Kuljen riisistä riisiin

Pahasti näyttää siltä, että se pirullinen flunssapöpö on valloittamassa Kääpiölinnan sakin uudelleen. Aseena taistelussa pöpöä vastaan on tänään sitruunainen kanakeitto. Toivotaan, että tällä kertaa päästäisiin vähän vähemmällä ja tauti nujertuisi heti alkuunsa. Keiton seuraksi tein täytettyjä croissantteja valmiista taikinasta. Laiskuus iski, enkä jaksanut sotkea käsiäni itse tehtyyn taikinaan. Vaikkei se kova homma olisi ollutkaan. Croissantien ohje on Pirkasta, keiton ohjeen alkuperä on mysteeri.

Sitruunainen broilerikeitto

l vettä

1 kanaliemikuutio

0,5-1dl riisiä

0,5 purjoa

0,5 paprikaa

1pss herne-maissi-porkkanaa

200-300g kypsää broileria (laitoin kevyesti ruskistettuja marinoituja broilerin suikaleita)

0,5 sitruunan mehu

0,5tl sitruunapippuria

sitruunamelissaa, kirveliä tai tilliä (laitoin ruohosipulia)

  Kiehauta vesi ja liemikuutiot. Lisää riisi kiehuvaan liemeen ja keitä noin 15 minuuttia. Lisää joukkoon hienonnettu purjo, kuutioitu paprika, herne-maissi-porkkanasekoitus ja broilerinpalat. Mausta keitto ja lisää suolaa tarvittaessa. Anna keiton kiehahtaa niin, että herne-maissi-porkkanat lämpenevät. Ripottele keiton pinnalle tuoreita yrttejä.

Täytetyt croissantit

(6kpl)

1tlk(6kpl) croissanteja (paistovalmista taikinaa)

Täyte 1:

50g pakastekatkarapuja

tilliä

Täyte 2:

3 viipaletta kinkkua

sinappia

Voiteluun:

maitoa tai kananmunaa

Pinnalle halutessa:

unikonsiemeniä

  Avaa croissanttitölkki pakkauksen ohjeen mukaan. Levitä kolmelle taikinakolmiolle sulatettuja, hyvin valutettuja katkarapuja ja tilliä. Pane lopuille taikinakolmioille kinkkuviipale ja voitele kevyesti sinapilla. Kääri kolmiot sarven muotoon croissanteiksi. Voitele ja ripottele halutessasi pinnalle unikonsiemeniä. Paista heti 200-asteisessa uunissa noin 12-15 minuuttia. Tarjoa lämpiminä.

Valloitava vadelma

Leivontakärpänen pääsi taas puraisemaan ja sen seurauksena uuniin päätyi vadelmatorttu. Taas on kolme rasiaa vähemmän vattuja pakkasessa. Vähän noloa myöntää, mutta en oo vieläkään saanut aikaiseksi pakastimien sulatusta, vaikka oon aiheesta marmattanut jo viikkoja. Jospa nyt viikonloppuna saisi sen aikaiseksi. Muutenkin olisi hyvä tehdä jonkinmoista inventaariota siitä, että mitä marjoja vielä on jäljellä. Vadelmat olisi ainakin syytä saada käytettyä, sillä nuo meidän vattupuskat on erittäin satoisaa sorttia. Osa tulevista vatuista menee taas likööriksi, mutta loput päätyy sitten pakkaseen.

Tänään väsätyn tortun alkuperäinen ohje on lähtöisin Pirkasta ja on niitä ensimmäisiä ohjeita, mitä oon aikoinaan mappeihini kirjoittanut. Silloin tietokoneelle pääsy oli harvinaista herkkua ja oli todella upeeta kirjoitella ohjeita muistiin muuten kuin käsin. Aikaa siitä on ehkä parisen kymmentä vuotta. Aika hurjaa... Tortun teko onnistui muuten ihan ok, mutta kun kantta piti asetella paikoilleen, oli lopputuloksena epämääräinen taikinapläjäys tortun keskellä. Eikä sitä saanut nätisti enää mitenkään. Kantta tehdessä kannattaa käyttää reilusti jauhoja, että kannen saa irti leivinpaperista. Tortun täyte on sen verran tykkyä tavaraa, että kannattaa tarjota tortun kanssa vaikka vaniljakastiketta tai jäätelöä.

