30. elokuuta 2014

Sata salamii iskee tulta....! - pikainen basilika-salamipasta arkeen

Pikaiset pastat on mukavaa arkiruokaa, joita oikeasti tulee tehtyä aivan liian vähän. Tämä Me-lehdestä poimitun ohjeen mukaan tehty basilika-salamipasta ei saanut meitä kiljumaan riemusta tai hyppimään tasajalkaa pelkästään siitä ilosta, että tätä saatiin syödä, vaan lähinnä oltiin tyytyväisiä, että ruoka valmistui nopeasti, sain viimeiset basilikat käytettyä ja että vatsat tuli täyteen. Mutta eihän sen arkiruoan aina tarvi mitenkään jumalaisen hyvää olla, perusmätöt toimii aivan yhtä hyvin. 




Basilika-salamipasta

300 g pennepastaa (meillä täysjyvä)
vettä
suolaa
1rkl oliiviöljyä
Kastike:
2 salottisipulia
4 valkosipulin kynttä
1 porkkana
0,5 keltaista tai vihreää paprikaa
4 tomaattia
2 lehtisellerin vartta
1rkl oliiviöljyä
100g salamia viipaloituna
2rkl tomaattipyreetä
2tl vasikanfondia
1dl valkoviiniä
1 ruukku basilikaa
rouhittua mustapippuria
parmesaania 

  Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta keitinvesi pois ja mausta pennet oliiviöljyllä. 
  Kuori salottisipulit, valkosipulin kynnet ja porkkana. Poista paprikanpuolikkaasta siemenet. Silppua sipuli ja valkosipuli, kuutioi porkkana, paprika ja tomaatit sekä viipaloi lehtisellerin varret. Kuumenna oliiviöljy pannussa. Lisää sipulisilput, porkkanat, paprikat ja lehtisellerit pannuun. Kypsennä miedolla lämmöllä kolme minuuttia koko ajan pannun sisältöä käännellen.
  Lisää tomaattikuutiot, salamiviipaleet, pyree, fondi ja viini pannuun. Hauduta nestettä haihduttaen noin 3 minuuttia. Revi basilikanlehdet, mutta jätä muutamia lehtiä annosten koristeluun. Lisää silppu, mustapippuri ja kuuma pasta pannuun. Kuumenna hetki. Tarjoa parmesaanista vuoltujen lastujen kanssa.





Remppakuulumisia sen verran, että eilen saatiin maalämpöä varten reikä tonttiin. Taisi olla 170 metriä syvyyttä, jos oikein muistan. Poraus meni oikeastaan paremmin kuin hyvin, sillä kallio tuli vastaan jo seitsemässä metrissä. Tuo oli asia, joka jännitti eniten, sillä lähellä on jouduttu menemään jopa 30 metriin ennen kallion löytymistä. Vesisuonta sen sijaan saatiin odotella, sillä vettä alkoi reiästä löytyä vasta 160 metrin nurkilla. Mutta, siltä osin kaikki hyvin ja nyt odotellaan laitteiden asennusta. Sitä ennen tosin täytyisi saada kellari tyhjättyä, mutta sen jätän miehen hommaksi. Kellarin portaat on niin järkyttävän jyrkät, että mulla ei oo sinne mitään asiaa. Voin mä toki niitä romuja kannella siitä eteenpäin (lähimpään jätekuormaan, kiitos!), mutta alas en mene. En edes tiedä millainen määrä tavaraa kellarista löytyy, enkä oikeastaan haluakaan tietää. Jos yhtään miestäni tunnen, niin paljon. 

28. elokuuta 2014

Let's make some soup cause the weather is turning cold! - lämmittävä papusoppa ja mallassämpylät

Sateisena, viileänä päivänä lämmin keitto on oivaa ruokaa. Ja mikäs sen parempaa keiton kanssa kuin uunituoreet sämpylät? Leipää tai sämpylöitä en ole jaksanut leipoa aikoihin ja aluksi tuntui, että koko homma oli aivan hakusassa. Lopputulos oli kuitenkin vallan mainio. Ihanan pehmoisia sämpylöitä, joissa oli pieni maltainen vivahde. Keitto puolestaan oli hämmentävän maukas, vaikkei aineksia niin hirveästi ollutkaan. Lisäksi tämä oli taas niitä mukavan nopeita ja suht edullisia arkisia sapuskoja. Tykkään! Sämpylöiden ohje on peräisin Kodin kuvalehden nettisivuilta ja soppa syntyi summamutikassa kotoa löytyneistä aineksista.



Papukeitto

1tlk(400g) valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
1tlk(500g) tomaattimurskaa
2dl vettä
2 sipuli
4 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
2 lehtisellerin vartta
1 punainen, tulinen chili
1dl oliiviöljyä
1tl suolaa
ripaus valkopippuria
Päälle:
persiljaa

  Hienonna sipuli ja valkosipuli, viipaloi porkkanat ja lehtisellerit. Kuullota sipulia ja valkosipulia oliiviöljyssä. Lisää joukkoon porkkanat ja lehtisellerit ja anna niiden kypsyä muutama minuutti. Lisää keittoon loput ainekset papuja lukuun ottamatta ja chili kokonaisena, kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljalleen 10 minuuttia. Lisää joukkoon pavut ja keitä vielä viitisen minuuttia. Poista chili ja ripottele valmiin keiton päälle runsaasti persiljaa.




Mallassämpylät
(25kpl)

5dl vettä
1dl kaljamaltaita
50g hiivaa
2dl kermaviiliä
2dl spelttijauhoja
0,5dl tummaa siirappia
2tl suolaa
n.13dl vehnäjauhoja
1dl öljyä

  Sekoita maltaat ja vesi kattilassa. Anna turvota vähintään kaksi tuntia. Lämmitä seos kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon hiiva. Lisää kermaviili, spelttijauhot, siirappi ja suola. Alusta joukkoon vähitellen vehnäjauhot vuorotellen öljyn kanssa. Anna taikinan nousta vedottomassa paikassa liinalla peitettynä 20 minuuttia.
  Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja vaivaa kevyesti. Jaa paloiksi ja pyöritä sämpylöiksi jauhoja apuna käyttäen. Nosta sämpylät pellille leivinpaperille. Anna kohota 15 minuuttia.
  Paista 225 asteessa, uunin keskitasossa, noin 12 minuuttia.



27. elokuuta 2014

Balladi kantriperunasta

Meillä jännätään maalämpörempan alkua. Perjantaina tehtiin alustava sopimus yhden lämpöpumppufirman kanssa ja eilen vein toimenpidelupahakemuksen kaupungille. Jos paperi käsitellään torstain kokouksessa ja lupa myönnetään, on perjantaina tai lauantaina meillä porakaivomiehet tontilla. Aika huikeaa! Toki vaara on, ettei lupaa näin nopeasti saa, mutta sitten täytyy vain siirtää projektin aloitusta. Homma tuntuu etenevän nyt hurjaa tahtia. Ajatella, jos ennen talvea saataisiin vihdoin ja viimein tuo vintin rappu edes puolilämpimäksi. Ei siihen tule kuin yksi patteri, mutta on sekin enemmän kuin tähän saakka. Rappu on ollut kylmää tilaa, eikä kauhean kiva talviaikaan. Jos ei ihan pakkasen puolelle ole lämpö tippunut, niin liki ainakin. Samalla saadaan muksujen huoneisiin lisäpatterit ja saadaan heivata ylimääräiset sähköpatterit huutiin. Remontin jouheva eteneminen hieman hirvittääkin ja koko ajan pelkään, että koska tulee yllätyksiä vastaan. Niin hyvässä muistissa on se kolmen vuoden takainen show ulkoseinien ja eristysten kanssa :/ Se oli kyllä painajaismaista aikaa. Talvi lähestyi ja yksi ulkoseinä osittain purettuna tapeltiin siitä, että kuka maksaa ja mitä. Ihan uskomatonta, jos tämä remppa menisi suht kivuttomasti.

Ruokapuolella voi taas vain huokailla onnesta. Voi että miten hyvää ruokaa voi tulla niinkin tavallisista aineksista kuin peruna, sipuli ja jauheliha. Kaivoin mapeistani Pirkasta poimitun kantriperunoiden ja lihamurekkeen ohjeen, jonka mukaan tiistain ruoan väsäsin. Uuniperunoita ei tähän aikaan vuodesta tahdo saada, joten käytin ihan vaan yleisperunoita. Muuten tämä ruoka oli erinomaista, mutta ainakin meidän sakille perunoita olisi voinut tehdä reilumminkin! Mureke oli mukavan pehmeää ja mehukasta ja valmistui todella nopeasti. Juuston sulamista ei tosin maltettu odottaa, mutta hyvää oli näinkin. Tätä syödään meillä taatusti toistekin!




