Yllättäen ruokasuunnitelmat viikonlopun osalta menivät taas uusiin puihin, sillä kaupassa ajatukset alkoivat kummasti harhailla ja löysin itseni lihatiskin vierestä tuumailemasta, että ostanko kalliimpaa possun ulkofileetä (josta en kauheasti edes tykkää), vai halvempaa, mehukkaalta näyttävää kassleria. Liekö sitten se pieni saituri mun pääni sisällä, vai mikä lie, joka ohjasi käteni kohti kasslerpaistia ja asia oli sillä ratkaistu. Ruokalistalle suunniteltu yrttikuorrutettu possun ulkofilee vaihtui yrttitäytteiseen kasslerpaistiin. Kaveriksi vielä torilta haettuja uusia perunoita ja salaattia oman maan antimista ja kelpo ateria oli valmis. Tai no salaatti ja kurkku oli omasta maasta, tomaatteja saa odotella vielä hetkisen.
Yrttitäytteinen porsaan kasslerpaisti
1kg kassleria
suolaa
mustapippuria
Täyte:
1,5dl tuoreita yrttejä silputtuna (ruohosipuli, persilja)
2 viipaletta moniviljapaahtoleipää
4rkl öljyä
2rkl valkosipulisinappia
2 valkosipulinkynttä
Nosta liha hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Leikkaa kasslerpala levyksi pitkältä sivulta alkaen. Hiero pintaan molemmin puolin suolaa ja pippuria.
Hienonna leipä, yrtit ja valkosipulinkynnet. Lisää joukkoon öljy ja sinappi ja sekoita tasaiseksi seokseksi. Levitä seos lihan päälle ja painele vielä tasaiseksi. Kääri liha kääretortun tapaan ja sido puuvillalangalla.
Nosta käärö uunivuokaan ja kypsennä 150-asteisessa uunissa noin 3 tuntia. Nosta liha uunista ja anna vetäytyä vartin verran. Poista narut ja viipaloi tarjolle.
Lopuksi on pakko esittää suuren suuret kiitokset Piparkakkutalon akalle loistavasta ideasta kuormalavojen suhteen! Blogissaan esitteli aurinkotuolin, joka oli tehty kuormalavoista ja vanhasta petauspatjasta. Ajatus oli niin ihana, että mun oli saatava samanlainen! Vanha petari ja tyynyjä löytyi kaapista, kuormalavat sain naapurin isännältä ja tytön ikivanha prinsessakatos sai kruunata koko kokonaisuuden. Risahan tuo verho on ja oli matkalla roskiin, mutta tuossa tarkoituksessa ei pienet reiät haittaa! Eipä tarvi niin varoa. Tyttö on joskus kiinnittänyt verhoon muutaman pimeässä hohtavan tähden ja tuumailin, että niitähän voisi laittaa muutaman lisää. Olisi sitten oma pieni tähtitaivas tuolla pihan perällä. Siitä kun jutun Piparkakkutalon akan blogissa aurinkotuolin näin, meni pari tuntia niin oma oli paikallansa. Harvinaisen nopeaa toimintaa meidän sakilta. Vielä kun olisi aikaa tuossa joskus makoilla!
