Maailman paras pannari - Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle

Jokin aika sitten metsästäessäni mumman lihapullareseptiä harmittelin, kun ei silloin nuorempana älynnyt kysellä tai kuunnella mummien vinkkejä ja ohjeita ruoanlaittoon. Kyllähän minä toiselle mummalleni aina välillä jotain leivoin sen jälkeen, kun ei itse siihen enää kyennyt, mutta koskaan en vaivautunut kirjoittamaan ohjeita muistiin tai painamaan niitä mieleen. Ja se jos mikä harmittaa! Ne vanhan kansan ohjeet olisivat tänä päivänä minulle erittäin mieluisia.

Onneksi joku on ollut minua viisaampi ja kerännyt yksiin kansiin jopa viiden sukupolven ajalta elämään jääneitä reseptejä. Kyseessä on Verna Kaunisto-Feodorow ja kirjansa "Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle". Kirjan sain Gummeruksen lahjoittamana. 

Kirja on kaunis kokonaisuus hyvin perinteisiä, mutta herkullisia ruokaohjeita. Reseptien lisäksi kirjan avulla voi tutustua Vernan perheeseen, isovanhempiin ja muihin sukulaisiin niin kuvienkin kuin heidän bravuuriruokiensa kautta. Vaikka kirja on taatusti kirjoittajalleen hyvin henkilökohtainen, sopii se mainiosti myös muiden luettavaksi. Kauniit kuvat, niin uudet kuin vanhatkin, täydentävät tätä kokonaisuutta. Jos kirjan ohjeita erittelee tarkemmin, löytyy tästä niin perinteisiä leivonnaisia kuin juhlaruokia ja -juomiakin. Henkilökohtaisesti kiinnostuin suuresti makeista leivonnaisista ja juomista, mutta löytyy tästä paljon muutakin. Tämä kirja on eräänlainen kuvaus yhden perheen ruokahistoriasta, mutta samalla se kuvaa varmasti monen muunkin suomalaisen perheen kulinaristista matkaa pula-ajasta aina tähän päivään saakka.

Jotta tietäsin miten reseptit käytännössä toimivat, halusin testata niistä jotain. Ensimmäisenä silmäni osuivat Aune-mummun pannariin. Kirjan mukaan kyseessä on maailman paras pannukakku, eikä se kyllä kovin väärässä ollut! Voi taivas, miten hyvää tuo oli kermavaahdon ja mansikoiden kera! Voin lämpimästi suositella. Tein pannarin 30*37cm uunipannulle, jolloin siitä tuli hitusen paksumpi. Pannukakku kohosi uunissa upeasti ja osa "kukkuloista" pysyi ylhäällä uunista ottamisen jälkeenkin. Yleensä kun ne pakkaavat laskea melko nopeasti. Pannukakusta ei kauheasti jäänyt enää tälle päivää ja tyttö jo kyseli koska teen tätä lisää. 

Verna itse kertoo pannarista seuraavaa: "Olipa lapsena ihana mennä mummolaan, kun uunin ääressä hääri linnun lailla visertävä mummu ja keittiön kaikki tasot olivat täynnä tuoreita pannareita, uunin paistaessa yhä uusia herkkuja. Pannaria, kuten kaikkia muitakin mummun paistamia herkkuja, sai syödä niin paljon kuin jaksoi. Sodan ja puutteen kokenut mummu oli sitä mieltä, että todellista ylellisyyttä oli se, ettei ruoka päässyt pöydästä loppumaan."

Kaunis kiitos Aune-mummulle ja Vernalle tästä ihanasta reseptistä. Olit oikeassa, tästä ei pannukakku parane!

Aune-mummun pannari

8dl maitoa

2 munaa

1/2tl suolaa

2-4rkl sokeria

4dl jauhoja

1-2dl voisulaa

  Vatkaa munien rakenne rikki, lisää joukkoon vuorotellen jauhot ja maito, suola ja sokeri. Kaada taikinaan lopuksi sulatettu voi. 

  Anna taikinan tekeytyä vähintään puolisen tuntia. Paista pannukakku pellillä 225-asteisessa uunissa kauniin kullanruskeaksi, noin puolen tunnin ajan. Tarjoa mansikkahillon (tai mansikoiden ja kermavaahdon) kera.

Kirjan lahjoitti Gummerus

The winner is you! - arpa on nostettu ja voittaja valittu

Aivan ensin on pakko kiittää kaikkia Pirullisen kuuman chilikirjan arvontaan osallistuneita! Teitä oli varsin kiitettävä määrä ja lappuja sai tosiaankin kirjoitella kynä sauhuten. Koska en ymmärrä mitään internetin ihmeellisestä maailmasta löytyvien ohjelmien päälle, suoritettiin arvonta hyvin yksinkertaisella lappusysteemillä. Jokaiselle arvontaan osallistuneelle kirjoitin kaksi arpalipuketta ja laitoin ne pieneen koriin. Onnettarena sai toimia tällä kertaa tyttöni, pikkumiehen toimiessa virallisena valvojana.

