27. joulukuuta 2012

The good, the bad and the ugly

Taas sain todeta, ettei väsyneenä kannattaisi tehdä yhtään mitään. Kun pariin päivään ei ole tarvinnut kokata, oli tänään pakko päästä touhaamaan jotain keittiössä. Ajattelin aikani kuluksi tehdä sitten kasan karjalanpiirakoita, kun edellisestä kerrasta on jo hyvä tovi. Idea oli hyvä, samoin ohje, mutta toteutus ontui aika pahasti. Ensinnäkään mun aivot ja sormet ei vaan kykene yhteistyöhön, kun kyseessä on karjalanpiirakoiden rypytys. Toiseksi puuron suolaus ontui aika pahasti. En sekoittanut puuroa tarpeeksi hyvin suolalla maustamisen jälkeen, joten osa piirakoista tulee päätymään roskiin ällösuolaisen täytteen takia. Muutenkin tuo ohjeen 3 teelusikallista oli vähän liikaa. Ei siis ollut mun päivä. Onneksi sentään osa piirakoista ihan syötäviä rumasta ulkonäöstään huolimatta.

Pienet karjalanpiirakat
(n.60-70kpl)

Kuori:
2,5dl kylmää vettä
2tl suolaa
4dl ruisjauhoja
1,5-2dl vehnäjauhoja
nokare voita tai margariinia (laitoin reilun ruokalusikallisen)
Täyte:
2l maitoa
3,5dl puuroriisiä
3tl suolaa (vähempikin riittäisi)
Voiteluun:
voisulaa

  Kuumenna maito kiehuvaksi ja lisää riisit. Hauduta puuroa miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia. Mausta suolalla.
  Valmista kuoritaikina sekoittamalla veden joukkoon suola, jauhot ja lopuksi pehmeä rasva. Leivo taikina tangoksi ja jaa se noin 70 osaan. Pyörittele osat palloiksi ja taputtele ne kakkaroiksi. Pinoa kakkarat ja ripota jauhoja väliin.
  Kauli kakkarat piirakkapulikalla tai tavallisella kaulimella ohuiksi kuoriksi. Pinoa ne ja ripota jauhoja väliin.
  Levitä kullekin kuorelle runsas ruokalusikallinen haaleaa puuroa. Levitä se tasaiseksi kerrokseksi levyn keskustaan. Käännä kuoren reunat täytteen päälle ja ummista piirakka sormenpäillä rypyttämällä soikion muotoon.
  Paista piirakoita 300 asteessa 10-15 minuuttia. Voitele ne kuumina voisulalla. Lado voidellut piirakat kannelliseen astiaan tai peitä ne voipaperilla ja pyyhkeellä, jotta ne pehmenevät.



Mun on aivan pakko esitellä osaa joululahjoistani. Kaikki oli aivan mielettömän hienoja, mutta jos nyt näyttäisi näitä aiheeseen liittyviä. Kummasti tänäkin jouluna sain kaikkea keittiöön liittyvää :)


Ensimmäisenä voisi esitellä nämä essut! Kaksi mielettömän hienoa essua, joista toinen on sellainen kokopitkä ja toinen vyötärömalli. Mikähän se oikea nimitys niille sitten onkaan? Oli miten oli, niin nyt kyllä kelpaa kokata!
Äiti yllätti mut täysin antamalla lahjaksi neljä isoa Iittalan Korento-lautasta. Oon ihaillut kyseistä sarjaa kauan, mutta en koskaan malta ostaa noita lautasia. Tai no muutama kulho löytyi kaapista ennestään. Vielä kun saisi muutaman niitä pienempiä lautasia, niin olisin iloinen. Vaikka todella tyytyväinen olen nytkin!





Jemiina ilahdutti mua kahdella suloisella keraamisella vuoalla, joissa on silikoninen kansi. Erittäin käytännöllisiä ja just sellaisia mistä tykkään!







Mun muumimukikokoelma kasvoi tänä jouluna kahdella uudella, ihanalla mukilla! En kyllä tiedä minne saan kaikki mukit mahtumaan, mutta ei haittaa. Kaikki muumimukit on tervetulleita mun astiakaappiin.










Oon jo kauan halunnut itselleni kunnollista pikkuleipäpurkkia, mutta en vain ole saanut aikaiseksi moista ostaa. Mies otti vinkistä vaarin ja osti mulle tällaisen söpöliinin.











Ostin tällaisen kuppikakkukirjan lahjaksi Jemiinalle ja olisin halunnut samaisen kirjan itsellenikin. Täkäläisestä kaupasta löytyi kuitenkin vain yksi opus, joten sillä kertaa jäin itse ilman. Äiti oli kuitenkin löytänyt samaisen kirjan ja se päätyi mun lahjojen joukkoon. Kirjassa on vaikka mitä ihanaa ja maltan tuskin odottaa, että pääsen kirjan ohjeita testaamaan. Kirjan pistaasikuppikakkuja pääsin jo maistamaan Jemiinan tekemänä ja olivat kyllä valtavan hyviä!



Tämä erikoinen minttu-chilisuklaapatukka löytyi miehen lahjoista. Itse en vielä ole suklaata maistanut, mutta on kuulemma aika jännää. Suklaana ei mitenkään ihmeellistä, mutta syöntikokemuksena kuulemma mielenkiintoinen. Chili lämmittää ja minttu viilentää. Täytynee testata :)

4 kommenttia:

  1. Joskus on vähän huonompia päiviä keittiönkin puolella, mutta syötäviltä piirakat kuitenkin näyttävät.:)

    Kivoja lahjoja olet saanut. Itsekin aattona totesin, että ihmeesti on alkanut lahjat olemaan ruokaan liittyviä.;) Korento -sarja on ihana. Ja nuo vuoat on todella käteviä. Meillä on samantapaisia kokonaan valkoisia vihreillä kansilla. Vuoat sopivat hyvin kattauksiin ja kansien kanssa on helppo laittaa jääkaappiin.:) Poppamiehen makeiset ovat aika ärhäköitä. Meillä on jo monta viikkoa pyörinyt purkki Synkkää salmiakkia. Yhdet on maistettu... Harvinaista, että meillä karkkipurkki näin kauan säilyy.:D

    VastaaPoista
  2. Mun harmikseni tuon Korento-sarjan valmistus päättyy vuoden vaihteessa. Tosin äiti oli niin ihana, että tilas Iittalan verkkokaupasta ison kasan lautasia ja antaa niitä mulle sitten vähän kerrallaan lahjaksi :) Tosin yksi kulho täytyy metsästää vielä jostain.

    Synkkä salmiakki kuulostaa hyvältä :D

    VastaaPoista
  3. Olet ilmeisesti ollut tooooosi kiltti, lahjoista päätellen! :)
    Ihania kaikki.
    Meillä myös nuo muumiastiat valtaavat astiakaappeja kovalla vauhdilla!! :D
    Isäntä ei niin kovin mielissään asiasta ole, mutta onneksi keittiö onkin minun valtakuntaani.... ;)

    VastaaPoista
  4. Meilläkään ukko ei ilahdu yhtään noista Muumi-astioista. Mutta ostan niitä silti :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...