16. helmikuuta 2012

So Long, and Thanks for All the Fish

Eilisen kokkailut jätin suosista muiden harteille. Aina ei vaan huvita tai jaksa ja silloin on oikein hyvä turvautua noutoruokaan. Testattiin kaupunkiin rantautunutta uutta kiinalaista take away-paikkaa ja jäi kyllä viimeiseksi kerraksi meidän osalta. Ei ollut mun ruokaa, ei.

Vaikka en mä tiedä oliko tämän päivän kokkailut paljoa sen parempia. Taisi tuo hampurilaiseni olla silti enimmäkseen harmiton. Tällä kertaa tein vaan itselleni kalaisan purilaisen. Muut jalosti armahdin ja saivat sitten lihaisamman version. Tuosta mun hampurilaisesta olisi saanut paljon paremman, jos siihen olisi lisäillyt vähän valkosipulimajoneesia ja sämpylät olisi ollut jotain muuta kuin noita höttöhöttö-hampurilaissämpylöitä. Tarjonta kaupassa oli vaan sangen rajoittunutta sämpylöiden suhteen. Ja valkosipulimurskan sekoittaminen majoneesin joukkoon tuntui ylitsepääsemättömän raskaalta tehtävältä. Tässä kuitenkin ohjetta, jos joku haluaa testata tai soveltaa.

Kalahampurilainen
(1 kipale)

1-2 paneroitua kalapihviä
1rkl öljyä
3rkl kermaviiliä
1rkl ketsuppia
salaattia
kurkkua
1 kananmuna
juustoa
kurkkusalaattia
sipulia
1 sämpylä

  Paista kalapihvit miedolla lämmöllä öljyssä kypsäksi. Sekoita kermaviili ja ketsuppi. Paista kananmuna. Lämmitä sämpylä pannussa paahtaen tai leivänpaahtimessa. Huuhtele ja viipaloi vihannekset. Kokoa hampurilainen ja mausta makusi mukaan.


Illalla ajattelin palkita itseni oikein isolla kuumalla kaakaolla, johon ihan vahingossa saattaa lurahtaa tilkka kermalikööriä ja Malibua. Tämä viikko on ollut sellaistakin hullunmyllyä, että oon sen ansainnut :) Nyt vielä hetkeksi keittokirjat käteen ja neidin synttäritarjoiluja suunnittelemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti