5. elokuuta 2013

Hyvä kakkunen - karviaiskakkunen

Karviaisia meille tulee joka vuosi reilusti yli oman tarpeen. Onneksi Jemiina käy auttamassa ja hakemassa vähän itselleen. Silti suurin osa jää puskiin lintujen syötäväksi. Meillä karviaisia käytetään enimmäkseen vispipuuroon ja likööriin. Karviaisten käyttö leivonnaisissa on ollut aika vähäistä, kun sopivia ohjeita ei vaan ole löytynyt. Onneksi muutama päivä sitten Kotilieden parhaat leivonnaiset -kirjaa selatessa silmiin osui  karviaiskakkusten ohje. Karviaishillolla täytetyt ja kookosmurulla kuorrutetut leivonnaiset näyttivät niin syötävän herkullisilta, että leivottava oli. Ja kun Jemiina oli tulossa kylään, niin tottahan piti tarjottavaa olla!

Pakko sanoa, että etenkin vaniljajäätelön kanssa tarjottuna nämä olivat aika herkkua! Nyt täytyy kerätä paljon karviaisia pakkaseen, että saa tehtyä näitä toistekin. Muutaman minuutin kauemmin nämä olisi voineet olla uunissa, mutta muuten ei valittamista. Jos karviaisista tykkää, niin kannattaa kokeilla! Jos karviaismuffinsseja haluaa, niin käykää kurkkaamassa Jemiinan "munssi"- ohjetta.


Karviaiskakkuset
(12kpl)

Taikina:
150g mantelimassaa
100g voita
1dl sokeria
3dl vehnäjauhoja
Karviaishillo:
5dl karviaisia
1,5dl hillosokeria
0,5dl vettä
Kuorrutus:
25g voita
0,5dl sokeria
0,5dl vehnäjauhoja
1dl kookoshiutaleita

  Mittaa peratut karviaiset, vesi ja hillosokeri kattilaan. Keitä kymmenisen minuuttia ja anna jäähtyä.
  Nypi mantelimassa, voi, sokeri ja jauhot muruiseksi seokseksi. Lisää vesi ja anna taikinan levähtää jääkaapissa puolisen tuntia.
  Mittaa kuorrutuksen ainekset kulhoon ja nypi keskenään muruiseksi seokseksi.
  Jaa taikina 12 palloseksi. Painele taikinapalat jauhotetuin sormin muffinipellille tai leivosvuokiin. Itse käytin silikonista muffinipeltiä. Lusikoi vuokiin jäähtynyttä karviaishilloa. Ripottele kookosseos pinnalle. Kypsennä 200-asteisen uunin alaosassa noin 15 minuuttia, kunnes pinta saa kauniin värin.
  Anna jäähtyä hieman ja irrota kakkuset varovasti vuoistaan. Tarjoa sellaisenaan tai vaniljajäätelön kera.


8 kommenttia:

  1. Kiva karviaisohje.:) En tiedä mikä karviaisissa on, kun niille ei yleensä keksi niin helposti käyttöä kuin muille marjoille. Suurin osa tuleekin syötyä ihan sellaisenaan tuoreena. Täytyisi mennäkin karviaiset poimimaan pois. Joudun vain pesemään ne ensin, etteivät maistu mäntysaippualta.;) Karviaispistiäiset iskivät pensaisiin ja olen saippuavedellä niitä hävittänyt.

    VastaaPoista
  2. Mäntysaippualta maistuvia karviaisia :D Juu, ehkä ne kannattaa pestä ensin.

    Oon yrittänyt laittaa ylös noita karviaisohjeita, että keksisi marjoille käyttöä. Ennen en noista piitannut kuin kiisselissä, mutta nyt oon oppinut niistä tykkäämään. Jotenkin tuntuu, että karviaisetkin ovat tänä vuonna makeampia kuin yleensä.

    VastaaPoista
  3. Karviaisreseptejä ei tosiaan hirmuisesti tyrkyllä ole. Nämä kakkuset kuulostavat ja näyttävät ihanilta. Ja mantelimassaa pohjassa, nam! Meilläpäin karviaisten kypsymistä saa vielä tovin odotella, eikä niitä edes kovin paljon ole tulossakaan. Saapa nähdä riittääkö muuhun kuin tuoreena syömiseen. Nämä leivonnaiset kyllä houkuttelevat.

    VastaaPoista
  4. Joku Kääpiölinnan aikaisemmista asukkaista on selkeästi tykästynyt karviaisiin, sillä pensaita löytyy meiltä seitsemän. Marjoja siis piisaa :)

    VastaaPoista
  5. Sun karviaiskakku reseptistä innostuneena kävin tänään ostamassa meillekin yhden karviaispuskan! :) Lisäksi mukaan tarttui pinkkipensasmustikka, niinikään pinkki punaherukka sekä ihan tavallinen mustaherukka. Vähän harkitsin vadelmankin ostamista, mutta totesin, että koitetaan nyt ensin saada nämäkin kasvamaan ja tuottamaan satoa. Ahnehditaan sit vasta lisää pensaita! :)

    VastaaPoista
  6. Heti piti kattoa, että mikä ihmeen pinkki pensasmustikka. Ihana :) Ei vaan taida pärjätä täällä meillä. Harmi.

    VastaaPoista
  7. Meillä taas ongelma menee ihan päinvastoin - tarvetta ihanille karviaisille (eli turkulaisittain tikkerpereille :) ) olisi, mutta niitä ei useinkaan ole myytävänä, ja kaupasta joskus harvoin löytyvä mauton hillo saa jäädä suosiolla hyllyyn. Isäni suvussa on nimittäin iät ja ajat tehty maailman parasta "murukaakkua", valurautapannussa uunissa paistettua murotaikinapohjaista herkkua, joka täytetään karviais-omenahillolla. Juuri viikonloppuna leivottiin sitä taas isän kanssa ja mietin, että eihän tästä voi reseptiä kirjoittaa, kun aineiden määrä tulee jostain selkärangasta näppituntumalla. Ehkä pitää kuitenkin seuraavalla kerralla yrittää :)

    VastaaPoista
  8. Voi Paula, jos vaan ohjeen viitsit jakaa muillekin, niin olisin iloinen! Tällaiset suvussa kulkeneet ohjeet ovat aivan parhaita.

    Ihana tuo turkulaisten karviainen. Näin yliväsyneenä kesti hetken, että sain sanan tavutettua :D

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...