Wrappaa

Eilistä pastaa tuli niin runsaasti, ettei tänään tarvinnut kokkailla. Ihan jees, sillä päivä on ollut aika kiireinen. Kaapissa kummitteli kuitenkin yksi tortillapaketti, joka olisi syytä käyttää lähipäivinä. Se oli tarkoitus käyttää tänään, mutta kun kerran suunnitelmat muuttui, niin täytyi keksiä jotain muuta. Mä oon kauan pyöritellyt käsissäni semmoista mustapapu-chorizowrappien ohjetta, mutta en vaan oo saanut aikaiseksi kokeilla. Tänään oli sitten niiden aika ja pyöräytin muutamat sellaiset iltapalaksi. Ohjeen alkuperästä mulla ei ole tietoa, mutta tässä tämä meidän hitusen muokattu versio.

Mustapapu-chorizowrap

1pkt täysjyvätortilloja

guacamolea

1-2 tomaattia pieninä kuutioina

1 punasipuli silputtuna

jäävuorisalaattia

pepperoneja

1 pieni pkt kypsiä mustapapuja

reilusti chorizomakkaraa (osa nimittäin katoaa pilkkoessa....)

  Levitä tortillalle ensin ohut kerros guacamolea, päälle salaattia, tomaattia, sipulia, papuja, chorizoa ja pepperoneja. Koko komeus rullalle ja ei kun nauttimaan.

Kolppua, kolppua!

Mun oli tarkoituksena ilahduttaa tuota ukkokultaa pienellä, sievällä kinkkupiirakalla. Mutta kuten arvata saattaa, niin tottahan mä tässäkin onnistuin säheltämään. Mulla on semmoinen oikein hyvä, äidin työkaverilta monen monituista vuotta sitten saatu kinkkupiirakan ohje. Ohje on epäselvä, monistettu A4, jossa on vaan taulukkoon merkattuna ainekset määrineen aina pienestä piiraasta 32 hengen annokseen. En koskaan muista, että mitä saraketta tulisi kulloinkin seurata ja tottahan mä taas valittin väärin. Mun pieni piiras kasvoi hetkessä pellilliseksi. Hieman mä ihmettelin taikinaa tehdessä, että onpas tätä paljon, mutta jatkoin silti. Taikinaa vuokaan sovitellessa tajusin, että ei tämän ihan näin pitänyt mennä. No, nyt on ukolle purtavaa heti kunnolla.

Pakko kertoa vielä tuon pikkumiehen touhuista... Kun aloin tekemään piirakkataikinaa, säntäsi pikkumies salamana hakemaan lusikkaa lusikkalaatikosta ja ryntäsi lusikan kanssa taikinan kimppuun. Tai siis yritti varvistella keittiön pöydän ääressa niin, että saisi lusikan taikinakulhoon saakka. Eihän tuollainen piirakkataikina raakana millekään maistu, mutta kovasti tuntui tykkäävän :D Varsinainen taikina-poika :D

Laitetaan nyt ainesmäärät sitten sekä pellilliseen että piirakkavuoalliseen. Pellillisen ainesmäärät on suluissa. Ja täytteitä voi aina lisäillä maun mukaan :) Sen verran täytyy mainostaa, että kinkkupiiraissa mä oon vannoutunut Korpelan palvirouheen kannattaja. Tykkään, että kinkku saa oikeasti maistuakin jollekin!

Kinkkupiirakka

Pohja:

1dl (2dl) perunasosejauhetta

3dl (6dl) vehnäjauhoja

100g (200g) margariinia tai voita

2dl (4dl) vettä

Täyte:

100g (200g) savukinkkua rouheena (voi laittaa reilumminkin!)

100g (200g) juustoraastetta (esim. emmental-mozzarella)

0,5 (1) paprika

pala (isompi pala) purjoa

Päälle:

1dl (2dl) kermaa

1dl (2dl) maitoa

2 (4) munaa

0,5tl (1tl) suolaa (jätän pois)

0,5tl (1tl) mustapippurirouhetta

halutessa valkosipulijauhetta

  Nypi pehmeä rasva, vehnäjauhot ja perunasosejauhe sekaisin. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Nosta taikina jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

  Hienonna paprika ja purjo. Kuutioi kinkku tarvittaessa tai käytä valmista rouhetta. Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki ja lisää kerma, maito sekä mausteet.

  Levitä taikina piirakkavuokaan tai pellille leivinpaperin päälle. Ripottele päälle kinkkurouhe, paprikat ja purjo. Kaada munamaito päälle. Ripottele juustoraaste joko munamaidon alle tai päälle. Joskus sekoita juuston munamaidon sekaan ja kaada koko seoksen kerralla piiraan päälle. Tällä tavoin juusto "sulautuu" paremmin täytteeseen, eikä jää kovaksi kanneksi piiraan päälle.

  Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia tai kunnes täyte on hyytynyt, pinta saanut hieman väriä ja pohja vaikuttaa kypsältä.

Mun mielestä on kiva leipoa itse sämpylöitä, mutta jos suoraan sanon, niin en kauheasti tykkää niistä enää seuraavana päivänä. Eilen nukkumaan mennessä keksin, että miksi en kuivaisi osaa eilen tehdyistä sämpylöistä korpuiksi. Mitään kaneliseosta en näille alkanut väsäilemään vaan halusin näistä semmoisen suolaisen version. Mitä netistä luin, niin korppujen kuivattamiseen tuntuisi menevän ikuisuus. Ilmeisesti mun sämpylät oli valmiiksi niin kuivaa tavaraa, että ne kuivahtivat suht nopeasti. Mutta ajatus lienee, että pidetään uunissa kunnes ovat kuivia ja keveitä.

Sämpylöistä korpuiksi

  Halkaise kuivahtaneet sämpylät ja lado pellille leivinpaperille leikkauspinta ylöspäin. Mä leikkasin sämpylät neljään osaan. Laita sämpylät ensin 225-asteiseen uuniin reiluksi viideksi minuutiksi, jotta saavat hieman väriä. Laske uunin lämpötila 50-100 asteeseen ja anna korppujen kuivahtaa. Ilmeisesti uunin luukun olisi hyvä olla raollaan, mutta turvallisuussyistä pidin luukun visusti kiinni!

  Mun leivät oli ruskistamisen jälkeen 100-asteisessa uunissa reilu puoli tuntia ja 50-asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia.

Ohuet korput kuivui nopeasti, mutta paksumpien kanssa meni enemmän aikaa. Pinta kyllä kuivui, mutta sisältä jäivät helposti pehmeiksi. Neidille iski jonkinmoinen himo noihin korppuihin ja muutama yksilö katosi kesken kuivattamisen. Kuulemma niitä täytyi testata, että koska ovat valmiita... Mun oma laaduntarkkailija :D Tein illalla vielä toisen satsin korppuja ja jätin korput yöksi uuniin jälkilämmöllä. Annoin tällä kertaa korppujen olla ensin kaksi tuntia 100 asteessa ja sitten sammutin uunin ja annoin korppujen olla. Hyvin kuivuivat.

Uuni sai pysytellä kuumana vielä tovin, kun ruoaksi tekaisin broileri-kasvispastaa uunissa. Tämänkin ohjeen oon mappeihini kopsannut Pirkasta. Olipa yllätys. Muuten menin ohjeen mukaan, mutta lisäsin mukaan pari... tai no neljä valkosipulinkynttä.

Värikäs broileri-kasvisuunipasta

(8ann.)

350g(n.10dl) Spirali Tricolore-kuviopastaa

1(n.350g) kesäkurpitsa

1 sipuli

2-3 valkosipulinkynttä

1 punainen paprika

1 keltainen paprika

3rkl öljyä

450g broilerin maustamattomia fileesuikaleita

1tl suolaa

1tl mustapippuria

1tl Provencen mix-yrttiseosta

Munamaito:

1l maitoa

4 kananmunaa

1tl suolaa

1tl Provencen mix-yrttiseosta

Pinnalle:

2,5dl emmental-mozzarellajuustoraastetta

   Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä kypsäksi noin 8 minuuttia. Valuta hyvin. Halkaise kesäkurpitsa. Poista siemenet lusikalla ja paloittele. Kuori ja hienonna sipuli. Paloittele myös paprikat reiluhkoiksi paloiksi.

