Eat 'em and smile

Välillä on kiva syödä paljon ja kaikkea. Ja vielä erilaisten dippien kera. Tämä on vaan takuuvarma keino saada ihan järjetön ähky. Silloin harvoin kun dippaillaan, tulee aina hankittua kaikkea ihan liikaa. Ja sitten niitä näälitään vielä seuraavanakin päivänä. Dippailtavat ja dipit vaihtelee, vain idea ja lopputulos on sama.

Tällä kertaa ideana oli saada taas pakastimesta tavaraa käytettyä, mutta tottahan sitä jotain piti ostaakin. Dippailtavaksi pääsi niin kana- kuin possunuggettejakin, prinssinakkeja, miniryynimakkaroita ja hornetteja. Ja taisi siinä jotain nachorulliakin olla. Niin ja ranskalaisia. Ja että kasvikset ei jäisi syömättä, tein jokaiselle oman kasviskupin ja ukaasi oli, että kupit pitää syödä tyhjiksi. Kastikkeina oli tytön tekemää dippiä, paprikakastiketta, valkosipulimajoneesia ja ihan vaan kermaviilistä ja dippijauheesta tehtyä kastiketta. Eihän nä mitään ihmeellisiä ole, mutta jos joku haluaa kokeilla, niin alla on ohjeita.

Kasviskupit

punaista paprikaaa

keltaista paprikaa

kurkkua

cocktailkurkkuja

kirsikkatomaatteja

porkkanaa

cocktailtikkuja

  Leikkaa kasvikset ohuiksi, pitkiksi suikaleiksi ja asettele laseihin. Pujota kirsikkatomaatti ja cocktailkurkku cocktailtikkuun ja asettele lasin reunalle. Toimii hyvin myös salaattina.

Valkosipulimajoneesi

1-1,5dl majoneesia

1-2tl valmista valkosipulimurskaa

  Sekoita ainekset keskenään ja anna maustua jääkaapissa ainakin puolisen tuntia.

Paprikakastike

1tlk(200g) kermaviiliä

0.5 punaista paprikaa

0,5 keltaista paprikaa

ripaus paprikajauhetta

ripaus suolaa

  Kuutioi paprikat pieniksi kuutioiksi. Lisää ripaus paprikajauhetta ja suolaa. Anna maustua viileässä puolisen tuntia.

.

Who do we think we are?

Mulle tuli aamulla hassu idea. Kun joka paikka pursuaa pääsiäiseksi muotoiltuja sokerimassa- ja marsipaanitipuja, niin miksen minäkin tekisi semmoisia. Mutta halusin, että mun tipuilla olisi joku juttu. Niinpä vietettyäni parisen tuntia marsipaanin parissa sain aikaan tällaisia. Vieläkään en oo montaa kertaa marsipaanin kanssa leikkinyt, mutta halu opetella on kova. Ehkä ne tuotoksetkin paranevat ajan myötä. Nyt sitten vaan suunnittelemaan kakkulavaa, mihin kaikki nämä historian suurmiehet ja nainen mahtuisivat.

Sitten vaan arvailemaan, että kuka kukin on :D

Tiput on siis muotoiltu erivärisistä marsipaaneista. Silmiä varten hain läheisestä kakkuliikkeestä elintarviketussin. Hieman hymyilytti paketissa ollut teksti, että kyseisen tuotteen aineet saattavat aiheuttaa lapsissa ylivilkkautta ja tarkkavaisuushäiriöitä. Mitenkähän se aikuisiin vaikuttaa? Näiden kuvaaminen oli suunnattoman vaikeaa mun kameralla, mutta ehkä näistä selvän saa.

Oman maan mansikka

Taikka taitaa nuo olla anopinkin mansikoita....

Mä vakaasti suunnittelin, etten tänään kirjoittele yhtään mitään. Mutta jos nyt ihan pikkaisen ja pikaisesti. Projekti siis jatkuu ja tänään oli pakko pakastimen lisäksi käydä jääkaappiakin läpi. Yllättävän moni juttunen kun oli päättänyt, että viimeinen käyttöpäivä on tänään tai huomenna. Tai lähipäivinä. Tein sitten semmoista erittäin pikaista, äärimmäisen helppoa ja häkeltävän hyvää jälkkäriä. Ei siis mikään suuri kokkailun taidonnäyte! Mutta tämä juttu toimii oikein hyvin vaikkapa rahkan korvikkeena. Ja niin omituiselta kuin se ainakin mulle kuulosti, niin mansikat ja raejuusto sopii yhteen. Idea ei ole mun, mutta en kyllä muista että mistä oon ohjeen alunperin löytänyt.

Helppo raejuustoherkku

2-2,5dl kuohukermaa tai Flora vispiä

200-300g pakastemarjoja

1prk(200g) raejuustoa

0.25-0,5dl sokeria

1tl vaniljasokeria

  Vatkaa kerma tai Flora vispi vaahdoksi. Lisää joukkoon raejuusto, kohmeiset marjat, sokeri ja vaniljasokeri. Nauti kylmänä.

Choc-a-holic

Iltapäivällä saapuvat vieraat antoivat taas hyvän syyn leipoa. Kun kauppaan en ehtinyt lähteä, täytyi tehdä jotain mihin löytyi ainekset kotoa. Ja ihan vahingossa näppeihin osui suklaakakun ohje. Mun suklaakiintiö ei näköjään täyttynyt siitä edellisestä suklaakakusta. Tiedä sitten korjaisko tämä kakku tilannetta. No, tämä kakku oli ainakin helppo tehdä. Suurin vaiva taisi olla suklaan pilkkomisessa, eli ei paha. Ohjeen oon näköjään löytänyt taas Yhteishyvästä.

Suklaamurokakku

250g margariinia

2,5dll sokeria

4 kananmunaa

3tl vaniljasokeria

2,5tl leivinjauhetta

4dl vehnäjauhoja

0,5dl kaakaojauhetta

100g suklaata (laitoin taloussuklaata) 

1,5dl maitoa 

  Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen samalla vatkaten. Sekoita vaniljasokeri, leivinjauhe, vehnäjauhot ja kaakaojauhe keskenään ja lisää vaahtoon. Kuutioi suklaa ja lisää taikinaan maidon kanssa. Kaada taikina tilavaan, voideltuun ja korppujauhotettuun rengasvuokaan. Paista 175 asteessa 50–60 minuuttia. Kakku on kypsä, kun sen reunat irtoavat vuoasta eikä puiseen tikkuun kakkuun pistettäessä tartu taikinaa.

Tämä kakku on aivan jumalaisen hyvää!

Pakko lisätä vielä yksi juttu. Yleensä en juurikaan iltapaloja harrasta muuta kuin pakkosyöttäen niitä muksuille. Pakastimentyhjäysoperaation takia sulamaan joutunut broilerin fileeleikepaketti oli jotenkin käytettävä ja tällä kertaa broilereista tuli leivänpäällisiä. Sovelsin mapeista löytynyttä lämpimien kalkkunaleipien ohjetta leipiä tehdessä. Yhtään en vaan muista mistä ohjeen oon löytänyt. Mutta eipä noissa mun leivissä oo enää juurikaan yhteistä alkuperäisten kanssa. Hyviä olivat silti.

