinainen kirppuarmeija. Yök, en tykkää. Mutta onneksi kevään tuloon liittyy paljon kivaakin. Eilen sain karhunvatukkapuskat ja osan vadelmapuskista siivottua ja kerättyä ylimääräistä roskaa ja rojua pihalta pois. Ensimmäiset leskenlehdetkin on bongattu, joten kyllä nyt on virallisesti kevät. 

Meidän kaappiin on taas päässyt kertymään yksi jos toinenkin vajaa suklaalevy. Koska kukaan ei niitä tunnu syövän, päätin leipoa niistä jotain hyvää. Lopulta pienen harkinnan jälkeen syntyi mukavan pehmoisia tummalla geishalla ja taloussuklaalla maustettuja muffinsseja. Ohjeen näihin löysin Syötävän suloiset kuppikakut-kirjasta. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin sekä tummaa että maitosuklaata, mutta periaatteessahan näihin voi laittaa ihan mitä haluaa. Vaalean muscovadosokerin korvasin fariinisokerilla. Aluksi ajattelin tekeväni näihin jonkin kuorrutteen, mutta päädyin sitten koristelemaan muffinssit vain sulatetulla suklaalla. 




Geisha-muffinssit
(12kpl)

4½ dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
125 g huoneenlämpöistä voita
2½ dl fariinisokeria
2 kananmunaa
1½ dl maitoa
50 g pieneksi paloiteltua tummaa Geishaa
50 g pieneksi paloiteltua taloussuklaata
Päälle:
muutama pala taloussuklaata
muutama pala valkosuklaata

  Kuumenna uuni 175 asteeseen. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään kulhossa ja jätä odottamaan. Vaahdota voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat yksi kerrallaan ja vatkaa hetki kummankin kananmunan lisäämisen jälkeen. Sekoita jauhoseos vaahdon joukkoon vuorotellen suklaapalojen ja maidon kanssa.
  Jaa taikina muffinipellille asetettuihin paperivuokiin. Kypsennä noin 20-30 minuuttia tai kunnes muffinssit tuntuvat ulkopuolelta painaessa kiinteiltä. 
  Anna muffinssien jäähtyä. Sulata suklaat mikrossa. Laita suklaat esim. pakastepussiin, leikkaa kulmaan pieni reikä ja koristele muffinssit. 



11. huhtikuuta 2015

Bread on the table - helpot, maukkaat vuokaleivät

Viikolla kaivoin pitkästä aikaa nostalgiakorttilaatikon hyllyn kätköistä. Tovin kortteja selailtuani jäi käteen helppojen vuokaleipien ohje, jota oli päästävä heti kokeilemaan. Eihän tässä ohjeessa mitään ihmeellistä ole, aikalailla peruskauraa, mutta lopputuloksena oli ihanan rapeakuorista ja hyvää leipää. Koska en omista kolmea suorakaiteen muotoista vuokaa, paistoin pari leipää ihan vaan pellillä. Olin vähän liian hätäinen leipien kanssa ja otin ne uunista puolen tunnin paiston jälkeen, vaikka ohjeessa paistoajaksi oli mainittu 35 minuuttia. Pellillä paistetut leivät olivat ihan ok, mutta tuo vuoassa paistettu leipä jäi aavistuksen raa'aksi. Kannattaa siis malttaa pitää leivät uunissa tarpeeksi kauan, vaikka pinta tummalta näyttääkin.




Vuokaleipä
(3kpl)

6 dl vettä
50 g voita tai margariinia
50 g hiivaa
4 tl suolaa
5 dl ruisjauhoja
9-11 dl vehnäjauhoja
Voiteluun:
vettä

  Sulata rasva, lisää vesi ja kuumenna kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva joukkoon. Lisää suola ja jauhot vähitellen koko ajan hyvin vaivaten. Vuoassa kypsennettävän leivän taikina saa olla pehmeämpää ja notkeampaa kuin kuin sellaisenaan kypsennettävän.
  Anna taikinan kohota lämpimässä ja vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi. Jaa taikina kolmeen osaan ja leivo jokaisesta leipä, jonka panet kohoamaan noin 30 minuutiksi voideltuun vuokaan tai pellille leivinpaperille. 
  Voitele kohonneet leivät vedellä ja kypsennä 225 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia.