   Kuullota kasviksia tilkassa öljyä ja siirrä lautaselle. Ruskista broilerisuikaleet ja mausta suolalla, pippurilla ja yrttiseoksella.

   Sekoita ainekset yhteen ja jaa kahteen voideltuun vuokaan (noin 1,5 l) tai yhteen suurempaan. Sekoita munamaitoainekset ja kaada vuokiin. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Kypsennä uunissa 175 asteessa 50-60 minuuttia. Hienonna halutessasi pinnalle tarjottaessa tuoreita yrttejä.

Leipuri hiiva, hän asuu kumputiellä. Ja kaikki pizzat leipoo siellä.

Sainpahan taas tänään muistutuksen siitä, miksi ei kannata jättää taikinakulhoa keittiön pöydän reunalle kohoamaan. Keittiöön mennessä mua vastassa oli tavattoman onnellisen näköinen, taikinanenäinen ja -sorminen poika. Ja kun taikinakulhon päällä olevaa liinaa nosti, oli taikinassa pienen pienet sormenjäljet.

Innostuin aikani kuluksi testaamaan Yhteishyvästä löytynyttä porkkanakierteiden ohjetta. Kauniiden kierteiden sijaan suurin osa mun tekeleistä muistutti lähinnä ruuveja. Toisesta päästä hirmu paksuja ja kapenivat toiseen päähän. Ihan kiva ja kokeilemisen arvoinen ohje oli, mutta jatkossa käyttäisin kyllä nesteenä tuota porkkanamehua. Veteen tehtynä olivat aika miedon makuisia ja kaipasin enemmän sitä porkkanaisuutta. Jos seuraavalla kerralla sitten.

Porkkanakierteet

(20kpl)

5dl vettä tai porkkanamehua

50g hiivaa

1rkl hunajaa tai sokeria

2tl suolaa

3dl hienoksi raastettua porkkanaa

0,75dl öljyä

n.14dl sämpyläjauhoja

Voiteluun ja pinnalle:

vettä

seesaminsiemeniä

  Liuota hiiva kädenlämpöiseen porkkanamehuun tai veteen. Lisää hunaja, suola, porkkanaraaste ja öljy. Alusta jauhojen kanssa taikinaksi. Peitä taikina liinalla ja kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa.

  Jaa taikina tasaisesti noin 20 osaan. Pyörittele paloista peukalon paksuisia noin 25 cm pitkiä tankoja. Taita tangot kahtia ja kieritä osat toisiinsa. Nosta ne kohoamaan leivinpaperoidulle pellille ja peitä ne liinalla. Anna kohota 15-20 minuuttia. Sipaise niiden pinnat kevyesti vedellä ja halutessasi ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia koosta riippuen.

Aikani mietin, että muutanko tälle päivää suunnitellun pizzapäivän noutoruokapäiväksi, kun jotenkin innostus pizzataikinan väsäämiseen hiipui pojan perässä juostessa. Tuumasin sitten, että kun kerran ainekset on haettu, niin tehdään itte. Eipä sen taikinan  tekemisessä mene kuin muutama minuutti. Mitään uutta taikinaa en jaksanut testata, vaan pizzan pohjalle päätyi usein käytetty ja hyväksi todettu taikina ikivanhasta Ruutukokki-kirjasta.

Pizzapohja

(1-4 pizzaa koosta riippuen)

2dl vettä

25g hiivaa tai 1pss(11g) kuivahiivaa

0,5tl suolaa

1tl sokeria

2rkl öljyä

n.5dl vehnäjauhoja

  Liuota hiiva, suola ja sokeri kädenlämpöiseen veteen. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä vesi 42-asteiseksi ja lisää hiiva pieneen jauhotilkkaan sekoitettuna. Lisää öljy ja loput jauhot. Alusta taikina kimmoisaksi. Nosta taikina leivinpöydälle ja jaa tarvittaessa 2-4 osaan. Pyöritä palat "pulliksi" ja anna kohota liinalla peitettynä puolisen tuntia.

  Kauli pizzat pyöreiksi, ohuiksi pohjiksi, täytä haluamallasi tavalla ja paista uunin alaosassa 275-asteessa noin 7-10 minuuttia.