Lämpimät broilerileivät

(4kpl)

2 maustettua broilerin fileeleikettä (laitoin ranskalaisittain maustettuja)
tilkka öljyä
4rkl ruohosipulituorejuustoa
ripaus mustapippuria
0.5-1tl valkosipulimurskaa
8 vartta säilykeparsaa
4 säilykeaprikoosin puolikasta (tai persikan)
4 paahtoleipäviipaletta
persiljaa

  Paista broilerifileet kypsiksi pannulla öljytilkassa. Viipaloi liha ja pidä lämpimänä. Sekoita tuorejuuston joukkoon pippuri ja valkosipulimurska. Paahda leivät ja voitele tuorejuustolla. Nostele leipien päälle valutetut aprikoosit, parsat ja broilerit. Koristele persiljalla. Tarjoa heti.

Kaalinkatkua

Mä muistan varmaan aina isäni aikoinaan tekemät kaalilaatikot. Niissä kaalia oli lähinnä nimen vuoksi ja mausteeksi ja riisiä ja jauhelihaa sitäkin enemmän. Kaali ei tainnut mun isäni lempiruokiin kuulua. Ja aikalailla samoilla linjoilla mä oon mennyt niinä harvoina kertoina, kun oon kaalilaatikkoa vaivautunut tekemään. Sinänsä harmi, että tuota tulee tehtyä niin harvoin, kun hyväähän se on. Ja säilyy hyvin pakkasessakin.

Yleensä oon tehnyt kaalilaatikot ihan summamutikassa, mutta nyt ajattelin olla niin hurja, että otin oikein ohjeen tuota ruokaa varten. Ja niinpä testiin pääsi Yhteishyvän broileri-kaalilaatikko ja puolukkachutney. Ruoka itsessään on sangen helppo valmistaa, mutta kypsyminen ottaakin sitten aikaa. Mun kaalilaatikko ehti vähän kärvähtää pinnasta ensimmäisen tunnin aikana ja loppuajaksi laitoin palan foliota päälle. Välillä kannattaa vähän painaa pintaa, että päällimmäisetkin riisit ja kaalit kypsyisivät. Tällä kertaa olin aika uskollinen ohjeille, ainoastaan broilerin jauhelihaa laitoin vähän enemmän elikkäs 500g.

Broileri-kaalilaatikko

2 sipulia

1rkl öljyä

n.1kg valkokaalia

500g broilerin jauhelihaa

1,5dl puuroriisiä

3dl kanalientä

4rkl siirappia

2tl suolaa

1,5tl meiramia

3dl maitoa

2dl ruokakermaa

1 muna

  Leikkaa sipulit suikaleiksi ja ruskista ne kevyesti pannulla. Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Sekoita keskenään voideltuun vuokaan sipulit, kaali, pieninä paloina broilerin jauheliha sekä riisit. Sekoita kuumaan kanaliemeen siirappi sekä suola ja meirami. Kaada seos vuokaan. Sekoita maito, kerma ja muna keskenään. Kaada munamaito tasaisesti laatikon päälle. Kypsennä kaalilaatikkoa 200 asteessa noin 1,5-2 tuntia. Tarjoile puolukkachutneyn kanssa.

Chutney oli helppo tehdä. Ainekset kattilaan, keitto ja soseutus. Ihan vahingossa lipsahti reilu teelusikallinen sambal oelekia, kun ohjeen määrä oli neljännesteelusikallinen. Saa siinä olla vähän potkuakin, kun kerran ruvetaan maustamaan. Chutneya soseuttaessa onnistuin värjäämään keittiön tasot ja kaappien ovet kivoilla punaisilla pilkuilla. Tästä voisin kenties oppia, että värikkään ruoan soseuttaminen olemattoman pienessä kattilassa ei ole kovin fiksua.

Puolukkachutney

200 g puolukoita

1 sipuli

1dl sokeria

2dl vettä

1rkl punaviinietikkaa

0,5tl suolaa

0,25-1tl chilitahnaa (sambal oelek) 

  Nosta kaikki ainekset kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä 20 minuuttia. Soseuta aineet sauvasekoittimella ja anna jäähtyä. Säilytä viileässä.

Varrastetut lihapullat

Eiliselle suunnitellut lihapullavartaat pääsi ruokalistalle vasta tänään. Sinänsä ihan hyvä näin, kun yksi kukkakaalia syömätön perheenjäsen on iltavuorossa töissä. Vaikka helppohan ne kukkakaalit olis tällaisissa ruoissa jättää pois. Ajatus näille vartaille on lähtöisin Pirkka-lehdestä. Vähän sitä piti taas muuttaa, kun mun lihapullissa ei ole basilikaa eikä viherpippuria. Ja mun on ihan turha tehdä lihapullia nuin pientä määrää kuin mitä ohjeen mukaan olisi tullut. Lihapullat nimittäin katoaa takuuvarmasti meidän jääkaapista alta aikayksikön. Korppujauhotkin loppui kesken, mutta ei haittaa. Lihapullista tuli hyvin kasassa pysyviä ja hyviä. Dippiäkin vähän soveltelin ja se oli kyllä ihan mukava lisä vartaille. Ilman kastiketta olisivat olleet ehkä vähän kuivia. Lisäksi syötiin eiliset muusin loput. Alkuperäisen ohjeen löytää Pirkka-lehden sivuilta.

Lihapulla-kasvisvartaat

800g jauhelihaa

1,5dl vettä

0,75dl korppujauhoja

1 iso sipuli

2tl suolaa

ripaus mustapippurirouhetta

1 kananmuna

Paistamiseen:

öljyä

Lisäksi:

kirsikkatomaatteja

pieni kukkakaali

kurkkua

varrastikkuja

Dippikastike:

1prk kermaviiliä

puolikas maustekurkku hienonnettuna

kuivattua ruohosipulia maun mukaan

ripaus mustapppurirouhetta

  Sekoita vesi ja korppujauhot keskenään ja anna turvota kymmenisen minuuttia. Hienonna sipuli ja lisää jauheliha, sipulisilppu, mausteet ja kananmuna korppujauhoseokseen. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Vältä turhaa vaivaamista. Pyörittele pyöryköiksi ja paista pannulla öljytilkassa miedolla lämmöllä kauniin ruskeiksi molemmin puolin. Lihapullia tulee aikamoinen määrä eli paistaa saa useamman pannullisen. Voit kypsentää lihapullia myös 225-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia.

  Sekoita kermaviilin joukkoon hienonnettu maustekurkku, kuivattu tai tuore ruohosipuli sekä mustapippuria maun mukaan. Anna maustua hetki jääkaapissa halutessasi.

  Pujota vartaisiin lihapullia, kirsikkatomaatteja, paloiteltua kurkkua ja kukkakaalta. Tarjoile dippikastikkeen kanssa.

Harmaata riistaa

Mä oon edelleen onnellinen tuosta eilisestä suklaakakusta. Ja hyvin se tuntui flunssaan auttavan, kun nyt on taas ihan hyvä olo. Jatkossa siis suklaakakkua pienimpiinkin flunssaoireisiin :D No, ehkei sentään. Ehkei tuo kakku mun oloa parantanut. Mutta totta oli, että kakku paranee vanhetessaan. Sitä, kuinka hyvää se olisi huomenna, tuskin saadaan tietää.

