16. marraskuuta 2015

Juttuja arkistojen kätköistä - keittiön välitilan fiksaus


Mun on pitänyt laittaa teille kuvia tuosta meidän keittiön välitilan fiksaamisesta jo paljon aiemmin, mutta jotenkin se homma on vaan jäänyt. Rempasta on pian vuosi aikaa, mutta onpahan nyt testattu, että tuo meidän ratkaisu toimii. Tyylillemme uskollisena tässäkin tuli käytettyä rohkeita värejä, sillä seesteinen ja hillitty sisustus ei vaan ole meidän juttu. 

Kääpiölinnan edelliset asukkaat olivat maalanneet välitilan ruskeanpunaisen kirjavat kaakelit valkoisella maalilla. Muuten ihan hyvä idea, mutta käytännössä tuo ei vain toiminut. Etenkin hellan yläpuolelta maali alkoi lähteä irti, eikä lopputulos ollut enää mitenkään kaunista katseltavaa. En tiedä, oliko kaakeleihin käytetty niille sopivaa maalia vai ei, vai oliko maalin irtoamisen syynä vain tuo hellan aiheuttama lämpö ja kosteus.

Uudelleen kaakelointi ei innostanut, eikä maalaaminen tullut kysymykseenkään, joten päädyimme laittamaan kaakelin päälle lasin. Alle löytyi sopiva tapetti kirpparilta ja mainokset löytyivät vanhoista lehdistä. Lehdet puolestaan oli pelastettu muutama vuosi sitten seinien välistä ulkovuorausremppaa tehdessä. Aluksi oli ajatuksena käyttää fiftariaiheisia kortteja, mutta niitä ei sitten tahtonut löytyä tarpeeksi. Muutaman sain kavereilta ja äidiltä, joten kiitos niistä!




Remontti ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, sillä ensimmäinen iso lasilevy hajosi paikalle laitettaessa. Tai olisi se varmaan muuten kestänyt, mutta kun tuo pääsi kaatumaan. Lasit on kiinnitetty paikoilleen listojen avulla ja nyt pysyvät taatusti paikallaan. 


Sirpaleet tuonee onnea... 

Positiivista tässä vaihtoehdossa on se, että kun jossain vaiheessa kyllästyn noihin mainoksiin tai punaiseen tapettiin, on välitilan ilmettä helppo muuttaa tapettia vaihtamalla. Lisäksi tämän putsaaminen on helppoa ja hyvin tuntuu kestävän hellasta hohkaavan kuumuuden. 




Listojen ruuvit olisi toki voinut laittaa nätimminkin, mutta saa luvan kelvata.




Näin koneelta kuvia katsellessa huomaa, että mainokset olisi voinut leikata nätimminkin, mutta seinässä niihin ei kyllä tule kiinnitettyä huomiota.


Ja tässä vielä kuva siitä miltä seinä näytti hellan yläpuolelta. Karmea, vai mitä. Ennen remonttia pidin peltitarjotinta tuossa hellan päällä, ettei ruma kaakeli näkyisi. 

Jos lompakko olisi kunnossa, haluaisin laittaa koko keittiön uusiksi. Keittiö on suunniteltu ja tehty melkoisen surkeasti ja uskoisin, että tuosta voisi hyvällä suunnittelulla saada vaikka mitä. Välillä oikeasti mietityttää, että pysyyköhän kaapit edes seinissä. Tämä pelko juontaa juurensa siitä miten muut talon rempat on tehty.... Vuosien varrella täältä on löytynyt nimittäin mitä mielenkiintoisimpia rakenneratkaisuja. Vaarallisin niistä lienee tuo kuistin katto, joka olisi saattanut romahtaa koska vain. Onneksi se on nyt korjattu. 

Mutta niinhän se on, että tällaisissa vanhoissa taloissa piisaa korjattavaa vaikka kuinka. Pakko vaan tehdä yksi remontti kerrallaan ja sulkea sen aikaa silmät rumilta tai huonosti toimivilta yksityiskohdilta. Seuraavana on vuorossa putkiremontti, jos vaan saadaan putkimies joskus tontille. Sitä kun on odoteltu reilu puoli vuotta.... 

2 kommenttia:

  1. Vautsi! Todella huikea muutos noihin "persoonallisiin" kaakeleihin verrattuna!

    Mutsin kans on kirottu sen epäkäytännöllistä keittiötä. Sille ei oikein voi tehdä mitään. Joko sen räjäyttää ja laittaa halvinta Ikeaa tilalle tai antaa olla. Alkuperäiset kaappien rungot kestää ikuisesti, mutta Ikean joutuu uusimaan kohtuullisen nopeasti. Ovet vois hioa, maalata ja vaihtaa vetimet. Valitettavasti meillä ei ole sellaisia kykyjä ja edes aikaa. Olkoon retroa, kun ei ole pelkoa, että mikään rysähtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kyllä tuo Valion vanha voimainos aina tuon kaamean kaakeli-maalihirvityksen voittaa :D

      Tottahan sitä itse saisi maalilla tehtyä paljon kaapeille, mutta tuo aika tuntuu olevan meilläkin kortilla. Yhden entisen asunnon keittiökaappien ovet menin maalaten ja vaihtaen rivat. Tulihan siitä nätti, mutta aikamoinen projekti se oli. Taidan siis edelleen haaveilla lottovoitosta ja uudesta kunnollisesta keittiöstä.

      Poista