Ilonan vadelmatorttu 

Pohja:

100g voita

1dl sokeria

1 kananmuna

2dl vehnäjauhoja

0,5dl perunajauhoja

0,5tl leivinjauhetta

Täyte:

3pss(à200g) pakastevadelmia

2dl sokeria

1,5dl perunajauhoja

  Aloita täytteen valmistamisesta. Sulata marjat. Sekoita kylmien marjojen joukkoon sokeri ja perunajauhot. Kuumenna seosta kattilassa koko ajan sekoittaen. Anna kiehahtaa. Jäähdytä seos.

  Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää muna voimakkaasti vatkaten. Sekoita keskenään vehnä- ja perunajauhot sekä leivinjauhe. Lisää seos taikinaan. Sekoita tasaiseksi.

   Leikkaa tasapohjaisen kakkuvuoan (halkaisija 22 cm) pohjalle leivinpaperi tai käytä irtopohjavuokaa. Voitele vuoan reunat. Taputtele 2/3 taikinasta vuoan pohjalle ja mahdollisimman ylös reunoille. Kaada kylmä täyte syvennykseen.

   Kauli loppu taikina jauhotetun leivinpaperin päällä vuoan kokoiseksi kanneksi. Kumoa kansi marjatäytteen päälle ja painele reunat yhteen haarukan avulla.

  Paista torttua 200-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 45 minuuttia. Siirrä jäähtynyt torttu tarjoiluvadille. Koristele tomusokerilla halutessasi.

Sapuskoissa jatkettiin laatikkolinjalla. Innostuin tekemään kirjolohilaatikkoa silläkin uhalla, että joudun syömään sen yksin. Ohjeen alkuperää en tiedä, mutta oletettavasti taas jostain lehdestä kopsattu. Ruokaa tehdessä sain taas opetuksen aiheesta kannattaako mausteita kaataa ruokaan suoraan isosuisesta purkista. Laatikon liemestä meinasi tulla hieman valkopippurista... Onneksi sain kuorittua enimmät pippurit maito-kermaseoksen pinnalta pois. Jatkossa sekoittaisin maidon sekaan munan tai kaksi, koska näin liemi jäi todella löysäksi.

Kirjolohilaatikko

6-8 perunaa

300g tuoresuolattua lohta tai kirjolohen fileointitähteitä 

(laitoin valmiita kirjolohisuikaleita)

1 iso sipuli

nokare voita

tilliä

5-6dl kermamaitoa

suolaa

valkopippuria

  Kuori ja viipaloi perunat. Hienonna sipuli ja kiehauta se voissa pehmeäksi. Lado perunaviipaleet voideltuun uunivuokaan kerroksittain kalapalojen, sipulin ja hienonnetun tillin kanssa. Mä ripauttelin kerrosten väliin hitusen suolaa. Sekoita maito ja kerma ja mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla. Kaada maito vuokaan niin, että perunat peittyvät. Paista laatikkoa 175 asteen lämmössä runsas tunti tai kunnes perunat ovat pehmeitä. Tarjoa salaatin kanssa.

Historian havinaa

Ainoa koulukirja, joka on säästynyt näihin päiviin saakka, on köksän kirja seiskaluokalta. Sinänsä huvittavaa lukea ja katsella noita juttuja, mitä kirjan sivuille on tullut raapustettua. Kauheasti ei näyttänyt koulu niihin aikoihin kiinnostavan. Ei, vaikka kotitalous ja kuvaamataito oli ainoat aineet, joista tykkäsin. Köksän kirjan löysin joskus muutama vuosi sitten tavaroideni joukosta ja nyt se on päässyt arvoiselleen paikalle hyllyyn muiden keittokirjojen kanssa. Loppujen lopuksihan tuossa ei kauheasti ole ruokaohjeita ja nekin vähät mitä on, ovat äärimmäisen simppeleitä. Mutta en mä raaski tuota hävittääkään. Kirja pääsi tänään käyttöön, kun tein kirjan ohjeen mukaan sämpylöitä. Näihin sämpylöihin tehtiin pikkuruinen juuri ja lopullinen kohotus tapahtui vasta sämpylöiksi pyörittelyn jälkeen.