Kantriperunat ja mureke

4 (à200g) isoa uuniperunaa tai vastaava määrä yleisperunaa
2 punasipulia
2rkl öljyä
1tl suolaa
0,5tl mustapippuria
0,5tl rakuunaa
Mureke:
400g naudan jauhelihaa
1dl korppujauhoja
2dl vettä
1 pieni sipuli
öljyä
1tl suolaa
0,5tl mustapippuria
Päälle:
aurajuustoa

   Pese perunat hyvin harjalla ja kuivaa talouspaperiin. Leikkaa perunat kuorineen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja lado uunipannulle leivinpaperin päälle. Kuivaa leikkauspinnat paperilla. Kuori sipulit ja leikkaa ohuiksi lohkoiksi. Lado sipulilohkot perunaviipaleiden viereen.
  Kypsennä perunoita 225-asteisen uunin keskitasolla, kunnes ne saavat väriä, eli noin 20 minuuttia. Voitele perunat ja sipulilohkot molemmin puolin öljyllä ja mausta suolalla ja mustapippurilla ja halutessasi rakuunalla. Siirrä kasviksia sen verran, että saat tilaa murekkeelle.
  Valmista mureke perunoiden kypsyessä. Sekoita korppujauhot ja neste kulhossa. Anna korppujauhojen turvota noin 5 minuuttia. Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota se rasvassa ja lisää korppujauhoseokseen. Lisää jauheliha, suola ja pippuri. Sekoita tasaiseksi. Taputtele mureke pyöreäksi, 2-3 cm:n paksuiseksi leiväksi kostutetulla työlaudalla ja nosta se kuumalle uunipannulle kasvisten viereen. (Taputtelin suoraan pellille!) Kypsennä noin 10 minuuttia.
  Nostele punasipulilohkot murekkeen päälle ja paloittele pinnalle vielä aurajuusto. Jatka vielä kypsennystä noin 5 minuuttia, kunnes juusto sulaa. Tarjoa mureke kiilapaloiksi leikattuna kantriperunoiden ja raikkaan salaatin kanssa.



26. elokuuta 2014

Cuz it's all so cheesy - anopin hurmaava kesäkurpitsavuoka

En ennen ollut mikään suunnaton kesäkurpitsan ystävä, vaan paremminkin välttelin kyseistä kasvista kaikin keinoin. Mutta sitten koitti se päivä, kun anoppi tarjosi ensimmäistä kertaa kesäkurpitsavuokaansa ja olin aivan myyty. Paljon juustoa ja suussasulavan pehmeää kesäkurpitsaa sisältävää ruokaa ei vain voinut vastustaa! Tytönkin mielestä tämä on suurta herkkua ja aina välillä toivoo, että mentäisiin mumman luokse tätä syömään. Vihdoin ja viimein muistin anopilta kysyä ohjeen tähän ruokaan ja hieman pelon sekaisin tuntein ruoan valmistin. Anoppi on tehnyt tätä varmaan kymmeniä, ellei satoja kertoja, enkä mitenkään voi kilpailla paremmuudessa tämän ruoan osalta. Vaikka eipä mun tarvikaan. Teen vain oman versioni ja odotan innolla sitä päivää, kun pääsee taas anopin liha- ja kesäkurpitsapatojen ääreen.

Kauhean tarkasti en ainesmääriä saanut, sillä anoppi tekee tämän aina omasta päästään aineksia mittailematta. Mutta näin minä tein tämän tällä kertaa. Tuo kesäkurpitsan määrä on arvio, sillä meillä kesäkurpitsat on tällä hetkellä parikiloisia ja käytin ruokaan vain pienen palasen. Normaalikokoisia menisi ehkä tuo 1-2. Raejuuston voi korvata melkeinpä millä tahansa juustolla, joten jos kaapista löytyy kuivia juustonkannikoita, niin senkun raastaa vaan sekaan. Tämä ruoka on loistavaa tällaisenaankin perunoiden tai riisin kanssa tarjottuna, mutta sopii hyvin vaikkapa liharuokien lisukkeeksi.




Anopin kesäkurpitsavuoka

1-2 kesäkurpitsaa
öljyä
0,5-1tl suolaa
rouhittua mustapippuria
3-5 valkosipulinkynttä
1prk(200g) raejuustoa
1tlk(400g) pastakastiketta
juustoraastetta
Voiteluun:
margariinia

  Viipaloi kesäkurpitsa 0,5-1 sentin viipaleiksi. Ruskista viipaleet kevyesti pannulla tilkassa öljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Lado kesäkurpitsaviipaleet, viipaloidut valkosipulit ja raejuusto kerroksittain voideltuun vuokaan. Kaada päälle pastakastike. Ripottele pinnalle reilusti juustoraastetta. Kypsennä 200 asteisessa uunissa reilu 30 minuuttia. (Tämä taisi olla uunissa 45 minuuttia.)

24. elokuuta 2014

Wok it! - nopea ja herkullinen suikaleruoka kasslerista

Jokunen vuosi sitten kävin meidän cd:t läpi kuunnellen ne läpi aakkosjärjestyksessä. Urakka oli melkoinen ja taisi kestääkin lähemmäs vuoden. Tarkoituksena oli tehdä sama vinyyleille, mutta innostus loppui melko lyhyeen. Nyt hirvittävän pitkän musiikittoman ajan jälkeen ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja kuunnella vinyylit läpi. Projektin etenemistä voi seurata Instagramissa. Acceptista lähdettiin ja kohti ZZTopia suunnataan. Jos saisin kuunneltua levyn päivässä, aikaa kuluisi noin 1,5 vuotta. Ensimmäisenä soittimessa käväisi Acceptin ensimmäinen täyspitkä tuotos, joka kantaa kotoisasti nimeä "Accept".

Ruokapuolella vuorossa oli suunnattoman helppo, suht nopea ja erittäin maukas lihavokki. Eniten taisi mennä aikaa ainesten pilkkomiseen, muutoin tämä ruoka valmistui kuin itsestään. Oikein kiva arkiruoka siis! Tein ruoan marinoimattomista kasslerpihveistä, mutta muutkin lihat käyvät tähän vallan mainiosti. Ohjeen alkuperää en enää muista ja hieman soveltelin omiani. 




Sukkela suikaleruoka

500g possun kassleria suikaleina (myös naudan paisti, tms. käy)
öljyä
mustapippuria
ripaus suolaa
2 sipulia
4 valkosipulinkynttä
200g tuoreita herkkusieniä
1 kesäkurpitsa
0,5dl soijaa
1rkl omenaviinietikkaa

  Ota liha huoneenlämpöön ainakin puolisen tuntia ennen valmistusta. Viipaloi herkkusienet ja valkosipulinkynnet, suikaloi sipulit ja kesäkurpitsa. 
  Kuumenna öljy wokissa tai muussa laakeassa pannussa. Ruskista lihat pienissä erissä kauniin ruskeiksi. Mausta lihat pippurilla ja suolalla. Nosta kaikki lihat takaisin pannuun, lisää sipulit ja valkosipulit ja kypsennä pari minuuttia. Lisää joukkoon sienet ja kesäkurpitsa. Kypsennä muutama minuutti ja lisää pannulle soija ja etikka. 
  Kypsennä ruokaa miedolla lämmöllä kannen alla noin 15 minuuttia. Tarjoa riisin kera.

23. elokuuta 2014

And the winner is....

Tänään, sateisena elokuun päivänä, tulee kuluneeksi kolme vuotta Kääpiölinnan köökin ensijulkaisusta. Näihin vuosiin mahtuu paljon onnistumisia ja epäonnistumisia, hyvää ruokaa, herkkuja ja ennen kaikkea ihania kommentteja teiltä lukijoilta. Ilman teitä ei olisi järkeä, eikä intoa kirjoittamista jatkaa. Ja olenpa tätä kautta saanut uuden ystävän! Sekä kokonaiset viisi ylimääräistä kiloa herkkujen myötä :D Melkoiset kolme vuotta siis! Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, joskin herkut voisi jättää jatkossa vähän vähemmälle... 

Mutta itse asiaan... Lupasin synttäreiden kunniaksi arpoa pienen paketin, josta löytyy kivoja, joskin hieman synkän värisiä keittiötarvikkeita. Onnettarena sai toimia pikkumies, jonka mukaan lapussa luki Aatos :D Koska pikkumies ei arvontaan osallistunut, eikä osaa lukea, jouduin minä toimia tulkkina.

Arpalipukkeessa luki oikeasti notta

Hukkakukka!

