Match made in heaven - valloittavat vadelmat ja tumma suklaa kakussa

Muutama päivä taapäin tajusin taas, että kesä ja sen myötä uudet marjasadot lähenevät uhkaavasti ja yllättäen meidän pakastimet ovat aivan täyteen umpattuja. Tämä tuntuu olevan meillä jokakeväinen ongelma... Ei auta kuin yrittää hukata marjoja kaikin mahdollisin keinoin. Osan voi toki syödä sellaisenaankin, mutta herukoiden kanssa täytyy käyttää hieman mielikuvitusta. Punaherukoista tulee kyllä loistava täyte kakkuun, mutta eipä noita täytekakkujakaan määrättömiä määriä viitsi kevään aikana tehdä. Ainakaan, jos kaikki jää itselle syötäväksi. Eilen sain hävitettyä pienen vadelmarasiallisen loput vadelmaiseen kahvikakkuun. Ohje on Ulla Svenskin Juhlaleivonnaiset kirjasta, joten taas on yksi kirja testattu. Tämä kirja saa edelleen pysytellä hyllyssä, sillä melkein kaikki ohjeet kuulostavat hyviltä ja kokeilemisen arvoisilta.

Kakkuun käytin lähes sulaneita pakastevadelmia, jotka pyörittelin kevyesti vehnäjauhoissa ennen taikinaan lisäämistä. Kakku oli maultaan oikein hyvää, mutta muutaman minuutin kauemmin olisin voinut tuota paistaa. Kakku jäi keskeltä aavistuksen raa'aksi, mutta kyllä tuo siitä huolimatta tulee syötyä.

Vadelmanmakuinen kahvikakku

200 g voita

2½ dl sokeria

3 kananmunaa

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 dl maitoa

100 g tummaa suklaata rouheena

2 dl (100g) vadelmia

Päälle:

tomusokeria

  Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri, lisää huoneenlämpöiset kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten.

  Sekoita kuivat aineet keskenään ja sihtaa ne siivilän läpi puuhaarukalla sekoittaen joukkoon vuorotellen lämpimän maidon kanssa. Sekoita lopuksi rouhittu suklaa ja pilkotut vadelmat joukkoon. Pyöräytä pakastemarjat kevyesti vehnäjauhoissa ennen taikinaan lisäämistä.

  Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista kakkua uunin alaosassa 175 asteessa noin 60 minuuttia. Tarkista kypsyys tikulla. Kumoa hiukan jäähtynyt kakku vuoasta. Koristele jäähtynyt kakku halutessasi tomusokerilla.

Rice is nice! - helppo, herkullinen riisijälkkäri

Tyttö on jo tovin pyytänyt, että tekisin joku kerta riisifruttia. Mulle itselle jäi pahat traumat vastaavanlaisesta riisijälkkäristä pikkumiestä odottaessa, kun peräjälkeen onnistuin haalimaan kaupasta useamman homeella kyllästetyn purnukan. Alkuraskauden pahoinvointi ja homeiset ruoat ei oikein toimineet yhdessä. Tästä tosin on jo niin monta vuotta, että ehkä oli aika siirtää huonot muistot taka-alalle ja voittaa inhonsa kyseistä ruokaa kohtaan. Riisifrutin tein niistä aineksista, mitä kotoa löytyi, joten normaalisti käyttämäni vaahtoutuva vaniljakastike vaihtui Flora Vispiin. Sokerin määrän halusin pitää mahdollisimman pienenä, joten jos makean version haluat, lisäile sokeria maun mukaan.

Riisifrutti

2 dl vettä

2 dl puuroriisiä

8-10 dl maitoa

ripaus suolaa

2½ dl Flora Vispiä tai vaahtouvaa vaniljakastiketta

2 rkl tomusokeria

½ rkl vaniljasokeria

  Kuumenna vesi kiehuvaksi, lisää joukkoon riisi. Keitä, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Lisää maitoa vähän kerrallaan ja kuumenna kiehuvaksi. Anna hautua hiljalleen kannen alla, välillä sekoitellen 40 minuuttia tai kunnes puuro on kypsää. Mausta ripauksella suolaa. Anna puuron jäähtyä hyvin.

  Vatkaa vispi tai vaniljakastike vaahdoksi. Mausta maun mukaan tomusokerilla ja vaniljasokerilla.  Vaniljakastikkeen kanssa sokeria ei tarvi välttämättä lisätä ollenkaan. Sekoita vaahto jäähtyneen puuron joukkoon. 

  Tarjoa mustikkakastikkeen, marjojen tai hillon kera. 

Viikonlopun askareita - kinkkuvoileipäkakkua ja hirvipaistia

Viikonloppuna juhlittiin suvun nuorimmaisen 2-vuotissynttäreitä ja emännän pyynnöstä tein juhliin kinkkuvoileipäkakun. Mitään uutta ohjetta en alkanut kehittelemään, vaan turvauduin aiemmin hyväksi havaittuun. Tein tällä kertaa kakusta vaan kantikkaan ja kuorruttamiseen varasin hieman enemmän, eli 600g tuorejuustoa, jonka jatkoin vielä desillä vaahdotettua kermaa. Näin jäi vähän ylimääräistä pursotuksia varten. 

Viikonlopun muonapuoli hoitui pakastimen kätköistä löytyneellä hirvipaistilla. Koska hirvi on mulle aika vieras aines, täytyi hieman tutkailla miten muut ovat paistit valmistaneet. Kotikokki-sivulta löytyi hyvältä kuulostanut ohje, jota sitten testailin. Tosin unohdin laskea uunin lämpötilan ensimmäisen tunnin jälkeen, eikä riistamaustettakaan kaapista löytynyt. Kastikkeenkin jätin tekemättä, sillä tuo pataan jäänyt liemi sai riittää. Kaikenkaikkiaan tuo oli uunissa nelisen tuntia ja lopputuloksena oli mukavan mehevä ja mehukas lihaklöntti suussasulavien juuresten kera. 

Hirvipaisti padassa

n. 1 kg hirven paistia 

suolaa

pippuria

öljyä ja voita

vettä

1 lihaliemikuutio

2-3 porkkanaa

pala lanttua

2 sipulia

  Hiero sulan paistin pintaan suolaa ja pippuria ja anna lämmetä huoneenlämmössä noin 2 tuntia. Kuumenna pannu kuumaksi ja lisää pannulle voita ja öljyä. Ruskista paisti kauttaaltaan. 