Oon ennenkin tainnut marmattaa siitä, kuinka pizzoihin päätyy aina ne samat täytteet. Ei mukamas uskalla tai halua testata mitään uutta. Tällä kertaa päädyin tekemään kolme erilaista pizzaa. Tai no kaksi, kun neiti sai täyttää omansa miten halusi. Meille isommille tein bratvursti pizzan Yhteishyvän ohjetta mukaellen ja muutellen sekä "otetaan mitä on"-pizzan hyödyntäen kaapista löytyviä jämiä. Tomaattikastiketta en jaksanut enää keitellä, vaan sen virkaa sai hoitaa tomaatti-sipulipastakastike. Bratvurstipizza oli ihan ok, mutta mun mielestä olisi kaivannut vielä jotain. Ehkä aurajuustoa???

Bratvurstipizza

pizzapohja itse tehden tai kaupasta noutaen

Täyte:

tomaattikastiketta, pastakastiketta tai ketsuppia 

250g bratvurstia

0,5 punaista paprikaa

1 sipuli

2 pepperonia viipaleina

2tl oreganoa

150g juustoraastetta

  Levitä pohjan päälle tomaattikastike. Laita tomaattikastikkeen päälle juustoraaste, viipaloidut makkarat ja sipuli, paloiteltu paprika sekä pepperoniviipaleet. Paista 250-275-asteisessa uunissa 7-10 minuuttia. Mausta kypsä pizza oreganolla.

"Otetaan mitä on" -pizza

pizzapohja

Täyte:

pastakastiketta

150g juustoraastetta

puolikas sipuli ohuina viipaleina

saksanpähkinä-salamia

valkosipulimeetvurstia

herkkusieniä

oregano

  Levitä pohjan päälle pastakastike ja juustoraaste. Laita sipulit, sienet, salami ja meetvursti pizzan päälle. Paista 275-asteisessa uunissa noin 7 minuuttia. Ripottele päälle oregano.

Emman "melko special opera"-pizza

pizzapohja

Täyte:

ketsuppia

tonnikalaa

herkkusieniä

pepperonia

valkosipulimeetvurstia

juustoraastetta

  Levitä pohjan päälle ketsuppia. Ripottele ketsupin päälle tonnikalaa ja herkkusieniä. Levitä seuraavaksi päälle juustoraaste. Laita juuston päälle viipaloituja pepperoneja ja meetvurstisiivuja. Laita 275-asteiseen uuniin ja ryntää omaan huoneeseesi siksi aikaa, kunnes pizza on reunoilta palanut eli noin 7 minuutiksi. Tule syömään, kun komennetaan ja ripottele päälle oreganoa maun mukaan.

Musta alkaa tuntumaan, että oon ollut aivan liikaa pelkästään muksujen kanssa. Kaikki biisit mitä ajattelen otsikoiksi tai lauleskelen täällä kotona, on lastenlauluja. Argh! Täytyy laittaa jotain muuta poppia soimaan ja mennä keittelelään kahvit. Ja yrittää saada tuo leipuri hiiva soimasta mun päästäni....

On isot mustikkatiikerit karanneet, on kadonneet jäljet parempiin suihin....

Mun on taas pitkän aikaa tehnyt mieli mustikka-tiikerikakkua, mutta aina on tullut leivottua jotain muuta. Miksi ihmeessä maailmassa täytyy olla niin paljon ihania ruoka- ja leivontaohjeita? Mä kun haluaisin testata niitä kaikkia! Luulen vaan, etten koskaan saa testattua edes murto-osaa noista ohjeista mitä oon itselleni vuosien saatossa haalinut. Ja kun kokoelma tuntuu kasvavan koko ajan. Tänään onnistuin pitämään näppini erossa keittokirjoista, kun kirpparilla kävin. Hyvä minä! Muutamaa olisi tehnyt mieli tutkia vähän lähemmin, mutta päättäväisenä kuljin kirjojen ohi.