Suuren suuret onnittelut! Otan sinuun yhteyttä tämän illan aikana :)




Onni on.... rakkaat ystävät ja helppo suklaakakku

Mua on kyllä hemmoteltu ihanilla lahjoilla viime päivinä. Jemiinalta sain Iloleipureiden suloisen kakkuvuoan, jolla saa tehtyä kukkakuvioisen kakun. Kyseistä vuokaa olen halunnut jo hyvän tovin, mutta en ole raaskinut sitä ostaa. Jemiinalla on kyllä uskomaton kyky ostaa mulle sellaisia lahjoja, joita olen toivonut pitkään ja hartaasti. Taitaa neiti olla melkoinen ajatustenlukija tai sitten hän vain tuntee mut tarpeeksi hyvin ja tietää mistä tykkään.

Mun oli heti päästävä testaamaan vuokaa ja koska kesäkurpitsoja riittää, leivoin sitten kesäkurpitsa-suklaakakun Helsingin sanomien sivuilta löytämäni ohjeen mukaan. Tosin kuorrutetta en kakkuun tehnyt, sillä halusin tietää miten hyvin kukkakuviot näkyy. Ei ne ihan niin hyvin tulleet esiin kuin toivoin, joten koristelin kakun tomusokerilla. Luulen, että tuon vuoan käyttö vaatii hieman harjoitusta eli tiedossa on paaaaljon kakkuja lähiaikoina. (Just kun päätin jättää herkut taas vähän vähemmälle... ) Kakku itsessään oli aika hassua. Miehen kanssa todettiin, että jostain syystä kakku maistuu hieman kahville, vaikkei tuossa kahvia ollut. Rakeenteeltaan oli hieman murenevainen, mutta silti mehevä ja tuntuu vaan paranevan vanhetessaan. Kakku oli siitäkin loistava, että aineet vain sekoitetaan yhteen puuhaarukalla ja kaadetaan vuokaan. Ei siis ole vaikea tehdä. Lisäksi tämä leivonnainen on munaton. Laitoin tuohon alle kuitenkin tuon kuorrutteen ohjeen, jos joku haluaa kokeilla. Aineksista päätellen luulisi senkin olevan hyvää.




Kesäkurpitsa-suklaakakku

6dl vehnäjauhoja
1,5dl kaakaojauhetta (laitoin tummaa)
4dl sokeria
2dl öljyä
5dl raastettua kesäkurpitsaa
2dl rouhittua hasselpähkinää
2,5tl ruokasoodaa
1,5tl suolaa
1tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
2dl maitoa tai piimää
2rkl perunajauhoja
Kuorrutus:
150g maustamatonta tuorejuustoa
34dl tomusokeria
2rkl kaakaojauhetta
2tl vaniljasokeria
Koristeluun:
kokonaisia pähkinöitä

  Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Sekoita kaikki aineet puuhaarukalla isossa kulhossa. Taikina on melko paksua.
   Nostele taikina kakkuvuokaan ja paista kypsäksi 180-asteisessa uunissa 4045 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Jos tikkuun jää taikinaa, on kakku vielä raaka.
  Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään tasaiseksi tahnaksi ja levitä kuorrutus jäähtyneen kakun pinnalle. Koristele heti. Helppoa, vai mitä?

Eilen sain vieraaksi Koivurannan sakin pikkuisen Viskin kera <3 Viski vei kyllä mun sydämen heti ensi nuolaisusta lähtien. Suunnattoman suloinen ja hyväluontoinen pikkuveijari, josta kasvaa varmasti uskomattoman hieno koira. Ja mukavaa oli nähdä myös itse isäntäväkeä! Nannelta sain lahjaksi pieniä vaahtokarkkeja leivontaan, suuren suklaalevyn, kahvia ja suloisen, emalisen mittakannun, jonka kylkeä koristi mustikat. Suurelle mittakannulle oli kyllä tarvetta ja emaliastiat sattuu olemaan lähellä mun sydäntä <3 Eli erittäin osuva oli tämäkin lahja! Miestä hemmoteltiin oluella ja sattui olla vielä sellainen stout, jota mies ei ollut vielä maistanut. Kovasti oli mieluinen sekin. Pikkumies on eilisestä lähtien jutellut vaahtokarkeille, eikä meinaa millään uskoa, että karkit on mun. Ehkä täytyy toiselle pieni maistiainen antaa siinä kohtaa kun maltan pussin avata. Muuten pikkumies oli melkoinen riiviö vierailun ajan. Ääntä lähti enemmän kuin pienestä kylästä ja parin päivän sokeriannoksen tuomasta virtamäärästä olisi moni sähkölaitos kateellinen. Mutta ilmeisesti Viski ja Nanne tekivät pikkujätkään lähtemättömän vaikutuksen, sillä molempien perään on kyselty vähän väliä. Oli mukavaa Nanne kun poikkesitte! Toivottavasti nähdään pian uudelleen <3 


Kuka on suloinen <3


22. elokuuta 2014

Piece by piece - mustikka-valkosuklaakakku tilkkutäkin kätköissä

Jos kakun pitäisi kuvata päivänsankaria jotenkin, niin tämä tilkkukakku sopii mulle paremmin kuin hyvin. Värikäs tapaus, pienistä jämäpaloista tehty ja pysyy just ja just kasassa :D No, ehkä mä vähän liioittelin, mutta on siinä hieman totuuttakin mukana. 

En tiedä miksi muille kakkujen tekeminen on niin helppoa, mutta kun täytyy tehdä kakku itselle, lyö pää ihan tyhjää. Maun suhteen en jaksanut testailla mitään uutta, vaan tein hyväksi havaitun mustikka-valkosuklaatäytteen. Päälle oli alunperin tarkoitus testata suklaamassaa ja teinkin sitä niin tummasta kuin valkosuklaastakin. Valkosuklainen versio meni täysin pieleen ja mureni käsiin. Tumma versio sen sijaan onnistui, joskin siinä kohtaa kun kakkua kuorrutin, oli massa vielä niin kovaa, ettei sitä saanut käsiteltyä. Massa oli ollut huoneenlämmössä useamman tunnin, mutta ei se siitä juuri ollut pehmennyt. Oli siis otettava käyttöön suunnitelma B ja käytin päälliseen kaikki kotoa löytyvät sokerimassojen jämät. Ihan hauskahan tuosta kakusta tuli, vaikka aluksi hieman epäilinkin suunnitelman järkevyyttä. Myöhemmin sain suklaamassan pehmitettyä ja totesin, että oli ihan hyvä, etten sitä saanut kakun päälle laitettua. Itse suklaa ei nimittäin ollut mitenkään häävin makuista ja todennäköisesti olisi ollut turhan voimakas hennon mustikkatäytteen päälle. Tuo sokerimassakin oli vähän turhan makeaa, joten suosittelen tämän täytteen kaveriksi kermakuorrutetta.  




Tilkkukakku eli mustikka-valkosuklaatäytekakku

5 kananmunaa
2dl sokeria
2dl vehnäjauhoja
0,5dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta
Täyte:
4dl vispikermaa
200g Philadelphia-tuorejuustoa
1levy (130g) valkosuklaata
200g mustikoita
3rkl tomusokeria
Kostutus:
1,5dl spriteä
Päälle:
mustikkamarmeladia
sokeri- ja kaulintamassaa

  Voitele ja korppujauhota vuoka (halk. n. 23cm). Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri napakaksi vaahdoksi. Sekoita vehnä- ja perunajauhot sekä leivinjauhe keskenään ja siivilöi vaahdon joukkoon. Nostele taikina varovasti sekaisin. Kaada taikina vuokaan ja kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä. Irrota pohja vuoasta hieman jäähtyneenä ja anna jäähtyä hyvin ennen täyttämistä. Jos mahdollista, valmista pohja täyttämistä edeltävänä päivänä.
  Valmista täyte. Sulata ja valuta mustikat. Rouhi suklaa karkeaksi rouheeksi. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi, lisää juusto ja jatka vatkaamista, kunnes vaahto on napakkaa. Sekoita joukkoon muut täytteen ainekset. 
  Leikkaa pohja kolmeen osaan. Kostuta alin levy kevyesti ja levitä päälle puolet mustikkavaahdosta. Nosta päälle kakkulevy, kostuta ja levitä päälle loput täytteet. Päälle vielä kakkulevy ja kevyt kostutus. Kääri kakku kelmuun ja nosta jääkaappiin tekeytymään. Anna muhia mielellään seuraavaan päivään. 
  Kumoa kakku tarjoilualustalle ja levitä päälle ohut kerros mustikkamarmeladia. Mahdolliset marjat kannattaa nyppiä pois, sillä muutoin ne näkyvät kohoumina massassa. Kauli ja leikkaa erivärisistä massoista pieniä tilkkuja ja peitä niillä kakun pinta. Pistele halutessasi paikkojen reunoihin "tikkaukset".