  Kuori ja kuutioi lanttu, viipaloi porkkanat ja lohko sipulit. Laita kasvikset pataan. Nosta paisti kasvisten päälle. Laita tilkka vettä paistamiseen käytetylle pannulle ja kaada liemi pataan. Lisää vettä niin, että paistista peittyy 3/4. Murenna joukkoon liemikuutio.

  Laita pata 150 asteiseen uuniin ilman kantta ja kypsennä tunnin ajan. Jos haluat, laske tämän jälkeen lämpö 125 asteeseen. Laita kansi päälle ja jatka kypsentämistä vielä 3-4 tuntia. Tarkista välillä nesteen määrä ja lisää tarvittaessa.

  Nosta liha padasta ja anna vetäytyä vartin verran ennen leikkaamista. Tarjoa kasvisten ja perunamuusin kera. 

I got to have more of fish and chips! - paneroitu sei omenaisen majoneesin kera

Joskus yksinkertaiset asiat ovat niitä kaikkein parhaita. Niin kävi viikolla tehdyn fish & chips-annoksen kanssa, joka kelpasi pikkumiehelle niin hyvin, että "kanapihvejä" piti saada vielä illalla lisää. Kyllähän poika tiesi syövänsä kalaa, mutta jostain kumman syystä kutsui näitä mieluummin kanapihveiksi. Tällä tavoin paistettuihin seipaloihin olen saanut opin jo kauan kauan sitten mummaltani, sillä hän teki tätä usein ruoaksi. Minä sain toimia pikku apulaisena ja käännellä seipaloja korppujauhoissa. Tällä kertaa kalapalojen kanssa syötiin valmiita ranskalaisia sekä omenaista majoneesia.

Fish & chips tai kotoisammin paneroitu seiti majoneesin kera

400 g seitiä

1 kananmuna

vehnäjauhoja

korppujauhoja 

suolaa

Paistamiseen:

öljyä

Kastike:

1½ dl majoneesia

1 pieni omena raastettuna

pikku tilkka sitruunamehua

1 tl piparjuuritahnaa

hienonnettua ruohosipulia

  Sulata seiti pakkauksen ohjeen mukaan. Irrota fileet toisistaan ja leikkaa tarvittaessa hieman pienemmiksi paloiksi. Kaada vehnäjauhot, kananmuna ja korppujauhot kukin omalle syvälle lautaselle. Vatkaa kananmunan rakenne rikki haarukalla, lisää korppujauhojen sekaan pieni hyppysellinen suolaa.

  Mausta seipalat kevyesti suolalla ja pyörittele ensin vehnäjauhoissa. Kasta palat sitten kananmunaan ja valuta enin muna pois. Pyörittele vielä lopuksi korppujauhoissa. Paista palat öljyssä molemmin puolin kauniin ruskeiksi.

  Sekoita majoneesin joukkoon karkeasti raastettu omena, sitruunamehu, piparjuuritahna ja hienonnettua ruohosipulia. Tarjoa majoneesi seipihvien ja ranskalaisten kera. 

Watch the beet! - iltapalaksi ihana punajuuri-jauhelihapiirakka

Ajattelin taas olla hyvä vaimo ja ilahduttaa yöllä öistä kotiin kömpivää miestä pienellä yöpalalla. Oikeastaan halusin vaan käsilleni tekemistä ja leipoa jotain ja samalla hävittää vanhaksi menossa olevan kerman. Mutta eihän ukon tarvi sitä todellista syytä tietää... 

Löysin mapeistani vanhan Yhteishyvästä poimitun jauhelihapiiraan ohjeen, joka vaikutti niin mielenkiintoiselta, että pakkohan sitä oli testata. Mun mielestä jauheliha ja punajuuri on loistava pari ja kun molempia tuli tähän leipomukseen, ei muita ohjeita tarvinnut enää vilkuilla. Kivaa ohjeessa oli pohjaan laitettu paprikajauhe, joka ei tokikaan maistunut, mutta teki pohjasta hauskan värisen. Mun piti maistaa piirakasta ihan vaan pikkupalanen, mutta kuin huomaamatta siitä katosi viidennes. Oli siis oikein hyvää! Yleensä en piirakoihin ohjeita käytä, mutta onneksi tällä kertaa tein poikkeuksen. Iltahämärässä napattu kuva ei valitettavasti tee oikeutta tälle kauniin väriselle piiraalle.

Jauhelihapiiras

(8-10 ann.)

Pohja:

100 g voita tai margariinia

2 dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

1 tl paprikajauhetta

2 rkl vettä tai kermaa

Täyte: 

400 g naudan paistijauhelihaa

1 sipuli

1 tl suolaa

1/4 tl maustepippuria

2  raakaa punajuurta raastettuna

2 kananmunaa

1½ dl kermaa

1-2 dl juustoraastetta

  Sekoita vehnäjauhot ja mausteet keskenään. Nypi ne pehmeän rasvan kanssa sekaisin. Lisää vesi tai kerma ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina voideltuun (halk. 25-26cm) piirakkavuokaan. Minä ahdoin tuon 24 senttiseen vuokaan ja täyte mahtui juuri ja juuri. Nosta pohja hetkeksi kylmään.

  Ruskista jauheliha ja lisää hienonnettu sipuli. Mausta suolalla ja maustepippurilla. Kuori ja raasta punajuuret karkeaksi raasteeksi. Lisää raaste jauhelihan joukkoon. Levitä seos piirakkapohjan päälle. Sekoita munat ja kerma keskenään ja kaada seos piirakan päälle. Ripottele pinnalle vielä juustoraastetta.

  Paista 200 asteisessa uunissa 35-40 minuuttia. Tarjoile lämpimänä raikkaan salaatin kera, vaikka hyvää on kyllä kylmänäkin.

