21. lokakuuta 2012

We are the knights who say ni.... kera ihanan tunnustuksen

Ensinnäkin täytyy kiittää Hanskaa odottamattomasta blogitunnustuksesta! Kiitos ihanaiseni! En mä siitä sisällöstä niin menisi takuuseen, mutta parhaani yritän. Välillä on asiaa, välillä mennään asian vierestä. Tästä hyvästä mun olis varmaan korkea aika tehdä Hanskalle niitä kasvis-susheja, joita oon luvannut väsäillä ikuisuus sitten. Mä oon mestari unohtamaan moiset. Jos mä ennen joulua vaikka saisin jotain aikaiseksi....


Mutta sitten itse asiaan. Palkinnon säännöt kuuluvat seuraavasti:

1. kiitä tunnustuksen antajaa
2. jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

Sitten niihin palkinnon saajiin. Mä luulen, että maailmasta löytyy aika montakin tunnustuksen ansaitsevaa bloggaajaa, mutta nyt on pysyttävä kahdeksassa. Lähettäjälle ei vissiin saa laittaa takas?!?
Tällä kertaa tunnustus lähtee niille bloggaajille, joiden uusimpia päivityksiä odotan mielenkiinnolla ja malttamattomana. Osaa teksteistä luen aavistuksen kateellisena ja kuola valuen :D Yllättäen siis ruokablogit on ahkeran tarkkailun alaisena. Toki muutkin aiheet kiinnostaa ja innostaa :)

Olkaa siis hyvät....

Sitten ne kahdeksan satunnaista asiaa itsestä... Apua!

1. Mä oon totaalisen friikahtanut kokkailuun ja leipomiseen... Yllätys. On valtavan kivaa, kun saa muutettua epämääräisen kasan elintarvikkeita joksikin herkulliseksi tekeleeksi.

2. En voi vastustaa astioita. Jos mulla olisi tarpeeksi tilaa, ostaisin varmaan kaikki näkemäni astiat ihan vaan siksi, että saisin niitä ihastella ja hypistellä.

3. Mulla täytyy olla aina suklaata kaapissa stressaavia päiviä varten. Jos suklaa loppuu, maailma pysähtyy!

4. Nautin suunnattomasti kiireettömistä, talvisista viikonlopun aamuista, kun saa laittaa puuhellaan tulet ja keittää kunnon pannukahvit. Mielellään vielä niin, että muu väki on edelleen unten mailla. Tämä on näitä Kääpiölinnan pieniä onnenmurusia, puuhella <3

5. Mun salainen paheeni on verinen pihvi. Jo ihan pikkulikkana ravintolassa käydessä halusin AINA verisen pihvin. Ei mitään mediumia, vaan pihvin joka hätinä ehtii hipaista pannua.

6. Astioiden ja ruoan lisäksi oon hurahtanut kenkiin ja kirjoihin. Viimeisen puolentoista vuoden aikana ei vaan oo juurikaan ollut energiaa käydä täydentämässä kirja- tai kenkävarastoja. Toisaalta ihan hyvä, sillä meidän kirjahyllystä loppuu tila.

7. Ennen aamukahvia ja lehteä oon maailman äkäisin ihminen. Suurin osa tutuista tietää, ettei edes yritä puhua mulle ennen kuin oon kahvit juonut. Jos haluat lähestyä mua aamulla, kannattaa tehdä se kera kahvikupillisen ja Ilkan. Siis paikallislehden.

8. Mä oon pienen pieni piilomaan pikkuaasi, kuten ukkoni mua kutsuu. Herra manaa usein kaupassa, kun ei tahdo löytää mua hyllyjen välistä. Mitäs ovat tehneet niin korkeita hyllyjä ja laatikkopinoja. Ei kai se mun vika oo :D

Tämän itsekeskeisen pätkän jälkeen voisi vielä laittaa jakoon päivän ohjeet. Neidille lupailin köyhiä ritareita ja pikkumiehelle väsäilin mansikka-mustikkavispipuuroa. 

Köyhät ritarit

6-8 viipaletta ranskanleipää
2dl maitoa
1 muna
1rkl sokeria
1tl vaniljasokeria
0,5rkl kardemummaa
Paistamiseen:
voita tai margariinia

  Leikkaa ranskanleipä reilun sentin viipaleiksi. Vatkaa munan rakenne kevyesti rikki syvällä lautasella. Lisää munan joukkoon maito, sokerit ja kardemumma. Sekoita.
  Kasta leipäviipaleet maitoseokseen ja valuta enimmät maidot pois. Paista ritarit molemmin puolin pannulla rasvassa kauniin ruskeiksi. Tarjoa kermavaahdon, hillojen ja/tai marjojen kanssa.



Mansikka-mustikkavispipuuro

1l vettä
2dl pakastemansikoita
1,5dl pakastemustikoita
2dl (speltti)mannasuurimoita
0,5-1dl sokeria
0,5tl suolaa
1tl vaniljasokeria

  Lisää kiehuvaan veteen mansikat, mustikat ja sokeri. Keitä muutama minuutti. Lisää mannasuurimot samalla hyvin vatkaten. Keitä 3-10 minuuttia. Tarkista keittoaika mannasuurimopaketista! Mausta suolalla ja vaniljasokerilla.
  Anna puuron jäähtyä hyvin ja vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella.




Marjat oli ilmeisen väärin aseteltu, kun pikkumiehen täytyi puuttua asiaan. Onnellisena siirteli mustikoita  paikasta toiseen...


3 kommenttia:

  1. Kiitos tuhannesti tunnustuksesta.

    VastaaPoista
  2. Mun ensimmäinen tunnustus! Ihanaaa, kiiitos paljon! Ja sulle todellakin samat sanat, jos ei kerta tunnustuksen antajalle saa sitä antaa takas.

    VastaaPoista
  3. Kiitos vielä tunnustuksesta, nyt on pallo poimittu vihdoin Kärähtäneissäkin :)

    VastaaPoista