8. kesäkuuta 2015

You Want Some Of This? - lohturuokana pähkinäiset kookos-raparperipaistokset

Tiedätte varmaan sen tunteen, mikä syntyy, kun on miljoona projektia kesken ja jokainen jää tavalla tai toisella kesken. Eikä sekään muuten niin haittaisi, mutta kun sen seurauksena tupa ja piha on hyrskyn myrskyn. Mä oon kuumeisesti yrittänyt siirtää tomaattien taimia kasvihuoneeseen, mutta kiitos tuon vaihtelevan sään, homma ei tahdo oikein edetä. Rajallisen ikkunatilan vuoksi osa taimista on vielä turhan pienissä purkeissa ja vaatisi siirtoa isompiin. Mutta kun välillä tulee vettä oikein kunnolla ja välillä taas tuulee niin lujaa, että ruukut sun muut lentelee pitkin tonttia, on taimien siirto lähes mahdotonta. Sisällä en moista hommaa viitsisi tehdä, eikä kasvihuoneessakaan ole tilaa kyykkiä multapussien ja ruukkujen kanssa. Sen seurauksena pihalla on ruukkupino jos toinenkin, multasäkkejä unohtamatta ja ikkunoista näkee hätinä ulos taimien peittäessä näkyvyyden. 

Taimien siirtoa tuskaillessa pää yrittää karata jo muihin keskeneräisiin projekteihin. Kukkapenkit pitäisi perata, olohuoneen kirjahyllyt saada valmiiksi, ikkunat kaipaisi pesua, eikä siivoaminenkaan pahaa tekisi. Putkimiehiäkin varten pitäisi kai raivata tilaa vessaan ja keittiöön, sillä kaiken järjen mukaan meidän putkirempan pitäisi alkaa ensi viikolla. Kaiken lisäksi meidän toinen auto päätti laittaa ajoneston päälle ilman mitään ennakkovaroitusta. Avaimet on suutarin laitteen mukaan kunnossa ja kyllä, auto on oma, mutta ei käynnisty ei. Autokorjaamolta saatiin tietokone lainaan ja sen avulla selvisi, että ajonesto oli aktiivinen. Meillä autot on aina muutaman satasen rimpuloita, kun kummallakaan ei ole kiinnostusta sijoittaa vähäisiä ropojaan johonkin, minkä arvo laskee silmissä. Siksi vahinko ei ole suuri, mutta ärsyttää silti. Käytiin me eilen hakemassa uusi rimpula lisää ja mietinnässä on, laitetaanko Veera kuntoon ja myydään pois, vai myydäänkö sellaisenaan varaosiksi. Muutakin tekemistä kyllä olisi kuin värkätä autojen kanssa. 

Useiden keskeneräisten projektien, liian lyhyiden yöunien ja muiden murheiden vuoksi fiilis alkaa olla aika räjähdysherkkä, joten kiireesti olisi keksittävä jotain kivaa puuhaa tai riittävästi aikaa saada edes joku juttu valmiiksi. Kunpa vaan oppisi sulkemaan silmät epäjärjestykseltä ja antaisi itselleen luvan ottaa välillä iisisti, niin tilanne varmaan helpottaisi hieman. Onneksi loppuviikolla saa askarrella voileipäkakkujen parissa eli on tässä sentään jotain kivaa tiedossa. Ja yhden kivan reseptijutunkin saisin tehdä, kunhan vaan saisin grillin kuumaksi. Parina päivänä oon moista yrittänyt ja aina grilliä ajatellessa jostain putkahtaa sadepilvet pilaamaan mun suunnitelmat. Huomenna grillaan, satoi tai paistoi. 

Ettei elämä olisi pelkkää synkistelyä ja tuskailua, niin mahtuu tähän päivään jotain hyvääkin. Nimittäin taivaalliset pähkinäiset kookos-raparperipaistokset. Nämä meni täysin lohturuokaosastoon, sillä jotain herkkua oli saatava. Näissä paistoksissa yhdistyy ihanan kirpeä raparperi ja mukavan makea ja pähkinäinen taikinapinta, eikä vaniljajäätelö tätä ainakaan pahenna. 




Pähkinäinen kookos-raparperipaistos
(4ann.)

600 g raparperipaloja
1 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
½ dl pekaanipähkinöitä karkeana rouheena
½ dl kookoshiutaleita
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
75 g voita sulatettuna
Voiteluun:
voita tai margariinia
Lisäksi:
vaniljajäätelöä tai kermaaahtoa

  Leikkaa raparperipalat 2 sentin paloiksi ja jaa voideltuihin annosvuokiin. Sekoita vehnäjauhot, kaurahiutaleet, pähkinät, kookoshiutaleet ja sokerit keskenään. Sulata voi ja lisää kuiva-aineiden joukkoon. Sekoita tasaiseksi taikinaksi ja jaa taikina annosvuokiin.
  Kypsennä paistoksia 175-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia, tai kunnes taikina on saanut väriä ja  on kypsää. Tarjoa vaniljajäätelön tai kermavaahdon kera. 




4 kommenttia:

  1. Kuulostaa jotenkin tutulta...
    Meillä on töissä nyt ihan älyttömän kiire, kun yks tyyppi lähti pois ja sit tuli kaksi kesätyyppiä tilalle, jotka tietenkin vaatii paljon opastusta. Aika moni homma lepää omilla harteilla ja sit tuntu että kotonakin vielä pyöri kaikki työasiat päässä ja elämästä tuli yhtä suorittamista. Sit päätin, että on asioita jotka vaan pitää tehdä ja ne tehdään heti ja loput saa odottaa, ehkä jotain hamaa tulevaisuutta, ehkä nättiä päivää, ehkä muuten vaan jotain, ehkä niitä ei tehdä koskaan. Kesä on niin lyhyt, että en koko ajan jaksa pingottaa että "tarttis, tarttis ja tarttis". Saa nähdä kauan jaksan ajatella tällä tavalla! ;) Mutta voin sanoa, että ollaan nyt saatu kotona enemmän aikaseks ku aikoihin, ihan ehkä vaan siks, kun mitkään työt ei oo ollut mitään "tarttis ja tarttis" -töitä, vaan ne on vaan tehty, sen enempiä mutisematta.
    P.S. Tsemppiä auton kans! Ne on kans aina yksiä pirulaisia.... Meilläkin tuo uus Skeida on alkanut väläytteleen jotain mystisiä vikakoodeja. Toivottavasti nyt kestäis kesän suunnitellut reissut.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaisikin ottaa noiden hommien kanssa iisisti ja ehtisi vähän nauttia kesästäkin. Tuo sun asenne on just loistava! Voisin ottaa mallia, vaikka aika paljon joustamista se multa vaatii.

      Poista
  2. ..niin ja tää paistos vaikuttaa ihan mielettömän herkulliselta! Täytyy laittaa resepti talteen!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä! Etenkin vaniljajäätelön kanssa on tooosi hyvää!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...