Pirullisen kuuman chilikirjan uusi omistaja on

Ninuska76

Oikein paljon onnea Ninuska! Laitan sulle sähköpostia pikimmiten. Ja muita lohdutettakoon, että taatusti kirja-arvontoja tulee jatkossakin. Onko ne sitten chilikirjoja vai jotain muuta, sitä ei tarina vielä kerro ;)

All I wanna do is have some bun - pikkuleipurin pehmeät juustosämpylät

Eilen innostuttiin pikkumiehen kanssa leipomaan pitkästä aikaa juustosämpylöitä. Pikkumies oli onnessaan, kun sai kaadella aineet kulhoon, sekoittaa ja lopuksi vielä ripotella juustot päälle. Siinä kohtaa jouduin tosin hieman auttamaan, sillä muuten kaikki juustot olisi olleet joko yhden sämpylän päällä tai jätkän suussa... Ohjeen kävin poimimassa Myllyn Parhaan sivuilta. Taikinaa tehtiin tuplasatsi ja silti sämpylät katosivat suurimmaksi osin eilisen aikana. Sämpylöistä tuli ihanan pehmoisia eikä maussakaan ollut mitään vikaa. Voi siis oikein hyvin tehdä toistekin!

Juustosämpylät 

(20kpl)

5dl maitoa

50g hiivaa

1,5tl suolaa

2dl juustoraastetta

n.10dl hiivaleipäjauhoja

2rkl öljyä

Pinnalle ja voiteluun:

1 kananmuna

juustoraastetta

  Liuota hiiva kädenlämpöiseksi lämmitettyyn maitoon. Lisää suola, juustoraaste ja öljy ja alusta taikinaksi hiivaleipävehnäjauhoilla. Löysähköstä taikinasta saat kuohkeimmat sämpylät. Kohota taikina peitettynä kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa. 

  Leivo kohonnut taikina tangoksi ja ota siitä palasia uunipellille. Kohota sämpylät kaksinkertaisiksi peitettynä. Voitele sämpylät kananmunalla ja ripottele juustoraastetta pinnalle. Paista 225-asteisessa uunissa 12-15 minuuttia.

Niin ja muistutetaanpas vielä Pirullisen kuuman chilikirjan arvonnasta! Arvonta tapahtuu tänään 9.4. klo 20.00 ja siihen mennessä osallistuneet huomioidaan. Arvontaan pääset tästä. 

Kadonneen lihapullareseptin metsästys - mumman pannupihvit paistettujen juuresten kera

Tänään starttaa Ruokatiedon ja Ruoka.fi:n järjestämä Suomena paras kotiruoka -kilpailu. Mukana on toinen toistaan herkullisempia ohjeita ja omaa suosikkiasi voit käydä äänestässä Ruoka.fi:n sivuilla! Äänestäjien kesken arvotaan 100 euron arvoinen ravintolalahjakortti, joten kaikki kipin kapin äänestämään. Äänestysaikaa on 24.4.2014 saakka.

Tässä minun tarinani ja reseptini kilpailuun:

Istun pienen puisen keittiönpöydän ääressä ja katselen vastapäätä olevasta ikkunasta ulos, pitkin kukkapenkin reunustamaa pihatietä. Vieressä olevassa puuhellassa rätisee tuli, selän takana pienen pöydän päälle asetetulla keittolevyllä, punaisessa kolhuisessa emalipannussa, porisee mumman valmistamat isot lihapullat. Aika tuntuu pysähtyneen ja tunnelma on rauhallinen, vaikka vähän väliä vilkuilen pihatien päähän ja odotan, koska isä ja äiti tulevat hakemaan minut kotiin. Toisaalta selän takaa leijuvat tuoksut saavat pienen tytön toivomaan, että äiti ja isä tulisivat vasta vähän myöhemmin. Ajatus mumman lihapullista sai pienen tytön mahan kurisemaan toiveikkaasti, sillä tuo ruoka oli yksi parhaimmista, mitä pieni lapsi saattoi kuvitella... Näistä hetkistä on kulunut aikaa yli 30 vuotta, mutta silti mumman lihapullien muistelu kuljettaa minut takaisin siihen pienen tuvan pieneen keittiöön, jossa vietin monta onnellista lapsuuteni päivää... Ihania ruokia, ihania muistoja ja rakkaita ihmisiä. Niitä minä kaipaan.

