22. huhtikuuta 2014

Crazy days - kuvia arjesta 2/5 vehnäsämpylöiden kera

Aamupäivän kauppareissun jälkeen innostuttiin pikkumiehen kanssa sotkemaan kätemme taikinaan ja leivottiin pieni erä sämpylöitä. Eihän näissä mitään mullistavaa ole, mutta varsin syömäkelpoisia olivat. Etenkin heti tuoreeltaan. Tarkoitus oli ripotella päälle unikonsiemeniä, jotta saisi näihin vähän väriä, mutta eihän niitä enää ollutkaan.




Vehnäsämpylät
(12kpl)

2,5dl vettä
25g hiivaa
1tl suolaa
1rkl öljyä
4dl hiivaleipäjauhoja
1,5-2dl vehnäjauhoja
Voiteluun ja pinnalle:
1 kananmuna kevyesti vatkattuna
seesamin- tai unikonsiemeniä

  Murenna hiiva taikinakulhon pohjalle. Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja kaada kulhoon. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää kulhoon suola ja öljy.
  Lisää hiivaleipäjauhot samalla hyvin vatkaten. Lisää vehnäjauhoja vähän kerrallaan ja alusta taikina notkeaksi. Peitä kulho liinalla ja anna kohota lämpimässä paikassa 30 minuuttia.
  Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja vaivaa tasaiseksi. Pyörittele tangoksi ja leikkaa 12 palaan. Pyörittele palat sämpylöiksi ja nosta leivinpaperille pellille. Peitä liinalla ja anna kohota vielä 30 minuuttia.
  Voitele sämpylät kevyesti rikki vatkatulla kananmunalla. Leikkaa sämpylöiden pintaan viillot ja ripottele päälle siemeniä.
  Paista sämpylöitä 250-asteisessa uunissa 8-10 minuuttia. 

Tässä taas muutama kuva meidän arjesta. Kuvat ovat eiliseltä. Viime viikkoina ukon lähes kaikki vapaa-aika on mennyt puupinolla ja sen huomaa. Klapeja on niin paljon, että noilla lämmittää tupaa ainakin kolme talvea. Nyt kaikki pihalla maanneet koivut on nyt pienitty ja pinossa, jäljellä on enää yksi suuri kuusen runko. On se vaan ahkera. Pikkumiehelle puuoperaatio on ollut varsin jännää ja ukon piti tehdä pojalle tuollainen pikkukirves. Sillä tuo sitten "halkauttaa" puita. Ja onpa tuo ollut jokusen klapin pinoamassakin isänsä kanssa. Tosin jaksaa sitä hommaa ehkä minuutin tai kaksi ja suuntaa nokkansa jo muihin puuhiin.


Näitä piisaa... Tässä ehkä neljännes.

Mitä isot edellä....

...sitä pienet perässä. :) Huomaa pölkyn koko, avaimet mittakaavana

Välillä levitetään kaikki lelut pitkin pihaa... ja äiti kerää.

Huomaa mut! Nyt! Heti!

Tänään mukaan haastan Kärähtäneet-blogin Heidin! Miltä teidän arki näyttää?

8 kommenttia:

  1. TIKRU ♥

    Luulin jo kommentoineeni eilen että ihan mielellään otan haasteen vastaan, kun on ideoista vähän pula. Puhelimella onnistuin sen varmaan hävittämään jonnekin bittiavaruuteen koko kommentin mutta sama se :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tikru on kyllä niin mun poika <3 Ihana, iso roikkovattakissa.

      Kivaa, että otit haasteen vastaan! Mulla meinaa olla vaikeuksia muistaa kuljettaa kameraa mukana, että saisi niitä arjen hetkiä kuvattua.... Mutta ehkä mä vielä muutaman kuvan saan napattua.

      Poista
  2. Meiän Tyyne sopis hyvin yhteen teiän Tikrun kanssa, silläki on ihana roikkovatta ja haluaa kans aina olla huomion keskipisteenä! <3

    Kyllä siinä poltettavaa riittää. Hyvä että pysyy tupa lämpimänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, puut tulee kyllä tarpeeseen näillä öljyn hinnoilla :/ Ja tuntuu, että kulutus vaan kasvaa sitä mukaa kun muksut kasvaa ja suihkussa lotrataan vaikka kuinka kauan. Jos edes puita polttamalla saa vähän vähennettyä öljyn kulutusta, niin hyvä.

      Poista
  3. Ihana halkautusvehje pikkuapurilla! Tuo lelujen kylväminen on niin tuttua. Välillä tuntuu, että näillä isommillakin se paras leikki on nimenomaan kamojen levittäminen. Onneksi nuo kylvökset eivät kuitenkaan lähde kasvamaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus kyllä tuntuu, että nuokin kylvökset lisääntyy aivan itsestään :) Joka paikka tuntuu olevan täynnä leluja.

      Poista
  4. Pahoitteluni, mulla on ihan jäänyt roikkumaan tämän haasteen kuittaaminen! Ehdin jo ihan hiljattain repostelemaan arkeani ruokapäiväkirjamuodossa, joten jätän tällä kertaa tarttumatta tähän (saamaton mikä saamaton). Teidän arkikuvia on ollut kyllä mukava katsella, ihanan aurinkoista menoa ja suloisia kisuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei haittaa ollenkaan :) Mäkin jätin facebookin puolella tähän osallistumatta, jotenkin tuntuu suunnattoman haastavalta siirtää kuvia sinne puolelle. Se ruokapäiväkirja oli kiinnostavaa luettavaa, toivottavasti jatkat jossain vaiheessa!

      Poista