Tänään ja ensi viikollakin jatkuu jääkaapin ja pakastimen tyhjäys. Jotenkin kummasti sitä haalii pakastimeen aina kaikkea mahdollista, mutta harvoin niitä muistaa käyttää pois. Yritin ensi viikon ruokalistaakin suunnitella niin, että tulisi käytettyä mahdollisimman paljon noita olemassa olevia sapuskoja. Tänään sain hävitettyä yhden pekonipaketin. Jippii. Se ei kauheasti tilannetta helpota, mutta siitä on hyvä jatkaa. Kun aikaisemmin kerran tykästyin siihen bruschettaan, niin tein lounaaksi vanhan Pirkka-lehdestä poimitun ohjeen mukaan pekoni-punasipulileipiä. Niin rasvaisia kuin olivatkin, niin oli ne kyllä hyviäkin! Tein vaan vähän vähemmän kuin mitä alkuperäisen ohjeen mukaan tehtynä tulisi.

Pekoni-punasipulibruschetat

(5 leipää)

1 pieni ciabatta

oliiviöljyä

1 valkosipulinkynsi

5 viipaletta pekonia

1 isohko punasipuli

ripaus suolaa

ripaus mustapippuria

0,5rkl balsamiviinietikkaa

  Kuumenna uuni 250-asteeseen. Laita pekoniviipaleet kylmälle pannulle ja kuumenna hitaasti miedolla lämmöllä, jotta rasva irtoaa ja pekoni kuivuu. Käännä ja kuumenna toiselta puolelta, kunnes pekoni saa väriä. Nosta pekonit valumaan talouspaperin päälle.

  Kuori sipulit, leikkaa ohuiksi viipaleiksi ja kuullota pekonin rasvassa kunnes ne hieman pehmenevät. Mausta suolalla, pippurilla ja balsamiviinietikalla. Anna hautua pari minuuttia välillä sekoitellen.

  Leikkaa leivästä noin 1, 5-2 sentin viipaleita ja lado pellille leivinpaperin päälle. Hiero leivät kummaltakin puolelta halkaistulla valkosipulinkynnellä. Voitele leivät oliiviöljyllä.

  Paahda leipiä 250-asteisessa uunissa (grillivastuksen alla), kunnes leivät saavat hiukan väriä. Käännä ja paahda toinen puoli. Jaa sipulit leiville ja nosta jokaisen päälle pekoniviipale. Tarjoa heti.

Päivän pääruoka oli ihan hatusta vedetty riistakäristyskastike. Alunperin oli ajatuksena tehdä jo eilen poronkäristystä. Mulle iski kuitenkin pihiys kaupassa ja kun riistakäristys oli tarjouksessa, niin ostin sitten sitä. Jotenkin tämä päivä on kadonnut tekemättä mitään ja loppujen lopuksi mulle tuli kiirus saada ruoka tehtyä ennen miehen treenejä. Niinpä tein ruoaksi pikaista, mutta ihan maukasta riistakäristyskastiketta ja muusia. Kastikkeen tein ihan summamutikassa. Kastiketta maistaessa se mun mielestä aivan huusi suolakurkkua. Olin kuitenkin laittanut jo sen verran  suolaa, etten viittinyt niitä kurkkuja lisäillä. Ehkä ensi kerralla sitten. Niin hyvät kuin kastikkeen ainekset olivatkin, niin ruoka itsessään ei näytä kyllä yhtään miltään.

Riistakäristyskastike

2pkt(à240g) riistakäritystä

3rkl margariinia

1 iso sipuli

3dl vettä

1,5rkl maizenaa

1tlk(à120g) smetanaa

1rkl sinappia

suolaa

mustapippuria

  Ruskista jäiset tai kohmeiset käristyslihat margariinissa kuumalla pannulla. Lisää silputtu sipuli kypsentämisen loppuvaiheessa. Lisää 2dl vettä ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla kymmenisen minuuttia.

  Sekoita 1,5rkl maizenaa desilitraan kylmää vettä ja kaada ohuena nauhana kastikkeen joukkoon. Anna kiehua muutaman minuutin. Lisää joukkoon smetana ja sinappi. Kuumenna. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa perunamuusin, puolukkasurvoksen ja maustekurkkujen kanssa.

Pian saakin aloittaa tuon pikkuherran synttäritarjoilujen suunnittelut. Hurjaa, että mun vauva täyttää vuoden. Jotain ajatuksia juhlien suhteen onkin jo. Jostain kumman syystä oon saanut päähäni, että haluaisin tehdä kilpikonnakakun. Mulla ei vaan oo vielä hajuakaan, että mitenkä sen toteuttaisin. Hyviä ajatuksia otetaan vastaan. Kilpparin kropan teen jalkapallokakkuvuoalla, mutta se kuorrutus mietityttää. Ja pään ja raajojen teko. Kakkupohjasta mä ne varmaan muotoilen, mutta muuta en tiedäkään. Hmm... Täytyy pohtia asiaa. Onneksi tässä on vielä muutama viikko aikaa. Mutta luulen, että tuo suklaakakku ainakin pääsee  tarjoilulistalle. Muuta en sitten vielä tiedäkään.

Feed me chocolate

Flunssa yrittää iskeä päällensä ja lohdutukseksi halusin jotain hyvää. Tumma suklaahan on tunnetusti terveellistä, joten siitä sain taas oikein hyvän syyn tehdä kakun. Vaikka eipä tuo suklaa flunssaan auta, mutta tuleepahan edes parempi mieli. Jo aamulla sain päähäni, että haluan ehdottomasti tänään suklaakakkua. Ja kun kerran niin olin päättänyt, niin pakkohan sitä oli sitten tehdä. Kauheasti en jaksanut uhrata ajatuksia eri kakkuohjeille, vaan päätin että ensimmäinen mapeista löytyvä suklaakakun ohje pääsee testivuoroon. No, se oli sitten Me-lehdestä löydetty suklaa-appelsiinikakku. Pelkästään ainekset kuulosti siltä, että nyt löytyi mulle sopiva herkku. Ja kaiken lisäksi kakku oli helppo tehdä. Mä nimittäin inhoan vatkaamista suunnattomasti ja tuo oli mun onneksi semmoinen "kaikki ainekset sekaisin ja vuokaan"-kakku. Vähän matalaksi tuo mun tekeleeni jäi, mutta ei voi mitään. Musta tuntuu, että sekoitin aineksia vähän liikaa. Tai sitten olis vaan pitänyt ottaa pienempi vuoka.

Ohjeen mukaan kakku olisi parhaimmillaan 1-2 päivän päästä. Mä tosin vähän luulen, ettei tuota oo jäljellä enää ylihuomenna. Oli se sen verran hyvää. Nuo daim-pallerot ja suolapähkinät tuo jännän lisän kakkuun. Ja sopivat yllättävän hyvin yhteen. Kuorrutusta tehdessä mulla meni kyllä paljon enemmän appelsiinimehua kuin ohjeessa. Kannattaa siis lisäillä hissukseen lisää mehua, jos tuntuu aiheelliselta. Menin laskuissa sekaisin mehua lisätessä, mutta varmaan joku nelisen ruokalusikallista sitä sain kulutettua.