Mutta siihen kakkuun. Tätä kakkua oon tehnyt joskus ennenkin ja on se vaan hyvää. Ohjeen oon löytänyt Pirkasta. Vähän toispuoloonen mun kakusta tänään tuli, mutta ehkä se maku on kuitenkin tärkeämpi. Jos mustikasta tykkää, niin suosittelen :) En tiedä mitä ajattelin kakkua leipoessa (vai ajattelinko ollenkaan), mutta yritin vatkata liian kovaa voita ja sokeria aivan liian pienessä kulhossa. Ja siivo oli sen mukainen. Kakun kuorrutekaan ei halunnut tehdä mun kanssa yhteistyötä ja suurin osa sai jäädä kippoon. Ja ne vähät kakun päälle päässeet näytti kaikkea muuta kuin koristeellisilta. No, edelleen se maku ratkaisee, ei ulkonäkö. Jatkossa kuitenkin tekisin kakun ilman kuorrutetta. On parempaa niin... Kakkua leipoessa hymyilin mun kakkuvuoalle.... Se todellakin näyttää siltä, että on ollut ahkerassa käytössä. Oon sen ostanut muutamalla markalla kirpparilta lähemmäs 20 vuotta sitten. Hackmannin vuoka on hyvä vuoka :) Lisäksi kaapista löytyy pari miehen mummalta perittyä kakkuvuokaa, enkä niistäkään luopuisi mistään hinnasta. Niissäkin vuodet näkyy lommoineen kaikkineen, mutta parempia kakkuvuokia saa hakea!

Mustikkatiikeri

250g voita

2,5dl sokeria

4 kananmunaa

3,5dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

2tl vaniljasokeria

1 limetin raastettu kuori (voi jättää pois)

Mustikkaraita:

1dl jäisiä mustikoita

2rkl sokeria

Kuorrutus:

2dl tomusokeria

2rkl limetin mehua (vesikin käy)

  Vatkaa pehmeä rasva ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää huoneenlämpöiset munat joukkoon yksitellen koko ajan vatkaten. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja limetin kuori keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi.

  Ota kakkutaikinasta 1/3 toiseen kulhoon. Soseuta kohmeiset mustikat sokerin kanssa. Lisää mustikkasose pienempään osaan kakkutaikinasta. Mä oon aina jättänyt mustikat kokonaisiksi ja toimii niinkin!

  Kaada puolet vaaleasta taikinasta voideltuun ja jauhotettuun noin 1,8 l:n kakkuvuokaan. Kaada päälle mustikkataikina. Nostele päällimmäiseksi vaaleaa taikinaa.

  Paista kakkua 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin tunti. Kumoa kakku jäähtyneenä. Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään. Valuta jäähtyneen kakun pinnalle kuorrutetta.

Jotenkin musta tuntuu, että tälle viikolle on kasaantunut normaalia kasvispitoisempaa ruokaa. Kokonaan kasvisruokaa oli vaan eilen, mutta muuten melkein joka päivä ruoasta löytyy kasviksia runsaanpuoleisesti. Vaikka eipä se haittaa. Ei ne kasvikset vaarallisia ole. Tälle päivää ruokaohje löytyi taas kerran Seuran suuresta ruokakirjasta ja lautaselle päätyi  jauheliha-juuresvuokaa. Mulle tuli jonkinmoinen arviointivirhe vuoan koon kanssa, eikä kaikki kaalit mahtuneet mukaan. Harmi. Omin lupineni lorautin laatikon päälle lopuksi tilkan siirappia, kun se ajatuksena tuntui hyvältä.

Jauheliha-juuresvuoka

500g kaalia

2-3 porkkanaa

pala lanttua

pala juuriselleriä

pala purjoa

300-400g jauhelihaa

1 sipuli

1tl suolaa

pippuria

yrttimausteita maun mukaan

3-4dl lihalientä

(pieni loraus siirappia)

  Suikaloi kaali, raasta juurekset ja leikkaa purjo renkaiksi. Ruskista jauheliha omassa rasvassaan. Lisää hienonnettu sipuli ja hauduta hetki. Mausta seos.

  Pane kasvikset ja jauheliha kerroksittain uunivuokaan ja kaada lihaliemi päälle. Lorauta halutessasi vuoan päälle tilkka siirappia.

  Kypsennä 175 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Puolukkahillon kanssa tosi jees!