Tässä muuten huomasi hyvin erimerkkisten massojen eron. Oranssi ja sininen oli Renshaw'n massaa, eikä kestänyt kakun päällä kovinkaan kauaa, vaan alkoi heti pehmetä. Muut puolestaan kestivät ihan hyvin marmeladin päällä.





So common, so cheap! - kaalikääryleistä ateria neljälle

Ateria neljälle alle 30 eurolla, helppo nakki vai mahdoton tehtävä? Ruoan kalleudesta puhutaan jatkuvasti ja usein kuulee väitteitä, että ei voi syödä terveellisesti ja monipuolisesti tai valmistaa aterioita itse, koska ruoka on niin kallista. Mutta onko se? Kumpi oikeasti tulee halvemmaksi, tavallinen perus raaka-aineista valmistettu kotiruoka vai jatkuvat einesmätöt? Ei sillä, onhan niillä eineksilläkin oma aikansa ja paikkansa, mutta laitan melkein pääni pantiksi, että pidemmällä ajalla itse valmistettu ruoka vie voiton niin hinnassa kuin maussakin.

CupoNation haastoi joukon ruokabloggaajia kehittelemään aterian neljälle 30 eurolla. Ateria ja sen sisältö oli täysin vapaavalintainen, kunhan budjetissa pysyy. CupoNationin sivulta voi käydä kurkkaamassa mukana olevat ruokablogit. Kuka meistä on luovin ja paras, sen päättää vuoden 2013 Masterchef-voittaja Kira Åkerström-Kekkonen. 

Kun kutsu kilpailuun tuli, tiesin heti mitä tekisin. Tavallisen, monipuolisen kotiruoan puolestapuhujana ja kotiruokaan hurahtaneena, en tietenkään voinut poiketa linjasta. Olisikohan ollut vuosi tai pari taapäin, kun jokasyksyisen kaalikäärylelautasen ääressä istuessa pohdittiin, miten halvaksi kyseinen ruoka tuli. Kauden kasvikset kun ei juuri mitään maksa, eikä jauhelihakaan loppujen lopuksi hirvittävän hintaista ole. Etten ihan samalla reseptillä menisi, päätin lisäillä täytteen joukkoon vähän sieniä ja lisukkeeksi keittelin mukavan makean karviaischutneyn. Hieman haikailin metsäsienten perään, mutta kun kaupasta ei sellaisia saanut ja mun sienestystaidoilla varustetun ihmisen ei kannata ruokasieniä metsästä omin nokkineen hakea, päädyin tuoreisiin herkkusieniin. Perunatkin hain tällä kertaa kaupasta, sillä oman maan perunat ovat vielä sen verran pieniä, että saavat kasvaa tovin.  Karviaiset löytyi omasta puskasta, mutta jos niitä ei ole saatavilla, voi seuraksi keittää vaikka puolukkachutneyn. Puolukoita on pian metsät täynnä, eikä ne kaupan pakastealtaassakaan paljoa maksa. Tarkoituksena oli tehdä ruoan seuraksi vielä hunajaisia uunikasviksia lantusta, porkkanasta, sipulista ja kesäkurpitsasta, mutta olin niin totaalisen puhki poikki rikki, että tyydyin raastamaan lisukkeeksi porkkana ja lantturaastetta.

Pakko myöntää, että olen siitä onnellisessa asemassa, että kesäisin omalla pihalla saan kasvatettua jos jonkinmoista kasvista, hedelmää ja marjaa. Toki määrät on melko pieniä, mutta kaikki mitä ei tarvitse kaupasta ostaa, on aina kotiinpäin. Ruokia suunnitellessa pyrin suosimaan kauden kasviksia ja tarjoustuotteita. Monesti on ruokasuunnitelmat menneet uusiksi sen vuoksi, että kaupassa iskee pihiys ja liha vaihtuu tarjouksessa olevaan. Vaikkei meillä suuria summia ruokaan uhrata, on joka päivä saatu vatsamme täyteen ihanan tavallista kotiruokaa. 

Huomioiden oman maan karviaiset ja chilin, hintaa tälle satsille tuli arvioiden hurjat 12 euroa ja sekin taisi olla hieman yläkanttiin laskettu. Lisäksi annos oli niin suuri, että tästä sai komiasti seuraavan päivän lounaan niin minulle kuin pikkumiehellekin. 





Kaalikääryleet sieni-jauhelihatäytteellä

1 valko- tai käärylekaali
vettä
2tl suolaa
Täyte:
250g naudan jauhelihaa
200g tuoreita herkkusieniä (tai muita sieniä maun mukaan)
1 iso sipuli
1rkl margariinia
0,5dl tummaa puuroriisiä
2dl vettä
1-1,5tl suolaa
1tl timjamia
2-3dl silputtuja keitetyn kaalin sisälehtiä
kaalin keitinlientä tarvittaessa
Päälle:
voi- tai margariininokareita
2rkl tummaa siirappia 

  Huuhtele kaali ja koverra veitsellä kova kanta irti. Nosta kaali suureen kattilaan, lisää vesi ja suola. Anna kiehua miedolla lämmöllä, kunnes lehdet pehmenevät. Nosta kaali kattilasta, valuta ja leikkaa lehdet irti läheltä kantaa lehti kerrallaan. Nostele lehdet lautaselle ja anna jäähtyä. Usein irrotan lehtiä kaalista keitettäessä sitä mukaa kun pehmenevät.
  Hienonna sienet ja sipuli. Paahda sienisilppua kuivalla pannulla, kunnes neste haihtuu. Lisää pannulle sipulisilppu ja margariinia. Kuullota hetki ja nosta sitten jäähtymään. Silppua kaalin sisuslehdet. Keitä riisi kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan, huuhtele kylmällä vedellä ja valuta. Sekoita riisi, kaalisilppu, raaka jauheliha, sieni-sipuliseos ja mausteet löysäksi taikinaksi. Lisää tarvittaessa tilkka kaalin keitinlientä.
  Nosta lehti kerrallaan työpöydälle. Ohenna lehtiruotia tarvittaessa niin, että sen saa käärittyä helposti. Nosta lehdelle, suht lähelle lehden kantaosaa, keko täytettä. Käännä lehden alaosa täytteen päälle, taita lehden sivut keskelle ja pyöräytä tiiviiksi kääryleeksi.
  Nostele kääryleet tiiviisti voideltuun uunivuokaan. Lorauta päälle siirappia ja nostele muutama margariininokare pinnalle. Kypsennä 225 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Valele muutaman kerran paistoliemellä tai lihaliemellä.

Karviaischutney

5dl punaisia karviaisia
1 pieni punainen chili
1 pieni sipuli
pikkurillin pään kokoinen pala tuoretta inkivääriä
1dl tummaa muscovadosokeria
1,5dl hillosokeria
2rkl omenaviinietikkaa
2rkl vettä

  Perkaa karviaiset, huuhtele ja kaada kattilaan. Poista chilistä siemenet halutessasi ja silppua chili. Hienonna sipuli ja raasta inkivääri. Nosta kaikki ainekset kattilaan karviaisten seuraksi. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen noin 20 minuuttia. Kaada chutney kuumennettuun lasipurkkiin, sulje purkki tiiviisti ja anna jäähtyä. Säilytä viileässä. 

21. elokuuta 2014

Voisin viettää juhlapäivää jälleen huomenna! - synttäripäivän kinkkuvoileipäkakku

Pakko hiljalleen myöntää, että en minä enää taida mikään tytönheitukka olla. Tänään, muistaakseni kello 15.17 tuli kuluneeksi 38 vuotta siitä, kun meikäläinen laittoi äidin koville. Tai ilmeisen helposti minä taisin maailmaan tulla, sillä en muista äidin kauheasti valittaneen. Pienestä, reilun kahden kilon pötkäleestä on hiljalleen kasvamassa aikuinen akka.... Tai no ehkä sitä aikuistumista saadaan odottaa vielä tovi. Mutta kun kerran juhlapäivää vietetään, niin tottahan jotain hyvääkin täytyi tehdä. Rakkahin ystäväni tuli käymään kahvilla ja tarjottavaksi taituroin mustikkaisen täytekakun ja pienen kinkkuvoileipäkakun. Voileipäkakun tein vähän ex tempore, kun kaupassa iski vastustamaton voileipäkakkuhimo. Kasasin vain kärryyn kaikkea mikä voisi kakkuun sopia ja täytteet tein täysin fiilispohjalla. Hyvin samantapainen tämä kakku oli kuin muutama muukin aikaisemmin tekemäni kinkkukakku. Koska huomenna on tulossa lisää ihania vieraita ja ensimmäinen voileipäkakku teki niin hyvin kauppansa, niin taidan pikapikaa pyöräyttää vielä toisen samanlaisen. Kakun tein tällä kertaa sydänvuokaan (halk. n. 20cm), mutta ihan hyvin tästä voi tehdä vaikka neliön. Koristelun suhteen en jaksanut olla kovinkaan luova, vaan turvauduin tuttuun ja turvalliseen koristelutapaan.