Suklaa-appelsiinikakku

200g tummaa suklaata

3dl vehnä- tai spelttijauhoja

0,5dl kaakaojauhetta

1tl leivinjauhetta

1rkl vaniljasokeria

2dl fariinisokeria

150g voita sulatettuna

3 kananmunaa

1 appelsiinin kuoriraaste ja mehu

Kuorrutus:

3dl kaakaotomusokeria

n.1,5rkl appelsiinin mehua

Päälle:

1dl daimrakeita

1dl suolapähkinöitä

  Voitele ja leivitä irtopohjavuoka (halk.24 cm). Sulata suklaa miedolla lämmöllä kattilassa tai alhaisella teholla mikrossa. Mittaa kuivat aineet kulhoon. Lisää voisula, kananmunat, appelsiininkuoriraaste ja -mehu. Sekoita aineet lastalla tasaiseksi taikinaksi. Lisää suklaasula sekoituksen loppuvaiheessa. Kaada taikina vuokaan ja tasoita pinta. Paista 175 asteessa 25–30 minuuttia.

  Siirrä jäähtynyt kakku tarjoiluvadille. Sekoita kaakaotomusokerista ja appelsiinimehusta tahnamainen kuorrutus ja levitä se kakun päälle. Ripottele daimrakeet ja suolapähkinät päälle. Kakku on parhaimmillaan 1–2 päivän kuluttua ja maukkaimmillaan huoneenlämpöisenä.

Sovelletaan sähläten

Päivän teemana on ollut selkeästi soveltaminen. Parit uudet ohjeet tuli kokeiltua, joista kumpikin meni vähän sinne päin. Hyvän pohjan näille kokeiluille tarjosi Pirkka-lehti ohjeineen ja jos tuvan tekniikka olisi kestänyt, niin ehkä molemmat olisi onnistuneetkin. Kun tuvassa on vanha yksivaihesähkö, saa aina ajoittain miettiä että mitäs laitteita tohtii laittaa päälle yhtä aikaa. Kun leipää tehdessä päällä oli pyykkikone, tiskikone, uuni ja hella, oli jääkaapin oven avaaminen liikaa. Kun sain leivän uuniin ja avasin jääkaapin ottaakseni öljyä, niin pääsulake otti ja pimahti. Saattoi se pimahtaminen johtua jostain muustakin, vaikka ajoittuikin niin sopivasti sen oven avaamisen kanssa. Ensin näytti siltä ettei sulakkeissa ole mitään vikaa ja ehdin jo pohtia, että onko kyseessä laajempikin sähkövika vai oonko unohtanut maksaa laskun. Vika oli siis sulakkeessa, eikä talosta tietenkään löytynyt tarpeeksi suurta sulaketta tilalle. Onneksi Mä luulen, että tällä episodilla oli osansa leivän epäonnistumiseen. Leipä kun ehti olla vain hetkisen uunissa, kun sähköt meni ja uuni alkoi jäähtyä. Saattaa vika toki olla leipurissakin. Joka tapauksessa leivästä tuli lättänä ja vähän turhankin rapsakka.

Mutta jospa tarjoilisin hyvyydet ensin. Mä tykkäsin valtavasti tuosta aprikoosi-sinihomejuustobroilerista. Mun basilika- ja paprikakiintiö alkoi tälle viikkoa olla täynnä, joten jätin ne kylmästi pois. Ja pieni ripaus cayennea teki kastikkeelle ihmeitä. Tätä mä haluan toistekin! Alkuperäisen ohjeen löytää Pirkan sivuilta, tässä mun tekeleeni.

Aprikoosi-sinihomejuustobroileri

n.450g tacomarinoituja broilerin fileesuikaleita

1rkl öljyä

1 iso sipuli

2dl ruokakermaa

n.1dl Aurajuustoa

ripaus mustapippuria

0,5tlk(à420g) aprikoosinpuolikkaita

n.0,5dl pecanpähkinöitä

ripaus cayennepippuria

  Kypsennä broilerisuikaleet öljytilkassa ja siirrä lautaselle. Suikaloi sipuli ja kuullota sipulia muutama minuutti pannulla. Lisää joukkoon broilerisuikaleet, kerma, Aurajuusto sekä pippuri. Anna hautua viitisen minuuttia.

  Valuta ja lohko aprikoosit. Lisää ne kasariin. Ripottele päälle rouhittuja pecanpähkinöitä ja mausta makusi mukaan cayennella. Tarjoa pastan tai riisin kanssa.

Sitten siihen leipään. Alkuperäisessä ohjeessa leipään olisi tullut rosmariinia ja oliiveja. Mutta kun en kumpaakaan syö, niin oliivit jätin pois ja rosmariinin korvasin basilikalla. Muut tykkäs tuosta leivästä, mutta multa se ei kovin suuria pisteitä saanut. Ehkä se tosiaan onnistuessaan olisi hyvää. Tässä alkuperäinen ohje, jos joku haluaa kokeilla.

Fetajuustoleipä

1pss(11g) kuivahiivaa

0,5tl suolaa

1tl sokeria

2,5dl vettä

0,5dl salaattijuustokuutioiden öljyä siivilöitynä

n.6,5dl 3-viljan sämpyläjauhoja

Täyte:

100g salaattijuustokuutioita öljymarinadissa

0,5 sitruunan raastettu kuori

2rkl sitruunamehua

1rkl tuoretta rosmariinia (tai basilikaa)

15 kivetöntä mustaa oliivia

Päälle:

salaattijuustokuutioiden öljymarinadia

hienonnettua merisuolaa

  Kaada kuivahiiva monitoimikoneen kulhoon ja mittaa päälle suola ja sokeri. Kaada päälle lämmin vesi (+ 42) ja käytä konetta sen verran että hiiva liukenee. Lisää öljymarinadi ja lähes kaikki jauhot. Jätä vain vajaa desi leipomista varten. Käytä konetta täysteholla sen verran, että taikina muodostaa yhtenäisen paakun ja se irtoaa kulhon laidoilta. Lisää tarvittaessa hiukan jauhoja. Ota taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa se sileäksi palloksi. Anna kohota lämpimässä paikassa liinalla peitettynä puolisen tuntia.

   Pese sitruuna huolellisesti harjalla ja raasta kuori raasteterällä, joka on suojattu leivinpaperipalalla. Paperista raaste on helppo irrottaa veitsenterällä työntäen. Purista mehu puolikkaasta. Murenna valutetut salaattijuustokuutiot pienemmäksi kulhossa. Lisää sitruunanmehu ja raaste ja hienonnetut, huhmaressa hierretyt rosmariininlehdet. Leikkaa kivettömät oliivit renkaiksi.

   Kaada kohonnut taikina suoraan jauhotetulle leivinpaperiarkille ja taputtele se käsin 25x45 sentin levyksi. Jaa juusto ja oliivit tasaisesti levylle ja kääri rullalle ja muotoile renkaaksi. Vedä leivinpaperi pellille ja anna leivän nousta peitettynä ainakin puoli tuntia lämpimässä paikassa.

