11. helmikuuta 2014

Happiness is a warm bun - muhkeita sämpylöitä ja kinkkuvadin kosto

Tänään sain taas tuta kuinka vaarallista keittiössä touhaaminen voi olla. Olin täyttämässä astianpesukonetta, kun yllättäen astiakaapin päällä ollut teräksinen kinkkuvati päätti hypätä alas. Ja tottahan se osui suoraan mun otsaan ja toisen peukalon tyviniveleen. Ilmeisesti laitoin käsiäni eteen tai jotain. En oikein tarkkaan tiedä mitä siinä rytäkässä tapahtui. Nyt otsassa on kaamea, verestävä mustelma ja peukalo on todella kipeä. Ei siitä mitään murtunut, sillä nyt jo liikkuu. Ilmeisesti tämä oli nyt niiden kaikkien kinkkujen kosto, jotka tuolta vadilta on vuosien varrella tarjoiltu... 

Aamupäivällä pyöräytettiin pikkumiehen kanssa pellillinen sämpylöitä. Mitään ohjeita en jaksanut katsella, vaan taikina tehtiin sillä ajatuksella, että saisi edes jonkun vajaan jauhopussin kaapista kuleksimasta. Sämpylöistä tuli kyllä oikein hyviä ja sämpyläjauhojen sekä pellavansiementen ansiosta niissä on jotain purtavaakin.




Muhkeat sämpylät
(12kpl)

5dl maitoa
50g hiivaa
1rkl siirappia
2tl suolaa
2dl 3-viljan sämpyläjauhoja
0,5dl pellavansiemeniä
9dl hiivaleipäjauhoja
50g margariinia

  Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna joukkoon hiiva ja sekoita, kunnes hiiva liukenee. Lisää siirappi, suola, sämpyläjauhot ja pellavansiemenet samalla vatkaten. Alusta joukkoon hiivaleipäjauhot sekä pehmeä margariini. Vaivaa, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Anna kohota liinalla peitettynä puolisen tuntia.
  Kaada kohonnut taikina kevyesti jauhotetulle alustalle ja vaivaa hieman. Pyörittele taikina pötkyläksi ja leikkaa 12 yhtä suureen osaan. Muotoile sämpylöiksi ja nostele sämpylät pellille. Anna kohota liinalla peitettynä vielä 20 minuuttia. 
  Paista sämpylöitä 225-asteisessa uunissa noin 10-13 minuuttia. 
 

6 kommenttia:

  1. Auts, onneksi ei murtunut mitään! Hyvännäköisiä sämpylöitä, ei ole parempaa kuin kotona leivottu leipä! (paitsi meidän kotona kun en oikein onnistu noissa leivissä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tosiaan oli tuuria matkassa. Vadissa on melko terävä reuna ja jos se olisi tullut viitisenkin senttiä alemmas, olisi ollut jo liian lähellä silmää :( Tänään on ollut sellainen päivä, että olisi ollut parempi vain pysytellä peittojen alla.

      Mäkään en ennen onnistunut leivissä ollenkaan. Kaikki maistuivat aivan samalta. Mutta nyt kun leipoo usein, on oppinut jotain leipätaikinan sielunelämästä :) Epäonnistumisiakin toki tulee, mutta niistä voin sitten yrittää oppia jotain.

      Poista
  2. Autsis!!! Toivottavasti ei ole kovin kipeä ainakaan kauaa.

    pitäisiköhän muuttaa teille kun aina olis hyvää leipää summuuta :D yletyn myös aika korkealle ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Loistava idea! Sä voisit olla sitten mun henkilökohtainen purkkien nostelija :D

      Poista
  3. Onneksi ei sattunut pahemmin!!! Kyllä se kinkkujen kosto on kauhea.... :)

    Ja hauskaa että teillä on pikkumieskin löytänyt leivän sielun! <3 Tuleva leipuri siis hänkin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tuo pikkumies kyllä niin innokas leipuri ettei tosikaan :) Ja kun vielä alkaa ymmärtämään jotain tuosta touhusta, niin on mukava ottaakin toinen mukaan leipomaan.

      Poista