Jambalaya - helppo herkku broilerista ja chorizosta

Mä oon joskus kauan kauan sitten poiminut kirpparilta massiivisen Kansainväliset kotiruokasuosikit-kirjan. Koko ajan oon miettinyt, että olikohan kirja virheostos, sillä osa tai oikeastaan lähes kaikki ohjeista on sellaisia, joita täytyy tavalla tai toisella soveltaa. Löytyyhän tuosta ohjeita vaikkapa hain tai miekkakalan valmistamiseen, mutta jotenkin musta tuntuu, ettei sellaisia aineksia taida täkäläisistä kaupoista löytyä. Nyt kun selailin kirjaa oikein ajatuksen kanssa ja tavailin ohjeita hieman perusteellisemmin, päätin että kirja saa ainakin vielä pysyä hyllyssä. Toki jos jossain vaiheessa täytyy tehdä keittokirjahyllyyn tilaa, lähtee tämä melko varmasti ensimmäisten joukossa.

Eilen tein ruoaksi jambalayaa kirjan ohjetta soveltaen. Ainesmääriä muuttelin hieman järkevämmiksi ja esimerkiksi safloriöljyn korvasin tavallisella rypsiöljyllä, samoin andouille-makkara vaihtui chorizoon. Tämä ruoka ottaa hieman aikaa, mutta on kyllä varsin helppo valmistaa ja ainakin mun mielestä tämä oli mukavan maukasta. 

Kana Jambalaya

(6 ann.)

500-600 g broilerin fileepihvejä

2 rkl öljyä

2 rkl voita

280 g chorizoa tai muuta mausteista makkaraa

1 pieni sipuli

2 valkosipulinkynttä

½ dl hienonnettua persiljaa

½ (n.70g) vihreää paprikaa

2 sellerinvartta

320 g tomaatteja kaltattuna

½ tl valkopippuria

ripaus mustapippuria

3/4 tl oreganoa

3/4 tl basilikaa

3/4 tl timjamia

3/4 tl valkosipulijauhetta

3/4 tl sipulijauhetta

2 tl worcestershirekastike

3 pisaraa tabascoa

6 1/4 dl vettä

2½ dl pitkäjyväistä riisiä

Päälle:

persiljaa

  Leikkaa broilerit sopiviksi suupaloiksi ja ruskista kuumalla pannulla voin ja öljyn seoksessa. Lisää viipaloitu chorizo, hienonnettu sipuli ja valkosipulinkynnet, kuutioitu paprika, viipaloidut sellerinvarret sekä kuoritut, kuutioidut tomaatit. Tomaattien kuori lähtee helposti irti, kun kastat tomaatit ensin kiehuvaan veteen. Jatka kuumentamista, kunnes vihannekset ovat hieman pehmenneet. Lisää joukkoon mausteet, vesi ja riisi.

  Vähennä lämpöä, peita ruoka kannella ja anna hautua hiljalleen 40-45 minuuttia. Ripottele päälle halutessasi tuoretta persiljaa.

What we need is a big big cooking pot - ajatuksia Atrian Bravuuri-tuotteista

Palataanpas ajassa hieman taaksepäin siihen viikkoon, kun Kääpiölinnassa popsittiin Atrian tarjoamia Bravuuri-ruokia. Kyseisen viikon aikana maisteltiin Bravuuri porsaan lihapataa, broileripastagratiinia, uunivalmiita broilerin sisäfileerullia bataattipedillä, härkäruukkua, naudan uunipataa sekä possu stroganoffia. Valintoihin vaikutti hyvin pitkälti lähikaupan tarjonta, joskin taisin minä jonkun paketin hakea hieman kauempaakin. 

Aiemmin kirjoittelin siitä, mihin meillä käytettiin se aika, joka normaalisti olisi mennyt kokkaamiseen. Tässä jutussa kerron puolestaan siitä, miltä tällainen ruoanlaitto tuntui ja miten ruoka meillä kelpasi. 

Loogisinta lienee aloittaa niistä suosikeista. Suurimman suosion meidän perheessä sai Bravuuri porsaan lihapata, jota syötiin ihan vaan perunoiden ja porkkanaraasteen kera. Tai no, laitoin minä padan päälle kunnon nokareen valkosipulilla maustettua ranskankermaa, mutta eipä se juuri makua muuttanut. Pataa voisi tuunata vaikka lorauksella kermaa, sinappia tai mitä nyt ikinä keksiikään, mutta meidän mielestä se oli parasta ihan tuollaisenaan. Kehuja sai murea possu ja maukas kastike. Ja olihan tuo aivan hurjan helppo valmistaa. Kastike pannuun, kuumennus ja se on siinä. Jos kokkaaminen ei syystä taikka toisesta innosta, niin tämä on kyllä ruoanlaittoa helpoimmillaan. Jopa meidän kranttu pikkumies tykkäsi tästä niin paljon, että söi lautasen tyhjäksi ja sitä ei kyllä tosiaankaan kovin usein tapahdu.

Bravuuri porsaan lihapata

Hyvänä kakkosena oli Bravuuri broileripastagratiini, johon lisättiin muutama viipaloitu valkosipulinkynsi. Kokeilin minä tehdä tätä myös aurajuustokermalla maustettuna, mutta se ei oikein tahtonut kelvata. Tätä tein itseasiassa vielä uudelleen äitini ollessa meillä. Äidin kanssa aika tuppaa kulumaan kaupoissa juosten, eikä sitten enää tahdo jaksaa kauheasti kokkailemaan, joten tämä oli senkin vuoksi hyvä valinta.

Bravuuri broileripastagratiini

Hyvää oli myös Bravuuri härkäruukku, johon lisättiin hieman kermaa ja seuraksi paistettiin tuoreita herkkusieniä. Kermaa tosin ei kannata laittaa ihan kahta desiä, sillä maku laimenee hieman liikaa. Härkäruukku valmistuu yhtä helposti kuin Bravuuri porsaan lihapatakin. 

Bravuuri härkäruukku

Aikuisväen mieleen oli myös Bravuuri uunivalmiit broilerin sisäfileerullat bataattipedillä, mutta lapsille tämä ei oikein kolahtanut. En tiedä millä bataatit oli maustettu, mutta mun suuhun ne maistuivat ihanan kermaisilta ja maukkailta. Jos joskus saa muksut vaikka mummolaan, voisi tätä valmistaa ihan vaan itselleen.

Bravuuri uunivalmiit broilerin sisäfileerullat bataattipedillä

Muutkin ruoat kelpasivat oikein hyvin, etenkin aikuisväelle, mutta koska jonkinlaista valintaa täytyi tehdä, niin nämä on ehdottomasti ne parhaimmat!