   Voitele kohonnut leipä öljymarinadilla ja ripottele pintaan ripaus huhmaressa rikottua karkeata merisuolaa. Paista leipä 225 asteessa uunin alatasolla noin 25 minuuttia. Jäähdytä ja tarjoa sellaisenaan vihannesalaatin tai kevyen keiton lisäkkeenä tai sellaisenaan välipalana.

Jos jotain positiivista täytyy tästä leipäepisodista sanoa, niin tällä kertaa osasin laittaa leivinpaperille tarpeeksi jauhoja. Tässä viime aikoina kun nuo mun taikinat ovat yksi toisensa perään tarrautuneet leivonta-alustaan kiinni kaikin voimin.

Papua, papua

Mun uusi keittokirjaostos pääsi tänään koekäyttöön. Sinänsä hämmentävän nopeasti, kun kirjan ostin noin viikko sitten. Yleensä haalin hyllyt täyteen keittokirjoja, selaan läpi ja sinne ne sitten jääkin pölyttymään. Oikeastaan tämä nopea käyttöönotto on tuon mun neidin ansiota. Neitiseni kun toivoi tänään ruoaksi kirjassa ollutta tex mex-papukastiketta. Ja tällä kertaa tacojen kera. Ilmeisesti ruoka oli hyvää, kun tuo mun huonosti syövä lapsi söi kahdeksan tacoa! Mun juttu tuo kastike ei ollut. Tai jos laittaisi vähän vähemmän basilikaa, niin sitten ehkä. Ihan kasvisruokalinjalla ei oltu, vaan paistoin meidän isompien tacoihin vielä marinoituja possusuikaleita lisukkeeksi. Raavas mies kun ei kuulemma pavuilla pärjää. Niin ja tuo uusi kirja on Muppettien ruotsalaisen kokin keittokirja. Ei ehkä kovin aikuismaista, mutta just mun tyylistä.

Tässä vielä ohjetta, jos joku haluaa kokeilla. Muuttelin ohjetta sen verran, että lisäsin vain puolikkaan paprikan ja värikin vaihtui vihreästä punaiseksi. Lisäsin paprikan vasta maissien kanssa samaan aikaan, ettei se olisi aivan mössöä.

Tex mex-papukastike

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 vihreä paprika

2rkl öljyä

1rkl paprikajauhetta

1tlk chilitomaattimurskaa

2dl vettä

1tlk(n.400g) ruskeita papuja suolaliemessä

2tl basilikaa

1tl suolaa

0,5tl rouhittua mustapippuria

1pss(200g) pakastemaissia

chilijauhetta

  Kuori ja paloittele sipuli ja valkosipuli. Puhdista ja suikaloi paprika. Paista sipuleita ja paprikajauhetta öljyssä kattilassa noin 5 minuuttia. Sekoita joukkoon paprikasuikaleet (voi lisätä vasta lopussakin), tomaattimurska ja vesi. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta kannen alla noin 20 minuuttia välillä sekoittaen.

  Valuta ja huuhtele pavut. Kumoa tomaattiseokseen. Lisää jäiset maissit ja kuumenna kiehuvaksi. Mausta basilikalla, suolalla ja pippurilla sekä halutessasi chilillä. Hauduta noin 5 minuuttia.

  Tarjoa tacojen täytteenä tai riisin kanssa.

Nyt pitää kiirehtiä viemään neiti jalkapalloilija harkkapeliin ja piipahtaa postissa. Jospa mun teepaketti olisi vihdoin tullut.....

Pihviä ja pottua, olkaa hyvä

Ehdinpäs tänään kokkailemaan, vaikka meinasin ensin suosista jättää sen touhun muille. Päivä kun on mennyt pojan perässä juostessa ja kun vihdoin muu sakki kotiutui sain vihdoin siivottua. Pari päivää oon yrittänyt saada tupaa ojennukseen. Asiaa ei vaan oo helpottanut tuo pieni mies, joka tyhjää ihan kaikki kaapit... Mun viritelmistä ja esteistä huolimatta. Kun siivousurakka oli vihdoin tehty, ei ajatus kokkailusta innostanut yhtään. Mutta ruoka on tehty ja hyvä niin.

Päivän sapuskana oli fetatäytteiset jauhelihapihvit ja veneperunat. Pihvien ohje on Pirkka-lehdestä. Perunoille ei ohjetta ollut, vaan tein ne oman pääni mukaan. Pihvit oli ihan hyviä, mutta taikina oli aika vaikea käsitellä. Oli sen verran vetistä, että pihvit pakkasi hajota joka välissä. Saa siis käsitellä varoen. 

Fetajuustolla täytetyt jauhelihapihvit

400g jauhelihaa

1,5dl vettä

0,5dl korppujauhoja

1tl suolaa

1mm mustapippuria

1 kananmuna

Täyte:

100g salaattijuustokuutioita öljymarinadissa

Tomaattikastike:

1 sipuli

1-2 valkosipulinkynttä

1rkl salaattijuustokuutioiden öljymarinadia

1tlk tomaattimurskaa (laitoin chilillä maustettua)

kuivattua persiljaa

kuivattua oreganoa

0,5tl suolaa

1tl sokeria

   Pane korppujauhot veteen turpoamaan noin 10 minuutiksi. Lisää kulhoon jauheliha, muna ja mausteet. Sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja muotoile pihveiksi.

   Jaa valutetut juustokuutiot neljälle pihville ja nosta toiset neljä päälle. Ummista reunat. Paista pihvejä pannulla noin 5 minuuttia kummaltakin puolelta.

   Yrttinen tomaattikastike: Kuullota hienonnettu sipuli ja kuoritut, hienonnetut valkosipulinkynnet salaattijuuston öljymarinadissa. Lisää tomaattimurska ja mausteet. Anna kastikkeen kiehua miedolla lämmöllä ilman kantta noin 5 minuuttia.

Veneperunat

5 isohkoa perunaa

4rkl öljyä

pari hyppysellistä suolaa

paprikajauhetta

chilijauhetta

   Pese perunat huolellisesti ja leikkaa ohuehkoiksi lohkoiksi. Jaa lohkot vuokaan sievään riviin. Lorauta päälle nelisen ruokalusikallista öljyä, hyppysellinen tai pari suolaa ja maun mukaan paprika- ja chilijauhetta. Uunissa 225-asteessa lohkojen paksuudesta riippuen 30-40 minuuttia. Kokeile kypsyys vielä tikulla.

Nyt ei kyllä ajatus juokse yhtään tämän kirjoittamisen kanssa. Pientä draamantynkääkin oli tänään ilmassa ja seurauksena oli vintissä itkevä neiti ja turpeahuulinen, verta vuotava poika. Mutta vahinkoja sattuu, ei niille vaan voi mitään. Mutta tuntuu, että vieläkin kädet tärisee ja kaikilla on paska fiilis. Draaman jälkipyykkiä setviessä meinasin polttaa tutitkin pohjaan. Mutta huomenna on uusi päivä ja uudet kolhut.