Kinkkuvoileipäkakku sydänvuokaan

8-9 viipaletta isoa täysjyväpaahtoleipää
8-9 viipaletta isoa kaura-pellavapaahtoleipää
Kostutus:
1dl vahvaa lihalientä
Kinkkutäyte:
2dl vispikermaa
200g savuinen bbq-tuorejuustoa
1 punainen suippopaprika
200g palvirouhetta
1 pieni sipuli
1dl tuoretta persiljaa
Kurkkusalaattitäyte:
150g ranskankermaa
180g maustamatonta tuorejuustoa
1dl kurkkusalaattia
1rkl sinappia
Päälle ja koristeluun:
2rs(á180g) ruohosipulituorejuustoa
1-2rkl ranskankermaa
herneenversoja
ilmakuivattua kinkkua

  Keitä ensin vahva lihaliemi ja anna sen jäähtyä. Leikkaa leipäviipaleista kovat reunat pois. Vuoraa sydänvuoka kelmulla. 
  Valmista kinkkutäyte vatkaamalla kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää tuorejuusto ja vatkaa vielä hetki. Lisää joukkoon hienonnettu sipuli, kuutioitu paprika, persilja ja kinkkurouhe.
  Valmista kurkkusalaattitäyte sekoittamalla ensin ranskankerma ja tuorejuusto keskenään. Lisää joukkoon muut ainekset ja sekoita tasaiseksi.
  Lado vuoan pohjalle ensin kerros täysjyväpaahtoleipää. Leipiä täytyy muotoilla, jotta ne saa sopimaan vuokaan. Tärkeää on, että leipäkerros on tiivis. Kostuta leivät kevyesti ja levitä päälle puolet kinkkutäytteestä. Levitä päälle kerros kaura-pellavaleipää, kostuta ja levitä päälle kurkkusalaattitäyte kokonaan. Lado päälle täysjyväleipäkerros, kostuta ja levitä päälle loput kinkkutäytteet. Levitä päälle vielä kerros leipää ja kostuta. Mun vuoassa ylin leipäkerros jää vuoan reunojen ulkopuolelle, mutta se ei haittaa. Peitä kakku tiiviisti kelmulla ja nosta jääkaappiin tekeytymään. Anna tekeytyä mielellään seuraavaan päivään.
  Kumoa kakku tarjoilualustalle. Notkista päälle tuleva tuorejuusto tarvittaessa ranskankermalla ja levitä seos kakun päälle. Koristele haluamallasi tavalla. 





Sateiseen juhlapäivään sopii paremmin kuin hyvin herra M.A. Numminen :)


19. elokuuta 2014

Ain't it sweet? - suloisen pehmeä vispipuuro puolukoista ja mansikoista

Viikonloppuna innostuin pitkästä aikaa keittämään vispipuuroa. Alunperin oli tarkoitus käyttää puuroon vain puolukoita, mutta kun ei yhtään seuraa mitä tulee tehtyä, lipsahti puuroon myös mansikoita. Oikeastaan syy moiseen oli se, että pimeässä ulkorakennuksessa en edes katsonut, mitä rasioita hain sulamaan. Olisihan ne mansikat voinut syödä ihan sellaisenaankin, mutta halusin sitten kokeilla, miten ne tulee puolukan kanssa juttuun. Totuus on, ettei mieto mansikka voi mitenkään voittaa vahvaa puolukkaa maullaan, mutta ehkä tuo mansikka vähän pyöristi puolukan happamuutta. Tai sitten vain kuvittelen niin. Tämän puuron valmistus oli muuten hieman pitkissä kantimissa, sillä hain marjat pakastimesta torstaina, mutta en sitten ehtinytkään puuroa valmistamaan. Keittelin puuron sitten perjantai-iltana sulaneista marjoista. Sen jälkeen unohdin puuron onnellisesti jääkaappiin ja vatkasin sen vasta sunnuntaina. Eikä puhettakaan, että olisin muistanut sitä sunnuntaina syödä, sillä lautaselle tuo päätyi vasta eilen. Eipä tuo puuro onneksi ihan helposti pilalle mene, joten ei siinä kuinkaan käynyt.




Vispipuuro puolukoista ja mansikoista

8dl vettä
4dl puolukoita
2dl mansikoita
0,75-1dl sokeria
1,5dl tummia mannasuurimoita

  Laita marjat, sokeri ja vesi kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hiljalleen 5-10 minuuttia. Vatkaa joukkoon mannasuurimot. Kuumenna ja keitä hiljalleen 10 minuuttia. 
  Anna puuron jäähtyä kunnolla. Vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella.






17. elokuuta 2014

Between the hammer and the anvil - mansikkakakku Nurmon vaakunalla

Kakkurintamalla on ollut melkoisen hiljaista viime aikoina. Yhden pupukakun tein kaverilleni, mutta siitä otetut kuvat ovat kadonneet mystisesti johonkin. En löydä niitä mistään! Eipä siinä tosin mitään menetä, sillä sen kakun kuorruttaminen vastusti ja pahasti. Tarkoitus oli pursotella pupulle turkki spagettityllalla, mutta se aamu oli niin kuuma, että aina kun sain kermat pursotinpussiin, sulivat ne heti. Ei siinä sitten auttanut kuin lätkiä kermat päälle vähän sinne päin ja toivoa, että pysyvät päällä tarjoiluhetkeen saakka.

Toinen mielenkiintoinen projekti oli kaverini isän synttäreille tehty mansikkakakku. Päivänsankari on henkeen ja vereen nurmolainen ja nyt jo entinen kunta oli ja on kaiketi edelleen tärkeä juttu. Siksi toiveena oli kakku, jonka päällä olisi Nurmon vaakuna. Koska mulla ei ollut hajuakaan siitä, millainen vaakuna Nurmossa aikoinaan oli, täytyi mun ensin hieman tutkiskella asiaa, ennenkuin uskalsin projektin ottaa vastaan. Onneksi vaakuna oli melko yksinkertainen ja suhteellisen helposti tehtävissä. Vaakunan pohjan tein vihreästä sokerimassasta, alasin ja kulkuset ovat harmaata massaa. Harmaan massan tein sekoittamalla valkoista kaulintamassaa ja mustaa sokerimassaa. Osat värjäsin vielä hopean värisellä sprayllä ja liimasin lopuksi paikoilleen elintarvikeliimalla. Täytteeksi kakkuun tuli mascarponevaahto ja tuoreita mansikoita. Koska aluksi ajattelin tekeväni pyöreän kakun, jäi vaakuna hieman pieneksi kakun kokoon nähden. Suunnitelmat muuttuivat viime hetkellä, kun sain tietää, että päivänsankari oli kutsunut enemmänkin vieraita paikalle. Sinänsä muutos ei haitannut ollenkaan, tein vain hieman suuremman kakun. Koska koriste olisi näyttänyt orvolta ja yksinäiseltä suuren kakun päällä, tein hät' hätää  päälle vielä ruusuja. En ole ollenkaan varma, ehtivätkö ruusut kuivaa tarpeeksi, joten eristin ne varmuuden vuoksi sivelemällä alaosiin sulaa valkosuklaata. Aivan tasaiseksi en kakun pintaa saanut ja kun aika alkoi käydä vähiin, oli vain luovutettava ja jätettävä pinta noin. Mutta ehkei ne pienet viat haittaa ja toivotaan, että kakku maistuu hyvältä. 

Lämpimät onnittelut päivänsankarille meidänkin puolesta! 