Miltä tällainen kokkaaminen sitten tuntui? 

Mulla on ollut aina tapana tehdä ruoat mahdollisimman pitkälle itse. Tottahan minäkin välillä turvaudun valmiisiin pastakastikkeisiin tai puolivalmiisiin eineksiin, mutta aika harvoin kuitenkin. Kai siinä on jonkinmoista ylpeyttäkin, kun mieluummin nostaa ostoskärryyn ainekset alusta alkaen ja keittelee itse soosit siinä missä sopatkin. Mutta jos ei koskaan kokeile mitään uutta, voi jäädä monesta hyvästä jutusta paitsi. Ehkä juuri sen vuoksi halusinkin kokeilla, miltä tuntuisi viikko ilman ylenpalttista keittiössä hääräämistä. 

Aluksi olin vähän ihmeissäni, että mitä sitä osaa tehdä, kun ei ollut kiire rynnätä keittiöön. Kummasti sitä viikon aikana oppi kehittelemään muuta puuhaa, vaikkakin loppuviikosta alkoi jo kaivata ruokalistan suunnittelua ja hellan ääressä seisoskelua. Ruokien maunkin suhteen olin epäileväinen. Voiko joku valmis ruoka muka olla hyvää ja kelpaakohan se edes muksuille? Kun ensimmäisenä syöty Bravuuri porsaan lihapata kelpasi niinkin hyvin, en aluksi tiennyt, että olisinko iloinen ruoan hyvyydestä vai ottaisinko sen loukkauksena omia keittotaitojani kohtaan. No, en mä ehkä niin tosissani sen loukkaantumisen kanssa ollut, sillä pakkohan siitä on iloita, jos lapset suostuu suosiolla jotain syömään. Jokainen testattu ruoka oli maultaan hyvä, eikä niistä kyllä mitään einesmäistä fiilistä tullut. Paremminkin tuntui, että söisi tuiki tavallista, hyvää kotiruokaa. Ja tuunaamallahan näistä saa vaikka mitä! 

Hyvän maun lisäksi positiivista näissä oli valmistamisen helppous. Padat ja ruukut lämmitetään ihan vaan kattilassa, osa vaatii lähinnä nesteiden lisäämistä ja kypsennyksen uunissa. Etenkin tuosta Bravuuri broileripastagratiinista saa vaikka minkälaista erilaisilla maustetuilla kermoilla. Ei siis tarvitse olla mestarikokki saadakseen jotain maukasta syödäkseen.

Näin jälkikäteen voin kyllä rehellisesti myöntää, että mitä suurimmalla todennäköisyydellä näitä syödään meillä jatkossakin aina silloin tällöin, kun en jostain syystä jaksa, pysty tai ehdi kokata. Sellaisina päivinä on normaalisti haettu pizzaa tai muuta noutoruokaa, mutta kyllähän tämä aina vähän parempi vaihtoehto on. Enkä sano tätä siksi, että Atria meille Bravuuri-tuotteet tarjosi, vaan siksi, että nämä vaan toimi meillä.

Ainoa huono puoli viikossa oli, että taisin oppia vähän liian hyvälle. Kun viikon pääsi helpolla ruokien kanssa, ei kokkaaminen oikein tahtonut innostaa. Mutta eiköhän se fiilis ja into tästä taas palaudu.

Muuten, Atrian Kokkaamo-sivulla on menossa kilpailu, jossa voit voittaa lahjakortin lempiharrastukseesi. Kilpailuun pääset täältä, käyhän kurkkaamassa! Samalla voit kurkkia millaisia ruokia Bravuuri-tuotesarjaan kuuluu. 

Bravuuri-tuotteet tarjosi Atria

You and I and a blueberry cake - helppo, herkullinen mustikkakakku

Viikonlopuksi innostuin leipomaan helpon mustikkakakun Pirkasta kopsatun ohjeen mukaan. Tarkoitus oli pyytää jotakuta kyläilemään, mutta viikonloppu osoittautuikin niin kiireiseksi, että se sitten jäi. Mutta kyllähän tuo kakku tulee syötyä meidänkin perheen voimin.

Tämä kakku oli ihan ok, mutta kuorrutuksen tekisin jatkossa toisin. Ainakin tuo mun tekemä kuorrute oli todella löysää, eikä sitä tomusokeriakaan ihan hirveästi viitsinyt lisätä. Kuorrutus ei jähmettynyt yhtään edes jääkaapissa. Jos tätä joskus tulee tehtyä, niin ehkä kokeilisin laittaa vähemmän ranskankermaa. Kakku itsessään oli mukavan mehevää ja maistui sopivan mustikkaiselta, eikä tämän tekeminen ollut kovinkaan vaikeaa.

Helppo mustikkakakku

(10 ann.)

150 g voita

1½ dl sokeria

3 kananmunaa

1 dl ranskankermaa

3½ dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

200 g pakastemustikoita

Kuorrutus:

180 g maustamatonta tuorejuustoa

½ dl ranskankermaa

2 dl tomusokeria

2 tl sitruunamehua

  Voitele irtopohjavuoan (halk. 22-24cm) ja aseta pohjalle leivinpaperi. 

  Vatkaa huoneenlämpöinen rasva, sokeri, munat ja ranskankerma tasaiseksi taikinaksi. Sekoita 3 desiä jauhoja, leivinjauhe ja vaniljasokeri keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan. Pyörittele jäiset mustikat lopuissa jauhoissa ja sekoita varovasti taikinan joukkoon. 

  Levitä taikina vuokaan ja paista 175 asteessa hieman keskitasoa alempana noin 40 minuuttia. Jos käytät tuoreita mustikoita, lyhennä paistoaikaa. Anna kakun hieman jäähtyä ennen vuoan irrottamista.

  Sekoita kaikki kuorrutuksen aineet kulhossa. Lisää tomusokeria, jos kuorrutus on liian löysää. Itse laittaisin jatkossa hieman vähemmän ranskankermaa. Levitä kuorrutus jäähtyneen kakun päälle. 