PPP = puuroa, pastaa, pannaria

Aamu alkoi pitkästä aikaa puurolla. Niin hyvää kuin puurot onkin, niin mä oon vähän turhan laiska niitä ittelleni keittämään. Muistin kuin muistinkin laittaa illalla kuivattuja aprikooseja likoamaan. Sitäkään en oo suunnitellut kuin vasta viikon.... No, nyt mä sen hirssi-aprikoosipuuron sain tehtyä. Ohje puuroon löytyi tuosta mun vanhasta Ruutukokki-kirjasta. Tuo kirja oikeasti hajoaa pian käsiin. Sitä on jo teippailtu pakkausteipillä, että pysyisi kasassa. Täytyy yrittää ehjätä sitä vielä, kun en halua siitä luopuakaan. Mutta siihen puuroon. Lisäsin tuohon ohjeesta poiketen vähän suolaa ja sokeria, niin tuli parempaa.

Hirssi-aprikoosipuuro

8 kuivattua aprikoosia

1l vettä liottamiseen

2dl hirssihiutaleita

7,5dl liotuslientä+vettä tarvittaessa

ripaus suolaa

ripaus sokeria tai nokko hunajaa

  Huuhtele aprikoosit ja laita likoamaan kylmään veteen edellisenä iltana. Mittaa liotusvesi ja jatka sitä tarvittaessa kylmällä vedellä, niin että saat yhteensä 7,5dl vettä. Keitä aprikooseja vedessä noin 5 minuuttia ja vatkaa ne rikki. Lisää hirssihiutaleet sekoittaen ja keitä noin 10 minuuttia miedolla lämmöllä välillä hämmentäen. Makeuta halutessasi hunajalla tai sokerilla ja mausta ripauksella suolaa.

Heti otin tilaisuudesta vaarin, kuten neiti asian ilmaisi ja tein katkarapupastaa. Mitäs meni neiti paljastamaan tykkäävänsä katkaravuista. Nyt niitä sitten syödään kyllästymiseen asti! Päivän pastaohje on lähtöisin Pirkasta. Käytin hyväkseni pastapussien loput ja siksi meillä oli sitten mustaa ja vaaleaa pastaa sekaisin. Ei tuo musta pasta kyllä kovin kummoista ole. Taitaa jatkossa jäädä kauppaan. Ohjeen mukaan tehty kastike oli valtavan hyvää, mutta sitten kun sen sekoitti pastan sekaan, ei kastike juuri enää maistunutkaan. Tylsää. Toimiskohan tuo soosi riisien kanssa paremmin?

Sitruunainen katkarapupasta

300g (n.8 kerää) tagliatellea

350g pieniä kuorittuja katkarapuja

0,5 purjoa

0,5 sitruunan mehu

2dl ruokakermaa

2rkl ketsuppia

1rkl kalafondia

chilijauhetta

mustapippuria

n.0,5dl hienonnettua tilliä (laitoin kuivattua)

Lisäksi:

parmesaaniraastetta

  Sulata katkaravut ja valuta ne. Halkaise, huuhdo ja suikaloi purjo. Kuullota purjosuikaleet öljyssä. Lisää sitruunan mehu, ruokakerma, ketsuppi, fondi ja mausteet. Keitä kastiketta muutaman minuutin ajan.

  Lisää katkaravut ja tilli. Kuumenna, mutta älä keitä (katkaravut sitkistyvät keitettäessä). Sekoita kastike keitetyn tagliatellen joukkoon ja koristele tillillä. Tarjoa lisäksi parmesaanijuustoraastetta.

Pahasti näyttää siltä, että mun täytyy mennä kaivelemaan jotain pannukakkuohjetta. Jääkaapissa nimittäin nököttää yksi juomatta jäänyt maito, joka olisi syytä käyttää pikapuolin. Onpas harmillista, kun täytyy tehdä ja syödä pannaria :)

Pannukakku ohje löytyi, testattiin ja osaksi on jo syötykin. Päädyin tekemään omenapannaria, kun hedelmäkorissa sattui olemaan just sopiva määrä omppuja. Tulipahan nekin syötyä. Tämän kanssa vaniljajäätelö olisi ollut paikallaan, mutta se tuhottiin jo eilen. Onneksi jääkaapista löytyi creme vispi-purkillinen, josta vispasin osan vaahdoksi ja maustoin sokerilla ja vaniljasokerilla. Eihän se vaniljajäätelön veroista ollut, mutta ihan hyvä korvike. Yhtään en tiedä, että mistä lehdestä oon tämän ohjeen löytänyt.

Pannukakku

(uunipellillinen)

1l maitoa

4 munaa

1tl suolaa

3rkl sokeria

4,5dl vehnäjauhoja

Pellille:

25g margariinia

Lisäksi:

4 omenaa viipaleina

kanelia

sokeria

  Vatkaa kulhossa maito, munat, suola ja jauhot tasaiseksi taikinaksi. Lisää sokeri. Nosta taikina jääkaappiin turpoamaan puoleksi tunniksi.

  Voitele uunipelti margariinilla. Mä en tykkää laittaa taikinaa suoraan pellille vaan laitan ensin leivinpaperin ja voitelen sitten sen. Voitelua helpottaa suunnattomasti, jos heittää margariininokareen pellille leivinpaperille ja pellin hetkeksi kuumaan uuniin.

  Viipaloi kuoritut omenat ja levitä viipaleet pellille. Itse ripottelin omenoille vielä vähän sokeria ja kanelia. Kaada taikina omenaviipaleiden päälle.

  Paista pannaria 225-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia. Tarjoa jäätelön tai kermavaahdon kera.

Apeata rankkaa, rapeata ankkaa

Eilisestä säheltämisestä muistuttaa enää kipeät sormenpäät, mutta eikö tämä tästä. Vieläkin tämä kirjoittaminen on jokseenkin kivuliasta, joten tässä seuraa pikainen juttu ankasta. Eilen paistettu Pekingin ankka on jo melkein tuhottu, vaikkei tuo neidille kelvannutkaan. Niin isolta kuin tuo lintu vaikuttaakin, niin ei siinä kauheasti syötävää ole. Mulle iski laiskuus kokkailun kanssa, enkä jaksanut paistaa niitä kiinalaisia lättyjä, joiden kanssa tuo olisi pitänyt tarjota. Riisin kanssa pääsi paljon helpommalla. Luumukastikkeena käytettiin valmista chilillä maustettua luumukastiketta, joka oli yllättävän hyvää. En ollut tuota kastiketta aikaisemmin maistanut ja olin vähän epäileväinen tuon suhteen. Pekingin ankasta on taatusti useita versioita, mutta tämä on Itämainen keittiö-kirjasta (Hsiung, Fernandez, Wheeler, 1993).

Pekingin ankka

n.2,3-2,5kg ankka

2rkl hunajaa liuotettuna 1,5dl:aan lämmintä vettä

Lisäksi:

20-24 ohutta ohukaista

1dl ankkakastiketta tai luumukastiketta

6-8 vihersipulia tai pala purjoa suikaleina

0,5 kurkkua ohuina suikaleina

  Tämän ruoan onnistumisen edellytyksenä on käyttää vähärasvaista ankkaa ja huolehtia siitä, että ankan pinta on täysin kuiva ennen paistamista. Mitä kuivempi pinta, sen rapeampi ankka.