Kun ilmoituksen kilpailusta näin, tiesin heti mitä ruokaa laittaisin. Muisto mumman tekemistä isoista, hieman pinnalta palaneista lihapullista iski niin voimakkaasti mieleeni, etten voinut edes harkita muuta ohjetta. Mumma ei valitettavasti ole täällä enää kertomassa mikä pihvien salaisuus oli, mutta pikainen kyselykierros sukulaisille valotti asiaa hieman. Lihapullissa täytyi olla sipulia ja sen lisäksi mumma tapasi pyöritellä lihapullat vehnäjauhoissa ennen paistamista. Varmaksi en tiedä, mutta luulen, että näitä tehdessä paistamiseen mumma käytti voita margariinin sijaan. Hieman palanut pinta taisi olla valurautapannun ansiota, mutta tällä kertaa valmistin ruoan pinnoitetulla pannulla. 

Reseptiä suunnitellessa ideana oli käyttää Hyvää Suomesta -merkin omaavia tuotteita. Ei toki kaikkien ainesosien kohdalla, mutta ainakin kolmella tuotteella tuli tämä merkintä olla. Näiden lihapullien aineksista merkintä löytyi jauhelihasta, maidosta, voista, kananmunista ja ruohosipulista. Vaikka kotimainen ruoka on aina ollut lähellä sydäntäni, innosti tämä tehtävä kiinnittämään entistä tarkemmin huomiota tuotteiden merkintöihin. Miksi meillä sitten suositaan suomalaista? Yksi tärkeimmistä syistä lienee se, että kotimaisten tuotteiden ostaminen on eräänlainen kunnianosoitus ja hatunnosto niille ihmisille, jotka työkseen viljelevät maata, kasvattavat karjaa tai muulla tavoin mahdollistavat meille puhtaat, laadukkaat elintarvikkeet. Kotimaisia elintarvikkeita käyttämällä pystyn edes vähän vaikuttamaan työpaikkojen säilymiseen ja sitä kautta toisten ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi luotto suomalaisten elintarvikkeiden puhtauteen on suuri. Kun tarjoan lapsille Suomessa tuotettua ruokaa, tiedän sen olevan tutkittua ja turvallista. Kotimaisena ruokana pidän niitä tuotteita, jotka valmistetaan puhtaasti kotimaisista raaka-aineista täällä Suomessa.

Mutta sitten vielä takaisin reseptiin. Nimesin lihapullat pannupihveiksi niiden valtaisan koon vuoksi. Jos tarjoat pihvit perunoiden kanssa, voisi kastiketta olla hieman enemmän. Ei nämä ihan samalta maistu kuin mumman lihapullat aikoinaan, mutta hyviä nämä ovat silti!

Mumman pannupihvit ja paistetut juurekset

(4-5ann.)

400g naudan paistijauhelihaa

1dl vettä

0,5dl maitoa

0,75dl korppujauhoja

1 sipuli

1 kananmuna

1tl suolaa

ripaus valkopippuria

Lisäksi:

2rkl vehnäjauhoja

Paistamiseen:

1,5rkl voita

Kastike:

2rkl voita

3rkl vehnäjauhoja

3,5dl vettä

1rkl soijaa

ripaus mustapippuria

0,5tl suolaa

1tl sinappia

Lisäksi:

1 porkkana

0,5 lanttua

1rkl voita

ripaus suolaa

ruohosipulia

  Kuori ja kuutioi porkkana ja lanttu pieniksi kuutioiksi. Sulata ruokalusikallinen voita pannulla ja anna sen hieman ruskistua. Lisää joukkoon juureskuutiot ja kypsennä niitä keskilämmöllä, kunnes ovat pehmenneet ja saaneet hieman väriä. Mausta halutessasi ripauksella suolaa ja hienonna päälle ruohosipulia.

  Valmista pihvit. Hienonna sipuli. Sulata puoli ruokalusikallista voita pannulla ja kuullota siinä sipuli. Anna sipulisilpun jäähtyä. Kaada vesi ja maito kulhoon ja lisää joukkoon korppujauhot. Anna turvota 5-10 minuuttia. Lisää kulhoon jauheliha, kananmuna, sipulisilppu ja mausteet. Sekoita taikina tasaiseksi. Muotoile taikinasta 5 paksua pihviä ja pyörittele pihvit vehnäjauhoissa. Kuumenna ruokalusikallinen voita pannulla ja paista pihvit molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Tässä vaiheessa saavat jäädä sisältä raa'aksi. Nosta pihvit lautaselle odottamaan. 

  Sulata kastiketta varten voi pannulla. Älä kaada pois pihvien paistamisesta syntynyttä rasvaa, vaan hyödynnä se kastikkeessa. Lisää jauhot ja anna jauhojen ruskista samalla hyvin sekoitellen. Lisää joukkoon vesi vähän kerrallaan samalla sekoittaen. Mausta kastike ja anna kiehua muutama minuutti. Lisää pihvit kastikkeen joukkoon ja anna muhia miedolla lämmöllä kannella peitettynä 10-15 minuuttia. Käännä pihvit puolivälissä. 

  Tarjoa ruskistettujen juureskuutioiden ja perunamuusin kera.