15. marraskuuta 2014

The roar of the wild boar - oluessa uitettu villisika

Jostain syystä tämä viikko on ollut ihan hirvittävän rankka, eikä asiaa ole ainakaan helpottanut kaksi kipeää, keskenään tappelevaa ipanaa, jälleen kerran hajonnut pyykkikone ja miehen iltavuoroviikko. Keskiviikkona olin jo niin rikkipuhkipoikki, että oksat pois. Jotain tilannetajua tuolla ukollani onneksi on, sillä oli järjestänyt perjantai-illaksi muksut muualle ja vei mut ulos syömään. Kun vielä sai nukkua kokonaisen yön heräilemättä, oli olo tänään paljon virkeämpi. Toivottavasti muksut tuosta pian tokenevat ja Italiasta tilattu pyykkikoneen osa saapuisi, niin olisi pari murhetta vähemmän.

Tänään oli pakko hoitaa kokkailuhommat itse ja ruoaksi valmistui pitkään muhitettu pata oluesta, villisiasta ja suppilovahveroista. Onneksi mulla on serkku, joka huolehtii mun sienivarastoista tuoden mulle kerran syksyssä purkillisen kuivattuja suppilovahveroita. Tuo on kyllä ehdottomasti yksi parhaimmista lahjoista, mitä voi mulle tuoda. Mun sienestystaidoilla on nimittäin parempi jättää sienet keräämättä tai ainakin olla syömättä saalista. Vaikka kuinka sienikirjoja tavailisin, en erota sieniä toisistaan. Tai no, tunnistan mä kärpässienet, mutta siinä ne taidot sitten onkin.

Pata on hyvin samanlainen, mitä oon aiemminkin tehnyt ja mietin jo, että viitsiikö tästä mitään kirjoittaa. Päätin sitten kuitenkin jutun julkaista, jos joku miettii, mitä tekisi villisian gulassilihoista. Pata oli ihan ok, joskin osan suppilovahveroista jättäisin jatkossa pois tai vaihtaisin miedomman makuisiin sieniin. Nyt sienten maku oli turhankin hallitseva ja villisika jäi vähän varjoon. Oluena padassa oli Mallaskosken Kuohu Valioluokka Stout, joka on yksi mun lemppari ruoanlaitto-oluista.




Villisikapata

500 g villisian gulassilihoja
2 rkl vehnäjauhoja
öljyä
1½ tl suolaa
mustapippuria
1 dl kuivattuja suppilovahveroita 
1 dl vettä
2 pientä sipulia
1 tlk (0,33l) stoutia
2 dl vettä
2 rkl hunajaa
7 maustepippuria
2 laakerinlehteä

  Ota lihat hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Laita sienet ja desi vettä kulhoon ja anna sienten turvota lihojen kypsentämisen ajan. 
  Pyörittele lihapalat vehnäjauhoissa ja ruskista parissa erässä öljyssä kuumalla pannulla. Nostele lihapalat pataan ja mausta suolalla ja pippurilla. 
  Kuori sipulit ja leikkaa lohkoiksi. Paista sipuleita hetki pannulla öljyssä. Nosta sipulit pataan. Lisää pataan sienet liotusnesteineen.
  Kaada pari desiä vettä lihojen ja sipulien paistamiseen käytetylle pannulle, kiehauta ja kaada vesi pataan. Lisää olut, hunaja, pippurit ja laakerinlehdet.
  Peitä pata kannella ja kypsennä 150-175 asteisessa uunissa noin kolme tuntia. Lisää välillä vettä tarvittaessa. Tarjoa perunoiden tai muusin kera. 



6 kommenttia:

  1. Kymmenen pistettä miehellesi! Lasten sairastaminen vie voimat vanhemmilta aika tehokkaasti - ja vielä tehokkaammin, jos joko sairastupa pitää käytännössä hoitaa itsekseen. Toivottavasti pienet ovat jo paremmassa kunnossa! Herkullisen kuuloinen pata. Se täytyy testata jos löydän jostain villisikaa. Käypä muuten linkittämässä tämä postaus blogissani olevaan Viikonlopun linkkirinkiin. Olisi kiva saada sinutkin mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovin kuumeisilta nuo ipanat vielä vaikuttavat, mutta eiköhän se siitä! Onneksi mä en juuri koskaan sairastu flunssaan *koputtaa puuta*, niin pystyy noita muksuja hoitamaan.

      Täytyy käydä kurkkimassa linkkirinkiä, jos vaikka osaisin sinne jotain laittaa :)

      Poista
  2. Miks aina kaikki osuukin samalle viikolle - huh huh! Onneksi kuitenkin hengissä olette kaikki selvinneet! Ja pisteet isännälle!!!!! ♥
    Mistä tuota villisikaa voi ostaa? En oo koskaan nähnyt missään....
    P.S. Täällä toinen joka tunnustaa, ettei tunnista sieniä! Ensi syksynä ajattelin mennä viskin kanssa sienitunnistuskurssille. Josko Viski oppis ensiks ja mä sit perässä.... ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kummasti noilla asioilla on taipumus kasautua. Mutta eikö tämä tästä ala helpottamaan, kunhan nuo muksut edes vähän paranisivat. Onneksi ukolla on ensi viikolla aamuvuoro, niin pääsen edes vähän helpommalla :)

      Sienikurssi olisi kyllä mullekin paikallaan, vaikka epäilen, että oppisinko sittenkään sieniä tunnistamaan. Tai uskaltaisinko luottaa omiin taitoihini...

      Villisikaa myydään täällä Citymarketeissa pakasteina. Eikä ollut edes kallista :) Meillä on vielä pieni villisian kinkku pakastimessa odottamassa testailua.

      Poista
  3. No nams! Tätä olisikin kiva kokeilla, jos vain villisikaa jostain löytyisi. Hirvikin tuntuu olevan kiven alla :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä Seinäjoella villisikaa on saanut Citymarketista. Tarjolla on viime aikoina ollut myös hirveä, karhua, poroa ja peuraa :) En tiedä kuinka paljon valikoimat vaihtelevat kaupoittain, mutta kannattaa käydä kyselemässä lähimmästä Cittarista :)

      Poista