Won't you be my valentine? - ystävänpäivän kakkutikkarit

Viime pääsiäisenä yritin tehdä ensimmäistä kertaa kakkutikkareita menettäen samalla sekä hermoni että kiinnostuksen koko juttua kohtaan. Olin jotenkin kuvitellut, että kakkutikkareiden teko olisi superhelppoa, senkun pyörittelee palloja ja kuorruttaa. Mutta eihän se niin yksinkertaista ollutkaan. Tuon episodin jälkeen ajatus kakkutikkareista jäi vaivaamaan ja nyt oli aika voittaa pelkonsa ja kokeilla noita kauhupalleroita uudelleen. Kiltisti kaivoin kirjahyllystä Kakkutikkarit-kirjan ja yritin valita jonkun helpon ohjeen. Ja mikäs sen parempi näin ystävänpäivän alla kuin pienet sydämen muotoiset leipomukset. 

Koska tosiaankin näiden tekeminen on mulle haasteellista, halusin noudattaa ohjetta tarkalleen. Kakkupohjan tein kirjan ohjeen mukaan ja kuorruttamiseen käytin kaapista löytyneitä Candy meltsejä. Suklaakakusta käytin tällä kertaa vain pienen osan ja lopun ahdoin pakastimeen odottamaan jotain muuta käyttöä. Osanhan olisi tietysti voinut syödä sellaisenaan, mutta kun suunnitelmissa oli leipoa vielä mustikkakakkukin, niin oli parempi laittaa ylimääräiset pois. Ei niitä herkkuja kuitenkaan aivan älyttömästi saa syötyä.

Liekö sitten tähtien asento oli suotuisa tai muuten vain hyvä päivä meneillään, sillä tällä kertaa näiden tekeminen ei ollut ihan niin haasteellista kuin viimeksi. Ei se kuorruttaminen vieläkään aivan putkeen mennyt, mutta paremmin kuitenkin. Huomasin muuten, että noissa meltseissäkin on eroa. Punaiset suklaat eivät tahtoneet millään sulaa ja massa jäi niin paksuksi, että jouduin ohentamaan sitä öljyllä. Lisäksi suklaa jäi aavistuksen rakeiseksi. Keltainen puolestaan suli kuin unelma ja kuorruttaminenkin luonnistui paremmin. Suklaata meni hieman vähemmän kuin ohjeessa. Tyttö tuli avuksi runoilemaan hempeitä sydämiin ja sai sitten samalla viedä pari ystävälleenkin. Mun elintarviketussit alkavat vaan olla niin hyvin käytettyjä, ettei kirjoittaminen mennyt ihan niin hyvin kuin ajateltiin. Mutta ajatus ja makuhan se tärkein on. 

Tuo suklaakakku oli muuten mukavan mehevää ja mielessä kävi, josko kokeilisi joskus käyttää sitä täytekakussa. Toki aika murenevainenhan se oli rakenteeltaan, mutta eiköhän sen jotenkin saisi leikattua.

Suloiset sydämet (suklaa cake popsit)

(24 kpl)

250 g suklaakakkua

150 g appelsiinituorejuustoa

Kuorruttamiseen:

noin 300 g punaisia Candy melts-nappeja (käytin noin 200g)

noin 300 g keltaisia Candy melts-nappeja (käytin noin 200g)

Lisäksi:

24 tikkua

elintarviketussi

  Murenna kakkupohja pieneksi muruksi kulhoon ja sekoita joukkoon tuorejuusto. Jaa massa 24 yhtä suureen osaan ja muotoile käsin tai muotin avulla sydämen muotoisiksi. Nosta sydämet leivinpaperille ja nosta esimerkiksi leikkuulaudan päällä pakastimeen 15 minuutiksi. Sydämet eivät saa jäätyä, ainoastaan kovettua. Nosta sydämet tämän jälkeen jääkaappiin.

  Sulata Candy meltsit yksi väri kerrallaan mikrossa. Ota aina muutama sydän kerrallaan jääkaapista kuorrutettavaksi. 

  Kasta tikun pää noin 12 mm:n pituudelta kuorrutteeseen. Työnnä tikku sydämenmuotoisen kakkupallon keskelle puoleenväliin saakka. Kasta kakkupallo kuorrutteeseen ja napauttele tikkaria varovasti kulhon reunaan, jolloin ylimääräinen suklaa valuu pois. Kuorruttaminen on helpompaa, jos kulhossa on noin 7 cm:n syvyinen kerros kuorrutetta. 

  Työnnä kakkutikkarit stryroksiin tai aseta korkeaan juomalasiin kuivumaan. Kun kuorrute on täysin kuivunut, kirjoita haluamasi viesti elintarviketussilla. 

Suklaakakku cake popseille

(riittää noin 60 kakkutikkariin)

6 dl vehnäjauhoja

2½ dl tummaa kaakaojauhetta

1 tl soodaa

2 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

250 g huoneenlämpöistä voita

5 dl sokeria

3 huoneenlämpöistä kananmunaa

1 tl vaniljauutetta (tai vaniljasokeria)

3½ dl huoneenlämpöistä maitoa

  Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele ja jauhota 23*33cm:n kokoinen kakkuvuoka. 

  Sekoita suuressa kulhossa jauhot, kaakaojauhe, ruokasooda, leivinjauhe ja suola. Laita sivuun odottamaan.

  Vatkaa voita ja sokeria 5 minuuttia, kunnes seos on kuohkeaa. Sekoita kananmunat yksitellen huolellisesti joukkoon. Sekoita joukkoon vaniljauute.

  Lisää kolmasosa jauhoseoksesta ja kaada joukkoon puolet maidosta. Sekoita ja lisää sitten taas kolmasosa jauhoista ja loppu maito. Lisää viimeksi loput jauhot ja nostele taikina sekaisin.

  Levitä paksu taikina kakkuvuokaan. Paista 35-40 minuuttia, eli kunnes kakkupohjan keskelle työnnettyyn tikkuun ei tartu taikinaa.

  Anna kakkupohjan jäähtyä kunnolla ennen kuin murennat sen kakkutikkareita varten. Jos mahdollista, valmista pohja edellisenä päivänä.