Mansikka-mascarponekakku 70-vuotisjuhliin

Pohja:
8 kananmunaa
3dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
1dl perunajauhoja
2tl leivinjauhetta
Kostutus:
0,25dl sitruunamehua
1,75dl vettä
Täyte:
4dl vispikermaa
500g mascarponea
4rkl tomusokeria
1rkl vaniljasokeria
500g tuoreita mansikoita
(tai pakastettuja sulatettuna ja valutettuna)
Päälle: 
7,5dl Flora vispiä
2rkl vaniljakreemijauhetta
3rkl tomusokeria
sokerihelmiä
massakoristeet

  Voitele ja korppujauhota suuri, kantikas vuoka (n.36*23cm). Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri napakaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja siivilöi ne taikinaan. Nostele taikina varovasti sekaisin. Kaada taikina vuokaan. Paista 175 asteisen uunin alatasolla noin 40 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla, jos tikkuun jää taikinaa, on pohja vielä raaka. Jos pinta tummuu liikaa, peitä vuoka kevyesti leivinpaperilla. Anna pohjan jäähtyä hieman ja irrota vuoasta. Valmista pohja mielellään täyttämistä edeltävänä päivänä.
  Leikkaa pohja kolmeen osaan. Vatkaa täytteen kerma löysäksi vaahdoksi. Lisää joukkoon tomusokeri, vaniljasokeri ja mascarpone. Jatka vatkaamista, kunnes vaahto on napakkaa. 
  Nosta alin kakkulevy tuorekelmun ja leivinpaperin päälle ja kostuta sitruunamehulla. Levitä päälle puolet mascarponevaahdosta. Huuhtele mansikat ja viipaloi ne. Levitä puolet viipaleista vaahdon päälle. Jos käytät pakastemansikoita, sulata ja valuta ne ensin. Nosta päälle toinen kakkulevy, kostuta. Levitä päälle loput vaahdot ja mansikat. Nosta viimeinen kakkulevy päälle ja kostuta kevyesti. Kääri kakku leivinpaperiin ja kelmuun ja nosta jääkaappiin vetäytymään. Anna vetäytyä mielellään yön yli.
  Nosta kakku alustalle. Vatkaa vispi ensin löysäksi vaahdoksi, lisää joukkoon vaniljakreemijauhe. Jatka vatkaamista, kunnes vaahto on napakkaa. Mausta maun mukaan tomusokerilla. 
  Levitä kerros kermavaahtoa kakun pinnalle ja reunoille. Pursota reunat ja pinta haluamallasi tavalla. Nosta sokerimassakoristeet päälle mielellään juuri ennen tarjoilua. 









16. elokuuta 2014

Hello my apple! - epäonninen omena-pähkinäkakku oman puun hedelmistä (vihdoinkin!)

En nyt muista oonko kuolannut Dansukkerin reseptivihkosesta löytyneen omenakakun ohjeen perään vuoden vai pari, mutta nyt odotus on päättynyt ja ohje testattu. Päätin joskus, että kunhan vaan omista puista saa kunnolla omenoita, menee ohje testiin. Eihän meidän omenasato vieläkään mitenkään päätähuimaava ole, mutta sen verran niitä on kuitenkin tullut, että sain kakun leivottua. Mikään järin suuri kakusta ei tullut, mutta toisaalta ihan hyvä, sillä pienikin määrä herkkuja saa luvan riittää. Ohjeen mantelit ja cashewpähkinät vaihdoin pekaanipähkinöihin, kun niitä sattui olemaan ja sattuvat olemaan mun lempipähkinöitä.




Mutta ettei asiat näyttäisi taas niin valoisilta, niin pakko tunnustaa, ettei tällä(kään) kertaa leipomiset menneet ihan putkeen. Ajattelin tehdä kinuskikastiketta vain puoli annosta, sillä mies ei ole mikään kinuskin suunnaton ystävä, joten en viitsinyt pikkuruista kakkua uittaa kinuskissa. Kinuskin keittelin ohjeen mukaan ja jätin jäähtymään, kuten käskettiin. Ehkä olisi kuitenkin pitänyt tajuta, ettei sitä kastiketta kovin kauaa kannata seisottaa, sillä jässähtäähän se. Yritin miedolla lämmöllä pehmittää kinuskia, että saisin edes jotain kakun päälle. Tein sitten vain pienet kinuskiraidat ja niissäkin kinuskin rakenne kärsi tuon uudelleen lämmittämisen takia.

Vähän harmittaa, kun tätä kakkua olin niin kauan hiniöinyt, mutta eipä voi mitään. Hyvää tämä oli silti!




Kinuskilla aateloitu omenakakku

100g margariinia tai voita
1dl ruokokidesokeria
2 kananmunaa
1,75dl vehnäjauhoja
0,5tl leivinjauhetta
0,5tl kanelia
Pinnalle:
3dl omenakuutioita
100g ranskankermaa
2tl vaniljasokeria
1tl perunajauhoja
1dl pekaanipähkinöitä
3rkl ruokokidesokeria
Koristeluun:
tomusokeria
Kinuski:
1dl ruokokidesokeria
1dl kuohukermaa

  Voitele irtopohjavuoka (19–20 cm). Kuumenna uuni 175 asteeseen. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää kananmunat yksitellen koko ajan vatkaten. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja kaneli ja lisää seos taikinaan huolellisesti sekoittaen.
   Levitä taikina vuoan pohjalle. Ripottele omenakuutiot päälle. Sekoita ranskankerma, vaniljasokeri ja perunajauhot ja valuta seos omenakuutioiden päälle. Ripottele pähkinät ja ruokokidesokeri päälle.
  Paista uunin alatasolla noin 45 minuuttia. Kokeile kypsyys cocktailtikulla. Jäähdytä haaleaksi, irrota rengas ja siirrä kakku tarjoiluvadille, jolle on siivilöity tomusokeria. (Jätin tomusokerin pois.)
  Valmista kinuskikastike kakun jäähtyessä. Kaada sokeri paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna, kunnes sokeri sulaa ja ruskistuu. Kaada kerma sekoittaen kattilaan (seos jähmettyy aluksi mutta muuttuu taas juoksevaksi keitettäessä) ja keitä noin 15 minuuttia silloin tällöin sekoitellen. Jäähdytä (vain ihan hetkisen!). 
  Valuta kinuskikastiketta kakun päälle juuri ennen tarjoamista.


Keep your hands to yourself!


15. elokuuta 2014

The Roman way of life - helppo, nopea roomalainen soppa

Keittokirjahaasteen kanssa on syytä edetä melko rivakkaa tahtia, jos meinaa saada edes osan kirjoista käytyä läpi vuoden loppuun mennessä. Jos oikein laskin, niin 53 kirjaa odottaa vielä lähempää tarkastelua ja tuomiotaan. Eilen testatuksi tuli Maailmanherkut -kirja, jonka ohjeista valikoitui roomalainen keitto. Keitto on varsin nopea tehdä, eikä se ihan huonoa ollut. Kiva, tavallinen arkiruoka. Vähän turhan suolainen keitosta tosin tuli, joten jos teet lihaliemen kuutioista, käytä vain yhtä. Pekoni ja kinkku tuo kuitenkin niin paljon suolaisuutta soppaan. Kirjan ohjeessa suosittiin pakastekasviksia, mutta itse laitoin tuoretta porkkanaa, varsiselleriä ja palsternakkaa. Kun ne kuutioi tarpeeksi pieneksi, niin hyvin ehtivät kypsyä. 

Kirja itsessään herättää vähän kahdenlaisia ajatuksia. Kirja on vuodelta 1981 ja ulkoisesti sen huomaa. Sinänsä mulla ei ole mitään vanhoja kirjoja vastaan, oikeastaan päinvastoin, mutta jokin tässä kirjassa töksähtää. En vain oikein osaa määritellä, että mikä. Ohjeet ovat suht simppeleitä ja toteuttamiskelpoisia, mutta jotenkin koen tuon sekavaksi. Olkoot nyt vielä toistaiseksi hyllyssä, mutta luulen tämän lähtevän ensimmäisten joukossa, kun alan kunnolla karsia hyllyn sisältöä.




Roomalainen keitto

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
50g pekonia
1l lihalientä
1 porkkana
1 varsisellerin varsi
1 pieni palsternakka
1dl makaronia (laitoin 2dl)
150g keitettyä tai savustettua kinkkua
persiljaa
parmesanjuustoraastetta

  Kuutioi sipuli, valkosipuli ja pekoni. Kuori ja kuutioi porkkana ja palsternakka pieniksi kuutioiksi, viipaloi selleri. Ruskista ensin pekoni, lisää mukaan valkosipuli ja sipuli. Lisää loput kasvikset kattilaan ja kypsennä pari minuuttia. Kaada joukkoon kuuma lihaliemi ja makaronit. Jos käytät pakastekasviksia, lisää ne yhdessä makaronien kanssa. 
  Kuumenna ja keitä noin 10 minuuttia. Kun vihannekset ja makaronit ovat kypsiä, lisää keittoon suikaloitu/kuutioitu kinkku. 
  Ripottele valmiin keiton pinnalle persiljasilppua ja runsaasti juustoraastetta.