  Sulata pakastettu ankka pakkauksen ohjeen mukaan. Upota ankka 2-3 minuutiksi kiehuvaan veteen. Näin huokoset sulkeutuvat tiiviisti eikä rasva pääse liukenemaan keitettäessä. Nosta ankka valumaan ja kuivata se huolellisesti.

  Sivele ankka kauttaaltaan hunajavedellä ja ripusta 4-5 tunniksi viileään paikkaan. Hätätapauksessa käy jääkaappikin eli ankka vuokaan ja viileään.

  Aseta ankka rintapuoli ylöspäin ritilälle uunipannulle ja paista 200 asteisessa uunissa noin 1.5 tuntia valelematta tai kääntämättä. Ankasta irtoaa jonkin verran rasvaa, joten pelti on syytä olla alla.

  Irrota ja leikkaa rapea nahka ohuiksi suikaleiksi terävällä veitsellä ja irrota sitten liha ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Tarjoa nahka- ja lihasuikaleet eri astioista.

  Aseta lautaselle ohukainen, täytteeksi keskelle 1rkl kastiketta ja muutama suikale kurkkua ja purjoa. Laita päällimmäiseksi muutama suikale nahkaa ja lihaa.

  Jos ei jaksa lättyjä tehdä, niin hyvää tämä on keitetyn riisinkin kanssa.

Ankkakastike

2rkl seesamiöljyä

6-8rkl soseutettua keltaista papukastiketta

2-3rkl tummaa sokeria

  Kuumenna öljy pienessä kasarissa. Lisää papukastike ja sokeri. Sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä. Tarjoa kylmänä.

Tämä saattaa kuulostaa työläältä ruoalta, mutta ei se sitä ole. Tosin hidas tehdä eli aikaa saa varata heti kunnolla.

Pakko vielä lisätä yksi pieni juttu. Pakastimesta löytynyt vaniljajäätelön loppu muuttui muiden ainesten kera herkku-ananasjuomaksi. Ananaksen, kookoksen ja vaniljan yhdistelmä oli oikeasti hyvää, vaikken mä kauheasti ananaksesta yleensä piittaakaan. Varsinkin ne paahdetut kookoshiutaleet oli niin niin niin.... namia! Juomaa valmistaessa täytyi leikkiä vähän ruotsalaista kokkia. Neiti ja ukko kun olivat niitä Muppet-juttuja katsoneet just netistä, niin tarttuihan se muhunkin. Terävimpiä veitsiä ei kuulemma saanut heitellä, kumma juttu. Mutta, tämän ananasjuoman löysin Kotilieden suuresta keittokirjasta. Kirja on jo jonkin aikaa ollut hyllyssä, mutta jäänyt turhan vähälle käytölle. Ohjeet näyttää niin hyviltä, että tähän opukseen täytyy tutustua tarkemmin.

Ananasjuoma

(4ann.)

6 ananasrengasta

4dl maustamatonta jogurttia

4dl vaniljajäätelöä

2rkl sokeria

4rkl kookoshiutaleita

  Valuta ananaspalat ja kuivaa ne talouspaperiin. Pane tehosekoittimeen ananaspalat, jogurtti, jäätelö ja sokeri. Vatkaa kuohkeaksi juomaksi. Kaada juoma korkeisiin laseihin.
  Paahda kuivalla pannulla kookoshiutaleita kunnes ne saavat hieman väriä. Ripottele kookoshiutaleet juomien päälle ja tarjoa.

Flirtin' with disaster

Onpas taas ollut oikea säätöpäivä. Joku on ilmeisesti yön aikana laittanut mun käsien tilalle vasemman jalan saappaat. Siltä ainakin tuntui tuolla keittiössä pyöriessä. Mikään halunnut pysyä mun käsissä tai pystyssä mun läheisyydessä. Musta tuntuu, että oon tehnyt kauheasti kaikkea saamatta kuitenkaan mitään ihmeellistä aikaan. Ruokasuunnitelmatkin meni vielä kerran uusiksi, kun en taas malttanut lukea ohjeita ajoissa. Vaikka oon Pekingin ankkaa tehnyt aikaisemminkin, niin enhän mä muistanut, että sen tekeminen ottaa noin valtavasti aikaa. Eikä se lintu ollut edes sulanut kunnolla, kun olisin aloittanut sen valmistamisen. Ruoaksi tein sitten ihan vaan makkarakastiketta ja perunoita ja ankka saa odottaa huomiseen.

Ajattelin päivällä aikani kuluksi tehdä sellaista kinkku-sipulileipää, kun kerran ainekset oli tullut ostettua jo alkuviikosta. Ja kun kerran on tällainen mämmikourapäivä, niin eihän sen tekeminen mennyt niinkuin elokuvissa. Leivästä olisi pitänyt tulla semmoinen nätti bostonpullan näköinen, mutta mun leipä muistuttaa epämääräistä pötkylää. Vaikka käytin leipoessa paljon jauhoja, jäi taikina leivonta-alustaan kiinni niin ettei sitä saanut mitenkään nätisti rullattua. Mietin hetken, että heitänkö koko klöntin roskiin. Tuumasin sitten, että eipä siinä mitään menetä, vaikka kokeilisin paistaa leivän tuollaisena. Ja ihan hyvä siitä tuli, vaikkei nätti olekaan. Tosin muutaman minuutin kauemmin tuo olisi voinut olla uunissa. Leivän ohje on Seuran herkut-kirjasta.

Kinkku-sipulitäytteinen puustileipä

Taikina:

2dl vettä

25g hiivaa tai 1pss(11g) kuivahiivaa

ripaus sokeria

1tl suolaa

3rkl öljyä

5-6dl vehnäjauhoja

Täyte:

voita tai öljyä

3 keskikokoista sipulia

250g palvikinkkua

persiljaa

0,5tl suolaa

vastajauhettua mustapippuria

Voiteluun:

kananmunaa

Pinnalle:

seesaminsiemeniä

  Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Kuivahiivaa käytettäessä lämmitä vesi 42-asteiseksi ja lisää hiiva pieneen jauhomäärään sekoitettuna. Lisää sokeri, suola ja öljy ja alusta jauhot taikinaan. Anna taikinan kohota peitettynä puolisen tuntia.

  Tee taikinan kohotessa täyte. Kuori ja hienonna sipulit ja hauduta ne kullankeltaisiksi vähässä rasvassa. Hienonna kinkku ja ruskista sekin kevyesti. Lisää hienonnettu persilja ja mausteet. Myös kuivattu persilja käy.

  Kauli kohonnut taikina noin 40*50cm levyksi. Kannattaa käyttää paljon jauhoja, että saa taikinan rullattua! Levitä täyte levylle. Kääri levy rullalle ja leikkaa noin 10-11 palaan. Pane palat leikkauspinta ylöspäin voideltuun irtopohjavuokaan. Anna kohota hyvin.

  Voitele leivonnainen munalla ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä. Paista 175-asteen uuninlämmössä noin tunnin ajan.