10. huhtikuuta 2015

Kaikkien nälkäisten sankari - nopea itämainen makaroni-possupata!

Tämä viikolla tehty arkinen ruoka ei näytä kummoiselta, mutta makua tästä löytyy senkin edestä. Aika harvoin tulee yhdistettyä samaan ruokaan possunsuikaleita ja pastaa, vaikka ihan hyvinhän ne yhteen sopii. Tätä syödessä tuli mieleen, että possun voisi ihan hyvin korvata maustamattomilla broilerisuikaleillakin. Ruoan valmistaminen on helppoa ja suhteellisen nopeaa, joten arkiruokana tämä toimii oikein hyvin!




Itämainen makaronipata

1-2 omenaa
400 g possun suikalelihaa (marinoimaton)
öljyä paistamiseen
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 pieni kiinankaali
½ tl inkivääriä
½ tl punaista currytahnaa
mustapippuria
2-3 rkl soijaa
4 dl vettä
1 lihaliemikuutio
2-4 dl pastaa
hienonnettua persiljaa

  Ota possusuikaleet huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen kypsentämistä. Kuutioi omenat, hienonna sipuli ja valkosipulit. Leikkaa kiinankaali suikaleiksi. 
  Ruskista possusuikaleet öljyssä pannulla muutamassa erässä. Siirrä pataan tai kattilaan. Ruskista sipuli ja valkosipuli kevyesti ja lisää pataa. Laita kiinankaalisuikaleet pannulle, anna pehmitä hetki ja siirrä pataan. 
  Lisää pataan omenakuutiot, mausteet, vesi ja lihaliemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kypsyä hiljalleen 10 minuuttia. 
  Lisää pataan pasta ja jatka kypsentämistä vielä noin 15 minuuttia tai kunnes pasta on kypsää. Tarkista maku ja ripottele päälle hienonnettua persiljaa. 

9. huhtikuuta 2015

Oh, sweet miracle! - Suussa sulava suklaamousse

Kunnollinen suklaamousse on ollut toro-listalla (siis "to do"-lista etelä-pohjalaisittain) jo hyvän tovin, mutta aina sen valmistaminen on jäänyt. Pääsiäistä silmällä pitäen sain ostettua ainekset kaappiin, mutta silti yritin lykätä tuota tehtävää mahdollisimman pitkään. Suklaamoussehan on aivan valtavan ihanaa, enkä oikein ymmärrä miksi sen valmistaminen tuntui niin ylivoimaiselta tehtävältä. Lopulta en enää keksinyt itselleni tarpeeksi vakuuttavia tekosyitä ja mousse oli tehtävä.

Ohjeen nappasin tällä kertaa Ruokasuosikit jälkiruoat-kirjasta, joten kirjalistastakin sai yhden kirjan ruksata testatuksi. Samalla listaan sai lisätä kolme uutta kirjaa, sillä mies ilahdutti mua Fingerporin ruokakirjalla ja äidiltä sain pari kirjaa; Pata- ja laatikkoruoat sekä Kokkien veitsestä.

Suklaamoussesta voisi sanoa sen verran, että vaikka valmistaminen aluksi tuntui työläältä, niin ei tässä niin kova homma ollutkaan. Vaikeinta oli malttaa odotella se kolmisen tuntia, että mousse oli valmis syötäväksi. Vaikka tähän tuleekin alkoholia, niin määrä on niin pieni, ettei se juuri maistu. Halutessaan tuon voi korvata vaikka appelsiinimehulla. Koostumukseltaan mousse oli ihanan ilmava ja suussa sulava. Suklaaseen kannattaa panostaa ja ostaa oikeasti hyvän makuista tummaa suklaata.