I am a pizza, with extra cheese - hävikkiherkkuna prosciutto-mozzarellapizza

Vanhaksi menossa ollut prosciutto-paketti oli oikein oiva syy tehdä perheelle välipalaksi pizzaa. Kaivelin vanhasta mapistani pizzaohjeen, jota noudattelin suunnilleen. Tämä siksi, että pizzaa tehdessä mulla on paha tapa laittaa päälle aina ne samat täytteet. Sitten ihmettelen, että miksi kotitekoinen pizza alkaa aina ajoittain kyllästyttämään. Ihan kelpo pizza tästäkin tuli, mutta jatkossa tekisin kuitenkin jotain toisin. 

Erityisen hyvää tässä ohjeessa oli helppotekoinen pizzataikina ja ihan hyvältä maistunut pohja. Ohjeessa taikina käytettiin yhteen pellilliseen pizzaa, mutta mun makuun pohjasta tuli näin liian paksu. Mieluummin tekisin jatkossa vaikka kaksi pienempää pohjaa eri pelleille. Suolaakin olisi voinut olla pikkuripaus enemmän, mutta se on tietysti makuasia. Mozzarellasta ja prosciutosta ei kovin voimakkaan makuista pizzaa saa oikein millään, mutta ei tämä ihan mautontakaan ollut. Maustettu rucola pizzan päällä oli oikein kiva lisä. 

Pizzaa tehdessä muistui mieleen meidän iänikuinen kiista siitä, mihin kohtaa juustoraaste täytyy laittaa. Mä tykkään laittaa sen heti tomaattikastikkeen tai -soseen päälle, mies ja tyttö laittaa sen vasta viimeksi, jolloin pizzan päälle muodostuu kova juustoinen kuori. Ja koska täytetoiveetkin menee aina niin pahasti ristiin, oon antanut nykyään jokaisen hoitaa omat pizzansa. Taikinan teen kyllä valmiiksi ja monesti kaulinkin pohjat, mutta muuten en muiden pizzoihin ja pizzatäytteisiin puutu. Tämä välipalapizza kelpasi kaikille, kumma kyllä. 

Prosciutto-mozzarellapizza

Pizzataikina:

3 dl kädenlämpöistä vettä

1 tl suolaa

25 g hiivaa

½ dl öljyä

6 dl vehnäjauhoja

Täyte:

1 dl ketsuppia

½ dl tomaattipyreetä

rouhittua mustapippuria

basilikaa

120 g prosciuttoa

1 pala mozzarellaa

150 g juustoraastetta

Lisäksi:

oreganoa

rucolaa

oliiviöljyä

ripaus suolaa

mustapippuria

Laita leivinpaperi pellille ja ripottele päälle hieman jauhoja. Sekoita vesi, suola, hiiva ja öljy. Lisää jauhot ja alusta pehmeä, kimmoisa taikina. Kaada taikina leivinpaperin päälle keoksi, peitä ja anna kohota noin 20 minuuttia. Ripottele päälle jauhoja ja taputtele taikina joko yhdelle pellille isoksi, paksuksi pohjaksi tai kahdelle vähän pienemmiksi ja ohuemmiksi pohjiksi. 

  Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sekoita ketsuppi ja tomaattipyree keskenään, mausta mustapippurilla ja basilikalla. Levitä tomaattiseos pohjan päälle. Ripottele päälle juustoraaste. Leikkaa kinkku pieneksi paloiksi ja viipaloi mozzarella. Laita täytteet pizzan päälle. Paista uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä ja reunat saaneet aavistuksen väriä. Mausta valmis pizza oreganolla.

  Huuhtele rucola ja mausta oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla. Levitä rucolat pizzan päälle ennen tarjoilua. 

I eat, I eat so much pasta - helppo, arkinen pasta bolognese

Jotain kehitystä tuossa meidän vanhemmassa ipanassa on tapahtunut, sillä ennen jokainen tomaattimurskaa sisältänyt ruoka oli aivan ehdoton inhokki. Tomaatinpalat noukittiin tarkasti lautaselta pois, ettei yksikään päätyisi vahingossakaan suuhun. Hiljalleen tilanne on muuttunut, sillä enää ei tomaattikikkareet päädy roskiin, vaan lautanen tyhjenee ilman ylimääräisiä murahteluja. Tosin en oo aikoihin kertonut, jos olen tomaattimurskaa käyttänyt, joten ehkä silläkin on oma merkityksensä. Joistain asioista vaan kannattaa olla hiljaa. 

Eilen tehty bolognese ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta arkisena ruokana varsin passeli. Kastikkeen tarjosin pinaattipastan ja salaatin kera. 

Pasta bolognese

100 g palvikinkkua

2 sipulia

1 iso porkkana

2 rkl oliiviöljyä

2 valkosipulinkynttä

400 g jauhelihaa

1 tlk (390g) valkosipulilla maustettua tomaattimurskaa

2 dl vettä

1 tlk (70g) tomaattipyreetä

1 laakerinlehti

1 tl suolaa

mustapippuria

2 tl oreganoa

Lisäksi:

pastaa

  Hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Leikkaa porkkana ja kinkku pieniksi kuutioiksi. Kuumenna öljy pannulla ja lisää sipulit, valkosipulit, porkkana ja kinkku. Kuullota, kunnes sipuli on läpikuultavaa. 

  Lisää jauheliha pannulle ja anna ruskistua kevyesti. Lisää tomaattimurska ja -pyree, vesi, mausteet ja suola. Kuumenna kiehuvaksi ja anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla noin 20 minuuttia. 

  Tarjoa pinaattipastan ja parmesaanin kanssa. 

Muistakaahan muuten olla varovaisia tuolla ulkona! Sain vähän aikaa sitten tytöltä viestin, että oli kaatunut koulumatkalla pyörällä sillä seurauksella, että ennestään vihoitellut polvi on haavoilla ja turvonnut. Eniten tyttö kyllä murehti housujaan, mutta kuin ihmeen kaupalla ne säilyivät ehjänä. Toivottavasti polvi ei mennyt kovin pahasti, sillä lauantaina olisi peli tiedossa. Mä yritin aamulla hakea lehden, mutta pihatielle vilkaistuani päätin kääntyä takaisin ja jättää lehden laatikkoon. 