Kääpiölinnan keittokirjat:
(jo käytetyt punaisella tekstillä, poistettavat sinisellä)

1. 1000 cocktailia
2. Alaston kokki (poistettu)
3. Arabialainen keittiö 
4. Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja
5. Baarimestarin parhaat
6. Curryruoat
7. Diabeetikon ruokavalio
8. Eurooppalaisessa keittiössä
9. Farang - modernia aasialaista
10. Grilli- ja fondyyherkkuja
11. Grillikirja
12. Hannah Montana - Hannahin herkkuja
13. Helpot herkut - juhlaruokia
14. Herkkuja Indonesiasta
15. Hyvän olon herkut
16. Hyvää ruokahalua - Kotikokin parhaat ruokaohjeet
17. Ihanimmat piirakat
18. Italian herkut
19. Itämainen keittiö 
20. Juhlaleivonnaiset
21. Kansainväliset kotiruokasuosikit
22. Karvinen keittää
23. Keittiön tuliset herkut 
24. Keittotieto - kasvisruoat ja kastikkeet
25. Kiinalainen keittokirja
26. Kodin herkkuleivonnaiset 
27. Kodin parhaat juhlat
28. Koko perhe keittiössä 
29. Kotilieden iso leivontakirja
30. Kotilieden parhaat leivonnaiset
31. Kotilieden suuri keittokirja
32. Kotitalous 7
33. Kuppikakut
34. Kreikka - Välimeren keittiö 
35. Kätevä keittokirja
36. Lasten omat synttärikakut
37. Leipää monella tavalla 
38. Leivonta
39. Maailman herkut
40. Maailman keittiöt - opas kansainväliseen ruokakulttuuriin
41. Makeat herkut
42. Marjaherkkuja ja muuta hyvää
43. Maukas texmex-keittiö
44. Maukkaita pikkupaloja
45. Me-lehden ruokakirja
46. Menu keittokirja III
47. Mummo Ankan unelmaherkut
48. Murhaavan herkullista
49. Nanny Ogg's cookbook
50. New Yorkin baarimestarien parhaat drinkit 
51. Painonvartijat - Klassiset herkut
52. Paras keittokirja No 1. Noutopöytään. Parsaherkkuja. Unelmajälkiruokia.
53. Paras keittokirja No 2. Salaatteja. Grilliin. Piknikille. Ym.
54. Paras keittokirja No 3. Rapuja. Sieniä. Marja- ja hedelmäjälkiruokia. Ym.
55. Paras keittokirja No 4. Äyriäisherkkuja. Nopeaa. Suklaista.
56. Paras keittokirja No 5. Intialaista. Patoja. Pastaa.
57. Paras keittokirja No 10. Kananmunia. Lammasta. Kotileipää. Ym.
58. Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut 
59. Pastat
60. Pirkan paras leivontakirja 
61. Pirkan parhaat jouluherkut
62. Pirullisen kuuma chilikirja
63. Prinsessojen keittokirja 
64. Rottatouille - Mestarirotan reseptit
65. Ruokamatka maailmalle
66. Ruokasuosikit: Italia
67. Ruokasuosikit: Jälkiruoat 
68. Ruokasuosikit: Kiina
69. Ruokasuosikit: Kreikka
70. Ruokasuosikit: Meksiko
71. Ruokasuosikit: Sushi
72. Ruokasuosikit: Vokki
73. Ruotsalaisen kokin keittokirja
74. Ruutukokki - Kodin paras keittokirja 
75. Seuran herkut - suuri ruokakirja
76. Suloiset suolaiset
77. Superruokia - syömällä terveemmäksi
78. Suussa sulava suklaa
79. Syötävän hyvä olutkeittokirja
80. Syötävän suloiset kuppikakut
81. Taivaalliset täytekakut
82. Tee itse terveyssnapsit, -viinit ja -liköörit
83. Tyylikkäitä thaiherkkuja hetkessä 
84. Unelmakakut
85. Uusia makuja Kiinasta
86. Valkokankaan herkkuja
87. Vie kielen - Herkullisia ruokaohjeita hyvän mielen keittiöstä 
88. Vietnamilaisen keittiön parhaat
89. Viinanmaustajan käsikirja 
90. Vähäkolesterolista ruokaa
91. Värioppia ja sommittelua ruokaan - keittokirja
92. Wok-ruokien parhaat
93. Yksinkertaisesti parasta - Helppojen herkkujen opas
94. Zanuska - Venäläinen keittiö Jäämereltä Kaukasiaan
95. Fun food - Yllätyksellisiä oivalluksia keittiöstä 
96.  Salaattisuosikit ja parhaat buffetit
97. Tapakset ja antipastot 
98. Pieni jäätelökirja suurista nautinnoista 
99. Sopat!
100. Kakkutikkarit 
101. Kotilieden suuri juhlakirja
102. Lempileivonnaiset 
103. Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle
104. Paras keittokirja NO 7. Jouluruokaa. Makeisia ja jälkiruokia. Uudenvuodenjuhlat.
105. Paras keittokirja NO 9. Broileria. Sitrushedelmiä. Papuja ja linssejä.
106. Nigella Lawson - Syötävän hyvää
107. Nigella express - hyvää ruokaa nopeasti


14. elokuuta 2014

Good for my soul! - paahdetut kanankoivet ja New Orleansin kaalisalaatti Nigellan tapaan

Olin pakahtua onnesta, kuin viime perjantaina kirpparilla käydessä löysin kaksi Nigellan keittokirjaa. Kirjoja olen metsästänyt kuin kuuta nousevaa jo hyvän tovin ja nyt niitä löytyi heti kaksin kappalein! Vaikka keittokirjahyllyssä onkin havaittavissa pienoista tilan puutetta, on näille kirjoille löydyttävä tilaa. Moni muu opus saa lähteä, jos käy liian ahtaaksi. Toinen kirjoista, Nigella express - Hyvää ruokaa nopeasti, pääsi heti tarkemman tutkiskelun alle. Lähes kaikki ohjeet olivat sellaisia, joita olisin voinut kokeilla saman tien, mutta kun valita täytyi, päädyin paahdettuihin broilerinkoipiin ja pähkinäiseen kaalisalaattiin. Ensimmäisenä taisin pongata tuon salaatin ja kun kirjassa Nigella kertoi tarjoavansa tätä usein broilerinkoipien kanssa, päädyin minä samaan yhdistelmään.

Salaattia tein vain puoliska annosta alla olevasta ohjeesta ja silti sitä tuli niin paljon, että riitti hyvin parille päivälle. Meillä muut eivät oikein ole noihin kaalisalaatteihin ihastuneet, mutta saavat luvan kärsiä ja syödä, sillä mulle ne kelpaa paremmin kuin hyvin.




New Orleansin kaalisalaatti

1 valko- tai kurttukaali (n.1kg ennen siistimistä)
2 porkkanaa
2 sellerinvartta
4 kevätsipulia
4rkl piimää
200g hyvää majoneesia
2rkl vaahterasiirappia
2tl omenaviinietikkaa
100g pekaanipähkinöitä rouhittuna 
suolaa ja pippuria maun mukaan

  Siisti ja suikaloi kaali käsin tai monitoimikoneessa. Kuori ja raasta porkkanat ja leikkaa sellerit ja sipulit ohuiksi suikaleiksi.
  Sekoita majoneesi, piimä, siirappi ja etikka keskenään ja peitä salaatti kastikkeella. Mausta ja sekoita hienonnetut pähkinät salaatin joukkoon.




Paahdetut broilerinkoivet

12 broilerinkoipea
5dl piimää
0,5dl + 2rkl öljyä
2 murskattua valkosipulinkynttä
1rkl rouhittua pippuria
1rkl sormisuolaa tai 1,5tl ruokasuolaa
1tl jauhettua juustokuminaa
1rkl vaahterasiirappia

  Laita broilerinkoivet suureen pakastepussiin ja lisää piimä sekä noin 0,5dl öljyä. Lisää murskattu valkosipuli, pippurirouhe sekä suola. Ripottele joukkoon juustokumina ja lisää lopuksi siirappi. Puristele pussia, jotta marinadi peittää lihat tasaisesti.
  Anna broilerin marinoitua jääkaapissa yön yli tai huoneenlämmössä vähintään 30 minuuttia ja enintään 2 tuntia. 
  Kuumenna uuni 220 asteeseen. Ota broilerinkoivet pois pussista, ravista niistä pois ylimääräinen marinadi ja asettele ne foliolla päällystettyyn uunivuokaan.
  Valuta loput 2rkl öljyä broilerien päälle ja paahda uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes ne ovat ruskistuneet ja kypsyneet meheviksi.