Suklaamousse
(4-6ann.)

225 g tummaa suklaata rouhittuna
2 rkl konjakkia, brandya, Grand Marnieria, Cointreauta tai appelsiinimehua
4 rkl vettä
30 g suolatonta voita palasina
3 isoa kananmunaa valkuaiset ja keltuaiset eroteltuna
55 g sokeria
1 1/4 dl kuohukermaa

  Laita suklaa, alkoholi ja vesi pieneen kattilaan ja sulata miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Ota kattila liedeltä ja sekoita joukkoon voi. Vatkaa keltuaiset seokseen yksi kerrallaan ja anna sitten jäähtyä.
  Vatkaa valkuaiset sähkövatkaimella puhtaassa kuivassa kulhossa ensin hitaasti ja sitten suuremmalla nopeudella vaahdoksi. Lisää sokeri lusikallinen kerrallaan ja jatka vatkaamista, kunnes vaahto on kovaa. Sekoita muutama ruokalusikallinen valkuaisvaahtoa suklaaseokseen, jotta se pehmiää.
  Vatkaa toisessa kulhossa kerma vaahdoksi. Kaada kermavaahto suklaaseoksen päälle, kuten myös loppu valkuaisvaahto. Kääntele kaikki varovasti sekaisin suurella metallilusikalla tai kumilastalla. 
  Kaada suklaamousse isoon tarjoilukulhoon tai 4-6 jälkiruoka-astiaan. Peitä kelmulla ja anna moussen viilentyä ainakin 3 tuntia ennen tarjoilua.

7. huhtikuuta 2015

Wiggle, wiggle, wiggle like a bowl of soup! - lempeä maa-artisokkakeitto pekonimurulla

Pääsiäinen oli ja meni varsin rauhallisissa tunnelmissa. Minä päätin ottaa tuon hiljentymisen oikein kirjaimellisesti, kun menetin ääneni lähes kokonaan. Onneksi tuo välillä vähän pihisee, että saan jotenkin kommunikoitua pikkumiehen kanssa, mutta muuten taitaa kotoväki olla vaan tyytyväisiä, kun en ole koko aikaa murahtelemassa, komentamassa tai nalkuttamassa... Tänään näyttää onneksi jo paremmalta ja vaikkei tuo ääni ihan normaali vielä olekaan, niin eiköhän siitä petraannu. 

Koska pääsiäisen aikoihin välttelin kokkailuhommia parhaani mukaan, voisin jatkaa näiden pöytälaatikkoon kertyneiden ohjeiden julkaisua. Maa-artisokka on aina ollut mulle täysin vieras aines, enkä muista moista koskaan maistaneeni. Siitä huolimatta tulin ostaneeksi pussillisen maa-artisokkia, jotka lopulta päätyivät keittoon yhdessä perunan kanssa. Koska mies muistaa pitää jokaiselle kasvisruoalle puheen siitä, kuinka pekoni tekisi ruoasta parempaa, paistoin keiton lisukkeeksi pekonimurua sekä krutonkeja. Ihastuin serkkuni luona noihin pekonin makuisiin krutonkeihin niin paljon, että pakko oli saada niitä kotonakin. Oikein hyvin sopi pekoni ja maa-artisokka yhteen. 




