Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet aika tunnepitoisia ja pakostakin se heijastuu myös tänne blogin puolelle. Vaikka blogin pääpaino onkin yleensä ruoassa, on tämä myös keino ja paikka purkaa omia ajatuksia. Pahoitteluni, jos ne jotain teistä häiritsee. Jotkut asiat on vaan pakko saada päästä pyörimästä ja kun tällä hetkellä en halua asioista puhua ääneen, on ihanaa, kun ne voi kuitenkin kirjoittaa johonkin.
Eilen oli hautajaiset ja oli kyllä herkin ja rakastavin tilaisuus aikoihin. Oli hurjaa nähdä, miten isot, raavaat miehetkin itkee. Siis sen näköiset tyypit, että valtaosa kiertäisi normioloissa nämä sankarit kaukaa. Mutta sellaisia ne meidän kaverit on. Isoja, rumia korstoja, mutta kuitenkin niin lempeitä, kultaisia ja tunteikkaita. Tällä hetkellä oma fiilis on ehkä paskin kaikista, eikä tilannetta helpota hyvää tarkoittavat kyselyt mun voinnista, hautajaisista tai muusta. Siis älkää ystävät rakkaat kyselkö, puhun sitten kun jaksan ja haluan.
Koska syödäkin pitää, niin ruokatouhujen tiimoilta voisin laittaa teille jakoon ihanan helpon pekoni-kantarellipastan ohjeen. Tuoreilla kantareilleilla tehtynä tämä olisi taatusti monin verroin parempaa, mutta kyllä nuo säilötyt hätätilassa käy.
Pekoni-kantarellipasta
1 pkt (250g) tuorepastaa
1 pkt pekonia
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
tilkka öljyä
2 tlk (à190/110g) kantarelleja
1 dl omenamehua
2 dl ruokakermaa
1 rkl vehnäjauhoja
suolaa
mustapippuria
Lisäksi:
basilikaa
parmesaania
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä hetki pannulla tilkassa öljyä. Lisää pannulle hienonnettu pekoni ja anna sen ruskistua hetki. Lisää pannulle valutetut kantarellit ja jatka kypsentämistä vielä muutama minuutti.
Kaada pannulle omenamehu ja anna kastikkeen hautua hetkisen. Sekoita kerman joukkoon vehnäjauho ja lisää seos pannulle. Sekoita, mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla ja anna kiehua hiljalleen muutama minuutti.
Valuta keitetty pasta ja sekoita kastike pastan joukkoon. Tarjoa parmesaaniraasteen ja basilikasilpun kera.
Mies halusi muistotilaisuudessa esittää tämän biisin ystävämme muistolle. Ei tätä voi enää itkemättä kuunnella. J, meidän on sua niin kova ikävä. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti