Maailman paras pannari - Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle

Jokin aika sitten metsästäessäni mumman lihapullareseptiä harmittelin, kun ei silloin nuorempana älynnyt kysellä tai kuunnella mummien vinkkejä ja ohjeita ruoanlaittoon. Kyllähän minä toiselle mummalleni aina välillä jotain leivoin sen jälkeen, kun ei itse siihen enää kyennyt, mutta koskaan en vaivautunut kirjoittamaan ohjeita muistiin tai painamaan niitä mieleen. Ja se jos mikä harmittaa! Ne vanhan kansan ohjeet olisivat tänä päivänä minulle erittäin mieluisia.

Onneksi joku on ollut minua viisaampi ja kerännyt yksiin kansiin jopa viiden sukupolven ajalta elämään jääneitä reseptejä. Kyseessä on Verna Kaunisto-Feodorow ja kirjansa "Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle". Kirjan sain Gummeruksen lahjoittamana. 

Kirja on kaunis kokonaisuus hyvin perinteisiä, mutta herkullisia ruokaohjeita. Reseptien lisäksi kirjan avulla voi tutustua Vernan perheeseen, isovanhempiin ja muihin sukulaisiin niin kuvienkin kuin heidän bravuuriruokiensa kautta. Vaikka kirja on taatusti kirjoittajalleen hyvin henkilökohtainen, sopii se mainiosti myös muiden luettavaksi. Kauniit kuvat, niin uudet kuin vanhatkin, täydentävät tätä kokonaisuutta. Jos kirjan ohjeita erittelee tarkemmin, löytyy tästä niin perinteisiä leivonnaisia kuin juhlaruokia ja -juomiakin. Henkilökohtaisesti kiinnostuin suuresti makeista leivonnaisista ja juomista, mutta löytyy tästä paljon muutakin. Tämä kirja on eräänlainen kuvaus yhden perheen ruokahistoriasta, mutta samalla se kuvaa varmasti monen muunkin suomalaisen perheen kulinaristista matkaa pula-ajasta aina tähän päivään saakka.

Jotta tietäsin miten reseptit käytännössä toimivat, halusin testata niistä jotain. Ensimmäisenä silmäni osuivat Aune-mummun pannariin. Kirjan mukaan kyseessä on maailman paras pannukakku, eikä se kyllä kovin väärässä ollut! Voi taivas, miten hyvää tuo oli kermavaahdon ja mansikoiden kera! Voin lämpimästi suositella. Tein pannarin 30*37cm uunipannulle, jolloin siitä tuli hitusen paksumpi. Pannukakku kohosi uunissa upeasti ja osa "kukkuloista" pysyi ylhäällä uunista ottamisen jälkeenkin. Yleensä kun ne pakkaavat laskea melko nopeasti. Pannukakusta ei kauheasti jäänyt enää tälle päivää ja tyttö jo kyseli koska teen tätä lisää. 

Verna itse kertoo pannarista seuraavaa: "Olipa lapsena ihana mennä mummolaan, kun uunin ääressä hääri linnun lailla visertävä mummu ja keittiön kaikki tasot olivat täynnä tuoreita pannareita, uunin paistaessa yhä uusia herkkuja. Pannaria, kuten kaikkia muitakin mummun paistamia herkkuja, sai syödä niin paljon kuin jaksoi. Sodan ja puutteen kokenut mummu oli sitä mieltä, että todellista ylellisyyttä oli se, ettei ruoka päässyt pöydästä loppumaan."

Kaunis kiitos Aune-mummulle ja Vernalle tästä ihanasta reseptistä. Olit oikeassa, tästä ei pannukakku parane!

Aune-mummun pannari

8dl maitoa

2 munaa

1/2tl suolaa

2-4rkl sokeria

4dl jauhoja

1-2dl voisulaa

  Vatkaa munien rakenne rikki, lisää joukkoon vuorotellen jauhot ja maito, suola ja sokeri. Kaada taikinaan lopuksi sulatettu voi. 

  Anna taikinan tekeytyä vähintään puolisen tuntia. Paista pannukakku pellillä 225-asteisessa uunissa kauniin kullanruskeaksi, noin puolen tunnin ajan. Tarjoa mansikkahillon (tai mansikoiden ja kermavaahdon) kera.

Kirjan lahjoitti Gummerus