Maa-artisokkakeitto pekonimurulla

500 g maa-artisokkaa
300 g jauhoista perunaa
1 sipuli
2 rkl margariinia tai öljyä
6 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
½-1 tl suolaa
1½-2 dl ruokakermaa
1 rkl hunajaa
mustapippuria
pikku ripaus muskottipähkinää
Lisäksi:
4 viipaletta pekonia
1 viipale täysjyväpaahtoleipää
persiljaa

  Kuori ja kuutioi maa-artisokat sekä perunat. Nosta maa-artisokat kylmään, sitruunalla maustettuun veteen odottamaan, etteivät ne tummu. Hienonna sipuli.
  Kuumenna rasva kattilassa, lisää sipuli ja anna sen kuullottua. Lisää kuutioidut perunat ja maa-artisokat. Kypsennä niitä muutama minuutti samalla sekoitellen.
  Lisää vesi ja liemikuutio. Kuumenna keitto kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen noin 10-15   minuuttia, tai kunnes kasvikset ovat kypsiä.
  Nosta kattila liedeltä ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää kerma, hunaja, pippuri, muskottipähkinä ja maun mukaan suolaa. Kuumenna kiehuvaksi. Tarkista maku.
  Leikkaa pekoni pieneksi silpuksi ja laita kylmälle pannulle. Käännä levy päälle ja anna pekonin ruskistua kunnolla. Nostele pekonimuru sivuun. Kuutioi leipä pieniksi kuutioiksi ja paista rapeiksi pekonista irronneessa rasvassa. Sekoita joukkoon persilja. Nosta ruokalusikallinen seosta jokaisen keittolautasellisen päälle.

4. huhtikuuta 2015

Torttua tarjolla - hävikkiherkkuna pienet kinkku-sipulikukkaset

Kun pääsiäisherkkuja ei meillä tänä vuonna laiteta, niin jatketaan näiden pöytälaatikkoon jääneiden juttujen jakamista. Ukko esitti yksi päivä töihin lähtiessään kainon toiveen, josko tekisin hälle yöksi jotain syömistä. Mies on tämän viikon ollut iltavuorossa ja painanut töitä aina jonnekin kahteen saakka parin sämpylän voimin. Ei siis ihme, jos yöllä kotiin tullessa on nälkä. Aikani jääkaapin ja pakastimen sisältöjä kaiveltuani päädyin tekemään pieniä kinkku-sipulipiirasia, joiden pohjaksi käytin joululta jääneet voitaikinalevyt. Itse en näitä maistellut, mutta kuulemma hyviä olivat. 




Kinkkupiiraset
(12kpl)

6 levyä (600 g) voitaikinaa
Täyte:
n. 50 g palvikinkkua
1 punasipuli
2-3 valkosipulinkynttä
ripaus suolaa
mustapippuria
öljyä

  Sulata voitaikinalevyt pakkauksen ohjeen mukaan. Valmista täyte kuullottamalla hienonnettua sipulia ja valkosipulinkynsiä tilkassa öljyä. Mausta ripauksella suolaa ja pippuria. Hienonna kinkku pieniksi kuutioiksi ja sekoita sipuliseoksen joukkoon.
  Puolita voitaikinalevyt. Leikkaa jokaisen kulmaan muutaman sentin viilto ja taita viillon ansiosta muodostuneet suikaleet tortun keskelle, jolloin torttu muistuttaa kukkaa. Nosta keskelle nokare kinkku-sipuliseosta.
  Paista torttuja 225-asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, tai kunnes tortut ovat kypsiä ja kauniin kullanruskeita.





2. huhtikuuta 2015

Possua padassa

Viime viikolla onnistuin tekemään sellaisen lihapadan, joka yllättäen nousi meidän pikkumiehen suosikiksi. Yleensä niin nirso jätkä söi tätä hyvällä ruokahalulla ja pyysi jopa lisää. Toki lantut ja valkosipulit piti noukkia lautaselta pois, mutta kaikki muu kelpasi.

Tällaiset pitkään muhitetut lihapadat on mun suosikkeja ihan jo senkin vuoksi, että valmistuvat niin näppärästi. Ainekset pataan ja uuni hoitaa loput. Sen lisäksi tämä annos oli melkoisen iso, joten meille tästä riitti syötävää muutamaksi päiväksi. 




