1. marraskuuta 2012

What's in your cake this time

Viime viikolla oli tarkoitus herkutella kyljyksillä, mutta lopulta ne päätyikin pakkaseen odottamaan aikaa parempaa.... Kunnes tänään oli niiden vuoro päätyä uuniin ja lautaselle. Marinoitujen uunikyljysten ohje löytyi vanhasta Ruutukokki-keittokirjasta, tosin lopputulos oli hieman sovellettu versio. Mutta hyvää oli. Ja helppoa.

Marinoidut uunikyljykset
(4ann.)

4 porsaankyljystä
Marinadi:
2dl öljyä
2rkl soijaa
1 sipuli silputtuna
1mm mustapippuria
2tl valkosipulimurskaa
0,5rkl punaviinietikkaa
2mm kuivattua persiljaa (tai rosmariinia)

  Sekoita marinadin ainekset keskenään. Nuiji kyljykset kevyesti ja leikkaa niiden reunasilavaan pienet viillot. Näin kyljykset eivät käpristy paistettaessa. Lado kyljykset uunivuokaan. Kaada marinadi päälle. Anna kyljysten maustua pari tuntia välillä käännellen.
  Nosta vuoka 225 asteiseen uuniin ja kypsennä kyljyksiä noin 35 minuuttia. Halutessasi kyljykset voi kypsentää myös paistopussissa.
  Tarjoa perunoiden tai perunamuusin ja salaatin kera.



Tänään mun seurana on ollut erittäin ärtyisä ja itkuinen pieni mies. Ja termiitti sieltä pahimmasta päästä. Kyytiä on saanut niin toinen katti kuin lehtilaatikon sisältökin. Leluista ja sohvatyynyistä puhumattakaan. Toinen katti on fiksusti pysytellyt saunan vintillä turvassa. Raskaan aamupäivän jälkeen mulle iski suunnaton halu leipoa jotain. Selkeästi olin siis taikinaterapian tarpeessa. Kauppaan en viitsinyt (taaskaan) lähteä, joten täytyi keksiä jotain jonka ainekset löytyi kotoa. Otavan julkaisemasta "Makeat herkut"-kirjasta löytyi ihanalta kuulostavan valkosuklaakuorrutteisen pecanpähkinäkakun ohje. Mä en vaan voi vastustaa mitään missä on pähkinöitä. Muuten ainekset löytyi kaapista, mutta valkosuklaata ei ollut ihan tarpeeksi. Kuorrutetta tuli siis vähänlaisesti. Joku rohmu on käynyt mun karkkikaapilla.... Valitettavasti mun kakku jäi sisältä aavistuksen raa'aksi, vaikka mukamas tikulla koitettuna tuntui kypsältä. Harmi. Ja vinokin siitä tuli. Tosin se ei haittaa syödessä. Selkeästi ei vaan ollut mun päivä leipomusten suhteen.

Kakun ohjetta tavatessa aloin jälleen kerran pohtia näitä oikeita nimityksiä asioille. Kirjassa puhuttiin pekaanipähkinöistä ja mä oon tottunut kutsumaan noita pecanpähkinöiksi. Kumpikin lienee oikein, mutta jälkimmäinen sopii mun suuhun paremmin. Joten ristin kakun omavaltaisesti pecanpähkinäkakuksi.

Pecanpähkinäkakku valkosuklaakuorrutteella

250g pehmeää voita
250g (n.2,75dl) sokeria
2tl vaniljasokeria
6 kananmunaa
500g (n.7,75dl) vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1,25dl maitoa
2-3 tippaa arakki- tai rommiaromia
120g (n.1,5dl) rouhittuja pecanpähkinöitä
Kuorrutus:
200g valkosuklaata
Vuokaan:
voita
korppujauhoja

  Voitele ja jauhota isohko kakkuvuoka. Vatkaa voi kulhossa sähkövatkaimella kuohkeammaksi. Lisää sokeri ja vaniljasokeri ja sekoita voiseos tasaiseksi. Lisää munat yksitellen samalla hyvin vatkaten.
  Kuumenna uuni 175 asteeseen. Sekoita jauhot ja leivinjauhe, siivilöi muutama ruokalusikallinen jauhoseosta voiseokseen ja sekoita. Lisää 4rkl maitoa, siivilöi sitten taas hieman jauhoseosta ja jatka, kunnes kaikki ainekset on lisätty. Itse en niin tarkkaan mitannut lisättäviä eriä. Kunhan lisäilin molempia vuorotellen vähän kerrallaan.
  Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Lisää aromitipat ja karkeasti rouhitut pähkinät taikinaan. Kaada taikina vuokaan, tasoita pinta ja paista uunin alatasolla noin 50 minuuttia. Ota kakku uunista, anna jäähtyä vähän ja kumoa vuoastaan.
  Paloittele suklaa kuorrutusta varten ja sulata kuumassa vesihauteessa koko ajan sekoittaen tai mikrossa vähän kerrallaan välillä sekoittaen. Koristele kakku suklaalla ja anna kuorrutuksen jähmettyä.



1 kommentti:

  1. on se suomeksi pekaanipähkinä, mutta eiköhän se perille mene vähän ämerikkalaisittainkin :D

    ja kuulostaa aika namilta... yritän tässä just keksiä jotain leipomuksia omo-tyylillä.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...