Kääpiölinnan keittokirjat:
(jo käytetyt punaisella tekstillä, poistettavat sinisellä)

1. 1000 cocktailia
2. Alaston kokki (poistettu)
3. Arabialainen keittiö 
4. Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja
5. Baarimestarin parhaat
6. Curryruoat
7. Diabeetikon ruokavalio
8. Eurooppalaisessa keittiössä
9. Farang - modernia aasialaista
10. Grilli- ja fondyyherkkuja
11. Grillikirja
12. Hannah Montana - Hannahin herkkuja
13. Helpot herkut - juhlaruokia
14. Herkkuja Indonesiasta
15. Hyvän olon herkut
16. Hyvää ruokahalua - Kotikokin parhaat ruokaohjeet
17. Ihanimmat piirakat
18. Italian herkut
19. Itämainen keittiö 
20. Juhlaleivonnaiset
21. Kansainväliset kotiruokasuosikit
22. Karvinen keittää
23. Keittiön tuliset herkut 
24. Keittotieto - kasvisruoat ja kastikkeet
25. Kiinalainen keittokirja
26. Kodin herkkuleivonnaiset 
27. Kodin parhaat juhlat
28. Koko perhe keittiössä 
29. Kotilieden iso leivontakirja
30. Kotilieden parhaat leivonnaiset
31. Kotilieden suuri keittokirja
32. Kotitalous 7
33. Kuppikakut
34. Kreikka - Välimeren keittiö 
35. Kätevä keittokirja
36. Lasten omat synttärikakut
37. Leipää monella tavalla 
38. Leivonta
39. Maailman herkut
40. Maailman keittiöt - opas kansainväliseen ruokakulttuuriin
41. Makeat herkut
42. Marjaherkkuja ja muuta hyvää
43. Maukas texmex-keittiö
44. Maukkaita pikkupaloja
45. Me-lehden ruokakirja
46. Menu keittokirja III
47. Mummo Ankan unelmaherkut
48. Murhaavan herkullista
49. Nanny Ogg's cookbook
50. New Yorkin baarimestarien parhaat drinkit 
51. Painonvartijat - Klassiset herkut
52. Paras keittokirja No 1. Noutopöytään. Parsaherkkuja. Unelmajälkiruokia.
53. Paras keittokirja No 2. Salaatteja. Grilliin. Piknikille. Ym.
54. Paras keittokirja No 3. Rapuja. Sieniä. Marja- ja hedelmäjälkiruokia. Ym.
55. Paras keittokirja No 4. Äyriäisherkkuja. Nopeaa. Suklaista.
56. Paras keittokirja No 5. Intialaista. Patoja. Pastaa.
57. Paras keittokirja No 10. Kananmunia. Lammasta. Kotileipää. Ym.
58. Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut 
59. Pastat
60. Pirkan paras leivontakirja 
61. Pirkan parhaat jouluherkut
62. Pirullisen kuuma chilikirja
63. Prinsessojen keittokirja 
64. Rottatouille - Mestarirotan reseptit
65. Ruokamatka maailmalle
66. Ruokasuosikit: Italia
67. Ruokasuosikit: Jälkiruoat 
68. Ruokasuosikit: Kiina
69. Ruokasuosikit: Kreikka
70. Ruokasuosikit: Meksiko
71. Ruokasuosikit: Sushi
72. Ruokasuosikit: Vokki
73. Ruotsalaisen kokin keittokirja
74. Ruutukokki - Kodin paras keittokirja 
75. Seuran herkut - suuri ruokakirja
76. Suloiset suolaiset
77. Superruokia - syömällä terveemmäksi
78. Suussa sulava suklaa
79. Syötävän hyvä olutkeittokirja
80. Syötävän suloiset kuppikakut
81. Taivaalliset täytekakut
82. Tee itse terveyssnapsit, -viinit ja -liköörit
83. Tyylikkäitä thaiherkkuja hetkessä 
84. Unelmakakut
85. Uusia makuja Kiinasta
86. Valkokankaan herkkuja
87. Vie kielen - Herkullisia ruokaohjeita hyvän mielen keittiöstä 
88. Vietnamilaisen keittiön parhaat
89. Viinanmaustajan käsikirja 
90. Vähäkolesterolista ruokaa
91. Värioppia ja sommittelua ruokaan - keittokirja
92. Wok-ruokien parhaat
93. Yksinkertaisesti parasta - Helppojen herkkujen opas
94. Zanuska - Venäläinen keittiö Jäämereltä Kaukasiaan
95. Fun food - Yllätyksellisiä oivalluksia keittiöstä 
96.  Salaattisuosikit ja parhaat buffetit
97. Tapakset ja antipastot 
98. Pieni jäätelökirja suurista nautinnoista 
99. Sopat!
100. Kakkutikkarit 
101. Kotilieden suuri juhlakirja
102. Lempileivonnaiset 
103. Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle
104. Paras keittokirja NO 7. Jouluruokaa. Makeisia ja jälkiruokia. Uudenvuodenjuhlat.
105. Paras keittokirja NO 9. Broileria. Sitrushedelmiä. Papuja ja linssejä.
106. Nigella Lawson - Syötävän hyvää
107. Nigella express - hyvää ruokaa nopeasti

13. elokuuta 2014

Hooray for pizza day! - hävikkiherkkuna pulled pork-pannupizza

Voi apua, mihin se kesä oikein hävisi? Eilen tajusin ensimmäiset lähestyvän syksyn merkit, hiljalleen kellastumaan päin olevat lehdet, kypsät omenat, aamukasteen jäljiltä märkä nurmikko ja maitohorsmien valkoiset haituvat... Vaikken helteistä niin ilahtunutkaan, niin en minä ihan vielä syksyäkään halua! Eikö kesää voisi jatkaa vielä kuukauden tai pari ja sitten voisi olla sen kauniin, kuulaan syksyn vuoro. Jotenkin on haikea olo, kun luonnon kasvukausi on selvästi ohi, enkä enää saa istutella siemeniä ruukkuihin ja ihastella taimien kasvua. Kasvihuoneen kasvitkin ovat selvästi tulossa kasvukautensa päähän, vaikka juurihan minä ne sinne vein. Kyllähän syksyssä ja talvessakin on omat puolensa, ja etenkin syksystä tykkään paljon, mutta jotenkin tämä kesä tuntuu loppuvan aivan kesken. Mutta kai sitä on turha taistella luonnon kiertokulkua vastaan ja yrittää vain totutella ajatukseen tulevasta syksystä, kaivaa villasukat esiin ja nauttia viimeisistä sadonkorjuun antimista. 

Jotain hyvää ilmojen viilenemisessä sentään on, sillä vihdoin jaksaa taas touhata keittiössä lähes entiseen malliin. Pikkumiehen ollessa kerhossa keittelin kattilallisen riisipuuroa ja iltapäivällä tehtiin pannupizzaa välipalaksi koulusta ja töistä palaaville perheenjäsenille. Pannupizza on ihanan helppo valmistaa, eikä tämän tekemisessä kauaa mene. Eniten taitaa mennä aikaa taikinan kohottamiseen. Tällä kertaa paistoin pizzan suuressa valurautapannussa, mutta ihan hyvin tämän voi tehdä piirakkavuoassakin.




Pulled pork- pannupizza

Pohja:
2dl vettä
1tl sokeria
0,75tl suolaa
3tl kuivahiivaa
n.4dl vehnäjauhoja
Kastike:
0,5 sipulia
1 iso valkosipulinkynsi
tilkka öljyä
70g tomaattipyreetä
2dl paseerattua tomaattia
0,5tl suolaa
0,5tl kuivattua basilikaa
1tl ruokokidesokeria
ripaus rouhittua mustapippuria
Päälle:
sipulia
1 pala mozzarellaa
pepperoneja
2-3dl juustoraastetta
tuoretta tai kuivattua oreganoa

 Lämmitä vesi noin 42-asteiseksi. Lisää joukkoon sokeri, suola ja pieneen jauhomäärään sekoitettu kuivahiiva. Alusta loput jauhot vähitellen. Taikina saa jäädä melko löysäksi. Kohota taikina lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi.
  Taikinan kohotessa valmista kastike. Kuullota silputtua sipulia, valkosipulia ja tomaattipyreetä hetki pienessä kattilassa tilkassa öljyä. Kaada joukkoon paseerattu tomaatti ja mausteet. Sekoita, kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hissukseen muutaman minuutin ajan.
  Öljyä suuri valurautapannu tai pyöreä piirasvuoka (halkaisija noin 28-30cm). Painele kohonnut taikina jauhoja apuna käyttäen pannun/vuoan pohjalle ja reunoille. Levitä taikinapohjalle bbq-kastike, juustoraaste ja muut täyteainekset.
  Paista pannupizzaa 250 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 15 minuuttia. Koristele tuoreella tai kuivatulla oreganolla.



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...