Kasslerpata

n. 1 kg kassleria
3 porkkanaa
1 pieni lanttu
2 sipulia
½ tlk marinoituja valkosipulinkynsiä
suolaa
öljyä
5 dl vettä
3 dl punaviiniä
1-2 lihaliemikuutiota
½ dl ketsuppia
10 maustepippuria
Suurustamiseen:
n. ½-1 dl vettä
4-5 rkl maizenaa

  Leikkaa liha kuutioiksi. Ruskista lihapalat muutamassa erässä öljyssä ja nosta pataan. Mausta suolalla. Leikkaa porkkana ja lanttu pieniksi kuutioiksi ja nosta pataan. Lohko sipuli ja ruskista kevyesti lihasta irronneessa rasvassa. Nosta sipulilohkot ja kokonaiset valkosipulinkynnet pataan.
  Kaada vesi lihojen paistamiseen käytetylle pannulle. Lisää lihaliemikuutiot. Kuumenna kiehuvaksi ja kaada pataan. Lisää pataan vielä viini, ketsuppi ja pippurit.
  Laita kansi päälle ja kypsennä pataa 175 asteisessa uunissa noin 2 tuntia. Lisää sen jälkeen pataan pieneen vesimäärään sekoitettu maizena. Sekoita ja jatka kypsentämistä ilman kantta vielä puolisen tuntia.
  Tarjoa perunan tai riisin kera.

Niin ja oikein mukavaa pääsiäistä kaikille! Nauttikaahan olostanne :) Minä taidan vaan köllähtää sohvalle, sulkea silmät ympärillä vallitsevalta kaaokselta ja huilata koko pitkän viikonlopun.... tai ainakin tunnin, jonka jälkeen iskee pakonomainen tarve touhata jotain... 

1. huhtikuuta 2015

All I smell and taste is garlic! - hurmaavat valkosipuliperunat pannulla

Tein eilen päätöksen, että Kääpiölinnassa vietetään tänä vuonna pääsiäinen ilman ylimääräistä hösöttämistä. En aio juuri siivota, enkä satsata pääsiäisruokiin tahi leivo mitään herkkuja. Tai no tuon leipomisen suhteen saatan muuttaa vielä mieleni, mutta siitäkään en ota mitään stressiä. Taidetaan vaan viettää aikaa laiskotellen ja suklaamunia napostellen. Jotenkin tuntuu, että kaikki potee jonkinasteista kevätväsymystä, joten pitkä laiskotteluviikonloppu tulee ihan tarpeeseen. 

Viime viikonloppuna innostuin pitkästä aikaa tekemään valkosipuliperunoita pannulla. Nämä perunat valmistuvat varsin nopsaan verrattuna uunissa muhitettuihin perunoihin. Ja ainakin mun mielestä ovat parempiakin. Valkosipulia voi laittaa reilumminkin, jos siltä tuntuu. Perunoista saa edes vähän nätimpiä, jos ripsauttaa päälle persiljaa tai ruohosipulia. 




Valkosipuliperunat pannulla

8-10 (n.1kg) kiinteää perunaa
8-10 valkosipulinkynttä
3 rkl öljyä tai voita
1-1½ tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
mustapippuria maun mukaan
2 dl ruokakermaa
Lisäksi:
persiljaa tai ruohosipulia

  Kuori ja viipaloi perunat ohuiksi (n.3mm) viipaleiksi. Kuumenna rasva suuressa paistinpannussa tai paistokasarissa ja ruskista perunat kevyesti useammassa erässä.
  Kaada ruskistetut perunaviipaleet takaisin pannuun, mausta suolalla, paprikajauheella ja pippurilla. Lisää joukkoon viipaloidut valkosipulinkynnet sekä kerma.
  Anna perunoiden muhia miedolla lämmöllä kannella peitettynä noin 15 minuuttia, tai kunnes perunat ovat kypsiä. Sekoittele varovasti muutaman kerran kypsennyksen aikana.

  Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Halutessasi voit lisätä joukkoon hienonnettua persiljaa tai ruohosipulia.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...