Chilinen broileri Texicana - helppo herkku broilerin koipi-reisipaloista

Broilerinkoivet ovat meidän perheessä nousseet aivan uuteen arvoonsa uusien, hyvien ruokaohjeiden myötä. Ennen vanhaan en keksinyt näistä oikein muuta kuin broilerinkoipia riisipedillä ja pidemmän päälle ne alkoivat todellakin kyllästyttämään... Taisi mennä muutama vuosi, etten suostunut broileria syömään tässä muodossa ollenkaan. Nykyään ehdottomia suosikkiohjeita on koivista tehty pulled chicken tai persikoiden ja manteleiden kanssa tarjotut koipi-reisipalat, mutta ei tämä eilen tehty chilibroilerikaan hullumpaa ollut. Mielelläni olisin tehnyt tämän ruoan marinoimattomista koivista, mutta niitä ei kovin usein tahdo kaupasta löytää. Siksi jouduin tyytymään valmiiksi marinoituun broileriin, joskin huuhtelin enimmät marinadit pois. Tämä ruoka kelpasi meillä kaikille, jopa pikkumies söi hyvällä ruokahalulla... Ohje löytyi kirjasta Maukas texmex-keittiö, joskin tein tämän taas hieman sovellellen. Paprikaa laitoin vain kaksi neljän sijaan ja lisäsin ruokaan pari valkosipulinkynttä.

Chilibroileria Texicana

(4ann.)

kuivattuja chilejä maun mukaan

4 broilerin koipi-reisipalaa

suolaa

jauhettua mustapippuria

2 rkl öljyä

2 punaista paprikaa

150 g säilykemaissia

2 dl salsakastiketta

pari valkosipulinkynttä

  Murskaa chilit huhmaressa, poista siemenet. Huuhtele liha, taputtele kuivaksi talouspaperilla ja mausta suolalla, pippurilla ja chilillä.

  Kuumenna öljy pannulla ja paista liha öljyssä kauttaaltaan kullanruskeiksi. Poista paprikoista siemenet, huuhtele ja paloittele. Valuta maissit.

  Lisää pannulle paprikapalat ja maissit. Kaada joukkoon salsa ja halutessasi pari viipaloitua valkosipulinkynttä. Kypsennä miedolla lämmöllä kannella peitettynä 30-40 minuuttia tai kunnes broilerit ovat kypsiä. 

  Tarjoa ruoka nachojen ja riisin kera.

Keittokirjalistasta sai taas yhden kirjan ruksata testatuksi ja kolme lisätä tilalle... Viikonloppuna erehdyin poikkeamaan kirpparille ja tottahan sieltä taas tarttui muutama kirja mukaan. Ai niin, annoinhan mä yhden kirjan äidille, joten eihän kirjamäärä kasvanut kuin yhdellä :) Kaiken kaikkiaan kirjoja taitaa olla nyt 115.

Kääpiölinnan keittokirjat 

(jo käytetyt punaisella tekstillä, poistettavat sinisellä)