Köksän sämpylät

(10-12kpl)

Taikinan juuri:

2,5dl maitoa tai vettä

25g hiivaa

1tl sokeria

2,5dl hiivaleipä- tai vehnäjauhoja

Lisäksi:

1tl suolaa

n.3dl grahamjauhoja

25g huoneenlämpöistä margariinia tai 2rkl öljyä

  Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja kaada kulhoon. Murenna hiiva maidon joukkoon ja sekoita puuhaarukalla tasaiseksi. Vatkaa joukkoon sokeri ja hiivaleipäjauhot. Peitä astia liinalla ja anna taikinajuuren kohota lämpimässä kymmenisen minuuttia.

  Lisää taikinajuureen suola ja osa grahamjauhoista puuhaarukalla vatkaten. Jatka jauhojen lisäämistä samalla alustaen. Lisää lopuksi rasva ja jatka alustamista, kunnes taikina irtoaa kulhosta ja kädestä.

  Leivo taikina sämpylöiksi. Anna sämpylöiden kohota liinalla peitettynä lämpimässä paikassa. Paista 250 asteessa uunin keskiosassa noin 10 minuuttia.

 

Kanat kiittää - munaton makaronilaatikko

Pienet on munkin ärstyksen kohteet tänään. Nimittäin kaappiin hautautuneet erittäin vajaat pastapussit. Miten sitä mukamas jääkin aina sellainen olematon nokko käyttämättä. Ja harvoin sitä ruokaa laittaessa tarvii about desiä pastaa. Innostuin sitten tänään tekemään semmoista omo-makaronilaatikkoa, jonka avulla sain hävitettyä kolmen pastapussin rippeet, jääkaappiin unohtuneen tuorejuuston ja ylimääräisen jauhelihapaketin. Vähän tuli hyvä fiilis. Siis siitä, että sai nuo jämät pois. Tämä on kanssa varsin hyvä versio makaronilaatikosta ilman kananmunaa. Ja toisenmoisen löytää vaikkapa tästä linkistä.

Makaronilaatikko ilman kananmunaa vol 2

400g makaronia

1,5l vettä

2 lihaliemikuutiota

tilkka öljyä

400g jauhelihaa

1 sipuli (voi jättää poiskin)

suolaa

pippurisekoitusta

oreganoa

paprikajauhetta

1rs(n.200g) tuorejuustoa maun mukaan (laitoin valkosipulituorejuustoa)

  Keitä makaronit lähes kypsiksi liemikuutioilla ja öljytilkalla maustetussa vedessä, älä kaada keitinlientä pois! Makaronit saavat siis jäädä hieman kovahkoiksi, kypsyvät sitten uunissa lisää.

  Ruskista jauheliha kevyesti pannulla pienessä öljytilkassa. Lisää hienonnettu sipuli ruskistamisen loppuvaiheessa. Mausta makusi mukaan suolalla, pippurisekoituksella, paprikajauheella ja oreganolla. Toki muutkin mausteet käy.

  Sekoita makaronikattilaan jauheliha-sipuliseos ja tuorejuusto. Sekoittele, kunnes juusto sulaa. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Kypsennä makaronilaatikkoa 175-asteisessa uunissa 45-55 minuuttia, tai kunnes laatikko on hyytynyt. Anna jässähtää hetki ennen tarjoilua.

 Nyt sitten lätkän pariin kera kahvin ja suklaan. Kauppareissulla ostoskärryihin hyppäsi levyllinen Fazerin mansikka-vaniljasuklaata. Se halusi välttämättä tulla syödyksi meillä. Mielenkiinnolla odotan, miltä moinen yhdistelmä maistuu...

Niin juu. Helmikuussa alkunsa saanut karpalolikööri pääsi tänään pulloon. Ukko suodatteli liköörin suodatinpussien läpi ja lisäsi siihen vielä hieman sokerilientä. Vajaa desi vettä ja puolisen desiä sokeria keskenään kiehautettuna sai luvan riittää. Likööri ei enää ollut kovin makeaa, mutta hyvää silti. Ja kun saa vielä hetkisen oleskella pullossa, niin aina vaan paranee. Ei siis huono kokeilu ollenkaan!