1. 1000 cocktailia

2. Alaston kokki (poistettu)

3. Arabialainen keittiö 

4. Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja

5. Baarimestarin parhaat

6. Curryruoat

7. Diabeetikon ruokavalio

8. Eurooppalaisessa keittiössä

9. Farang - modernia aasialaista

10. Grilli- ja fondyyherkkuja

11. Grillikirja

12. Hannah Montana - Hannahin herkkuja

13. Helpot herkut - juhlaruokia

14. Herkkuja Indonesiasta

15. Hyvän olon herkut

16. Hyvää ruokahalua - Kotikokin parhaat ruokaohjeet

17. Ihanimmat piirakat

18. Italian herkut

19. Itämainen keittiö 

20. Juhlaleivonnaiset

21. Kansainväliset kotiruokasuosikit

22. Karvinen keittää

23. Keittiön tuliset herkut 

24. Keittotieto - kasvisruoat ja kastikkeet

25. Kiinalainen keittokirja

26. Kodin herkkuleivonnaiset 

27. Kodin parhaat juhlat

28. Koko perhe keittiössä 

29. Kotilieden iso leivontakirja

30. Kotilieden parhaat leivonnaiset

31. Kotilieden suuri keittokirja

32. Kotitalous 7

33. Kuppikakut

34. Kreikka - Välimeren keittiö 

35. Kätevä keittokirja

36. Lasten omat synttärikakut

37. Leipää monella tavalla 

38. Leivonta

39. Maailman herkut

40. Maailman keittiöt - opas kansainväliseen ruokakulttuuriin

41. Makeat herkut

42. Marjaherkkuja ja muuta hyvää

43. Maukas texmex-keittiö

44. Maukkaita pikkupaloja

45. Me-lehden ruokakirja

46. Menu keittokirja III

47. Mummo Ankan unelmaherkut

48. Murhaavan herkullista

49. Nanny Ogg's cookbook

50. New Yorkin baarimestarien parhaat drinkit 

51. Painonvartijat - Klassiset herkut

52. Paras keittokirja No 1. Noutopöytään. Parsaherkkuja. Unelmajälkiruokia.

53. Paras keittokirja No 2. Salaatteja. Grilliin. Piknikille. Ym.

54. Paras keittokirja No 3. Rapuja. Sieniä. Marja- ja hedelmäjälkiruokia. Ym.

55. Paras keittokirja No 4. Äyriäisherkkuja. Nopeaa. Suklaista.

56. Paras keittokirja No 5. Intialaista. Patoja. Pastaa.

57. Paras keittokirja No 10. Kananmunia. Lammasta. Kotileipää. Ym.

58. Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut 

59. Pastat

60. Pirkan paras leivontakirja 

61. Pirkan parhaat jouluherkut

62. Pirullisen kuuma chilikirja

63. Prinsessojen keittokirja 

64. Rottatouille - Mestarirotan reseptit

65. Ruokamatka maailmalle

66. Ruokasuosikit: Italia

67. Ruokasuosikit: Jälkiruoat 

68. Ruokasuosikit: Kiina

69. Ruokasuosikit: Kreikka

70. Ruokasuosikit: Meksiko

71. Ruokasuosikit: Sushi

72. Ruokasuosikit: Vokki

73. Ruotsalaisen kokin keittokirja

74. Ruutukokki - Kodin paras keittokirja 

75. Seuran herkut - suuri ruokakirja

76. Suloiset suolaiset

77. Superruokia - syömällä terveemmäksi

78. Suussa sulava suklaa

79. Syötävän hyvä olutkeittokirja

80. Syötävän suloiset kuppikakut

81. Taivaalliset täytekakut

82. Tee itse terveyssnapsit, -viinit ja -liköörit

83. Tyylikkäitä thaiherkkuja hetkessä 

84. Unelmakakut

85. Uusia makuja Kiinasta

86. Valkokankaan herkkuja

87. Vie kielen - Herkullisia ruokaohjeita hyvän mielen keittiöstä 

88. Vietnamilaisen keittiön parhaat

89. Viinanmaustajan käsikirja 

90. Vähäkolesterolista ruokaa

91. Värioppia ja sommittelua ruokaan - keittokirja

92. Wok-ruokien parhaat

93. Yksinkertaisesti parasta - Helppojen herkkujen opas

94. Zanuska - Venäläinen keittiö Jäämereltä Kaukasiaan

95. Fun food - Yllätyksellisiä oivalluksia keittiöstä 

96.  Salaattisuosikit ja parhaat buffetit

97. Tapakset ja antipastot 

98. Pieni jäätelökirja suurista nautinnoista 

99. Sopat!

100. Kakkutikkarit 

101. Kotilieden suuri juhlakirja

102. Lempileivonnaiset 

103. Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle

104. Paras keittokirja NO 7. Jouluruokaa. Makeisia ja jälkiruokia. Uudenvuodenjuhlat.

105. Paras keittokirja NO 9. Broileria. Sitrushedelmiä. Papuja ja linssejä.

106. Nigella Lawson - Syötävän hyvää

107. Nigella express - hyvää ruokaa nopeasti

108. Gastronaatti

109. Talviruokaa

110. Paras keittokirja No 6

111. Paras keittokirja No 8

112. Maija keittää koulussa

113. Kotilieden leipäkirja

114. Bon Appétit - parhaita ohjeita

115. Kakkujen kuningattaret

116. Amerikan keittokirja

117. Suklaa - kultainen kirja

118. Runsaat salaatit

119. Teemakakut arkeen ja juhlaan
120. Vieraspöytä
121. Maailman parhaat kakut
122. Kesäruokaa

123. Kahvi aika

Precious time - aikaa arkeen Atria Bravuuri-tuotteilla

Miltä tuntuisi, jos voisit käyttää kokkaamiseen kuluvan ajan johonkin muuhun ja silti syödä hyvää, kotoisaa ruokaa? Kääpiölinnan sakki sai kokeilla, mihin ylimääräisen ajan saisi tuhlattua Atrian tarjotessa meille viikon arkiruoiksi Bravuuri-tuotteita. Tämä juttu kertoo siitä, mitä meillä puuhattiin kokkailun sijaan. 

Ensinnäkin on pakko todeta, että kokeilu sattui erinomaiseen saumaan. Kyseinen viikko kun oli erittäin kiireinen ja täynnä monenmoista hoidettavaa asiaa. Helpotti paljon, kun mun ei tarvinnut seistä joka päivä keittiössä ruokaa laittamassa.

Viikko alkoi  Atria Bravuuri porsaan lihapadalla, auton katsastuksella ja Angry Birds-leikeillä. Koska ei ollut kiire sännätä keittiöön, sain leikkiä hyvän tovin pikkumiehen kanssa palikkataloja rakennellen ja tuhoten. Sillä välin mies sai kiikuttaa auton katsastuskonttorille. Välillä tuntuu, että pikkumiehen kanssa tulee vietettyä aivan liian vähän aikaa, joten tällaiset leikkituokiot tulevat todella tarpeeseen.

Helpolla päästiin myös seuraavana päivänä, kun sain vain lykätä Atria Bravuuri broileripastagratiinit uuniin ja istua lehtipinon sekä saksien kanssa keittiön lattialle. Meillä on pitkään ollut haaveissa fiksata keittiön välitila, sillä se oli oikeasti aika kammottavan näköinen. Edellinen asukas oli fiksuna maalannut kaakelit valkoisella maalilla, mutta eihän se maali tahtonut oikein kaakeleissa pysyä. Etenkin hellan yläpuolelta maali lähti isoina paloina ja alta paljastui mielenkiintoisen ruskean kirjava kaakeli. Nyt homma saatiin vihdoin ja viimein puikkoihin ja pakko sanoa, että olen kyllä tyytyväinen!

Vähän tuunausta ja ruoka uuniin....

... sakset ja vanhoja, seinän välistä löytyneitä lehtiä....

... ja syömään!

Keskiviikon helppo Atria Bravuuri härkäruukku tarjosi mahdollisuuden ottaa päiväunet kokkailun sijaan. Parin kiireisen päivän jälkeen kaikki olivat niin uupuneita, että pikku tirsat tulivat kyllä tarpeeseen! Tai no, ensin täytyi saada remppamies jaloista pyörimästä, mutta sen jälkeen oli aika hiljentyä hetkeksi. Jäipä siinä sitten aikaa leipoa uusi suklaakakku ensimmäisen saatua lasinsirukoristelun pintaansa.

Muu kokkailuista vapautunut aika onkin tainnut mennä leipomiseen, sillä testiviikon aikana on tullut leivottua suklaakakun lisäksi mm. pullaa, kuppikakkuja ja rieskoja. Niin ja pyörähtihän tässä kaupungin rakennustarkastajakin tekemässä lopputarkastuksen maalämmölle. Läpi meni.

Broilerin sisäfileet bataattipedillä uuniin....

... ja pullataikina kohoamaan.

Perjantain siivoilujen lomassa maisteltiin vielä Atria Bravuuri naudan uunipataa perunoiden kera. Siivouspäivänä harvoin jaksaa kokkailla mitään ihmeellistä, joten tällainen "avaa kansi, lisää kermaa ja vettä, sekoita ja anna uunin hoitaa loput"-ruoka on aivan passeli.

Ai niin.... mahtui viikkoon kukkulan valloitusta ja lumileikkejäkin...

Ja kolaakin olisi tietysti voinut liikuttaa, mutta johonkinhan se raja on vedettävä! Kolan on ihan hyvä olla tuossa lumikasassa, ainakin, jos minä saan päättää.

Näissä merkeissä kului Kääpiölinnan Atria Bravuuri-viikko. Miten sinä käyttäisit ylimääräisen vapaa-ajan?

P.s. Tästä merkistä sen tunnistaa :)

Bravuuri-tuotteet tarjosi Atria