Mun huono tuuri jatkui ankkaa paistaessa. Älykkäänä otin kiinni kuumasta uuniritilästä ilman patakintaita. Enkä vaan kerran vaan kahdesti. Ensimmäisellä kerralla ihmettelin, että mikähän sihahti. Toisella kerralla tajusin, että sormet palaa. Yhdeksän sormea kymmenestä sai kivan polttomerkin. Neiti ja kaverinsa oli just koulussa oppinut ensiapua ja tärkeänä löivät mulle pakastevihannespussin kouraan ja jokainen sormi sai kivan sidetupon. Eihän ne tupot auttaneet eikä pysyneet, mutta saivatpa likat treeniä. Niin ja onneksi ukko haki perjantain semmoista homeopaattista ainetta, jonka pitäisi auttaa palovammoihinkin. Täytyy testata. Kun tämä näpytteleminen on nyt hieman tuskallista, niin kirjoittelen tuon ankan ohjeet huomenna.

Niin joo, päivän iloinen ruokajuttu oli appivanhemmilta saatu savustettu lohenpalanen. Se on vaan niiin herkkua! Enkä anna muille palaakaan vaan syön kaikki itte. Tai saa nuo muut ihan vähän jos haluavat. Kalasta puheen ollen, taidan painua tekemään kalaisan iltapalaleivän.

Meet the beef

Pian täytyy lähteä piipahtamaan yhden rokki-kukon (vai jokohan voi sanoa ukon) synttäreillä, mutta jospa sitä pikaisesti jotain kirjoitteli. Vaikka taitaa tuo kyseinen herra olla mun kanssa samaa ikäluokkaa, joten en mä ihan vielä ukottelisi.

Tämä päivä on ollut niin täynnä touhua ja tohinaa, eikä aikaa keittiössä puuhasteluun juurikaan ole ollut, täytyi ruoan olla taas pikaista. Suunnitelmat tämän päivän syömisistä on vaihtunut jo pariin otteeseen. Alkuperäinen suunnitelma nuudelipannusta vaihtui ensin Pekingin ankkaan, kun kerran sitä pakastinta täytyisi saada tyhjäksi. Mutta enhän mä muistanut eilen illalla hakea sitä kvaakkua sulamaan, niin tehdään se sitten huomenna. Suunnitelma c oli pikaiset sveitsinleikkeet ja pakkasesta löytynyt krokettiperunapussi. Pikaruoaksi tämä oli oikein hyvää! Tosin pihvit oli niin järjettömän kokoisia, ettei mulla ollut toivoakaan saada omaani kokonaan tuhottua.

Sveitsinleikkeet

(2kpl)

4 porsaan sisäfileepihviä

2-4 viipaletta pekonia

2-4 paksuhkoa viipaletta juustoa

suolaa

pippuria

Leivittämiseen:

vehnäjauhoja

1 kananmuna

korppujauhoja

ripaus suolaa

Paistamiseen:

öljyä ja voita

  Ota lihat huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen valmistamista. Nuiji lihat ohuiksi pihveiksi. Levitä kahdelle pihville juusto- ja pekoniviipaleet ja paina toiset pihvit päälle. Mausta pihvit suolalla ja pippurilla. Mä unohdin siinä tohinoissani pippurit ja lisäsin ne sitten korppujauhojen sekaan.

  Laita vehnäjauhot, kananmuna ja korppujauhot kukin omalle lautaselleen. Vatkaa munan rakenne kevyesti rikki. Sekoita korppujauhojen sekaan pieni ripaus suolaa. Pyöräytä pihvit ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa. Kannattaa käsitellä varoen, ettei juustot ja pekonit lähde välistä karkuteille.

  Kuumenna iso paistinpannu kuumaksi ja lisää pannulle öljyä ja voita. Paista pihvit molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Kääntämisessä kannattaa olla varovainen, ettei pinta lähde irti.

Mutta nyt pakkelit naamaan ja tämä mamma uskaltautuu ihmisten ilmoille.

Iiih, mikä iltapala

Iltapalaksi bruschettaa ja teetä. Ihanaa. Ja nolokseni täytyy myöntää, etten oo moista herkkua koskaan ennen tehnyt. Jotenkin voileivät ja vastaavat on semmoinen juttu, johon harvoin viitsii panostaa. Melkein aina sitä vaan länttää leivän päälle jotain mitä kaapista löytyy sen enempää asiaa ajattelematta. Ja kun tämä oli mulle ihan uusi juttu, niin vähän piti luntata ohjeitakin. Leipien ohje on tällä kertaa Pirkasta lähtöisin. Basilikaa en hienontanut, vaan laitoin lehdet päälle kokonaisina. Basilika on semmoinen yrtti, jota oon oppinut syömään vasta ihan viime aikoina. Siksi oon sen kanssa aika varovainen. Tänään uusi tuttavuus olikin kanelibasilika. Tavalliset oli kaupassa niin huonon näköisiä, että piti ostaa jotain vastaavaa. Tuo kanelibasilika oli mukavan miedon makuinen ja aika sopiva mun makuun.

Tomaatti-mozzarellabruschetat

8 viipaletta ciabattaleipää

2 tomaattia

2pkt(à125g) mozzarellaa

4rkl oliiviöljyä

1 valkosipulinkynsi

mustapippuria

6-8 lehteä basilikaa

  Leikkaa leipä parin sentin viipaleiksi. Halkaise tomaatit ja poista siemenet. Leikkaa malto pieniksi kuutioiksi. Viipaloi mozzarella.

   Lado leivät pellille leivinpaperin päälle ja voitele molemmin puolin oliiviöljyllä. Paahda leipiä uunissa (grillivastuksen alla), kunnes ne saavat kauniin värin. Käännä leivät ja paahda toinen puoli.

   Hiero leipien pinta halkaistulla valkosipulinkynnellä. Peitä leivät juustoviipaleilla, rouhi päälle pippuria ja levitä pinnalle tomaattikuutioita sekä hienonnettua basilikaa. Hyvää!

No höh.... Mä oon ihmetellyt, kun kuvista on viime aikoina tullut niin kummallisia. Mun kameran asetukset oli taas miten sattuu. On se hyvä, että tuo tekniikka on hallussa... nimim. tekniikan anti-ihmelapsi... :D

Jääkausi pakastimessa ja pizzaa uunissa

Apua... Meidän pakastimessa olevat tavarat ovat hautauneet sellaisen massiivisen jääpeitteen alle. Taitaa olla pakastimien sulattamisen aika. Mihin ihmeeseen mä vaan tungen nuo kaikki ruoat mitä sinne on kertynyt? Taidan ottaa semmoisen "pakastimet tyhjäksi"-teemaviikon (tai ehkä paremminkin kuukauden), että saa hävitettyä noita sapuskoja. Viikko ei taida kyllä siihen operaatioon riittää. Päätin aloittaa operaation tuosta kebabpaketista. Sen vuoro olisi ollut kyllä jo huomenna, eli ei se taida tilannetta kauheasti auttaa. Nyt täytyy siis tehdä paljon marjapiiraita, pirtelöitä tai lisää likööriä.

No, mutta taas asiaan. Kun huomenna on tytön treenipäivä, niin ruokakin saisi olla nopeaa. Siksi tein tänään jo tuon pizzan ja siirsin jauhelihakastikkeet huomiselle. Yleensä pizzat teen sillä periaatteella, että otetaan mitä on ja laitetaan sekaisin kaikkea mahdollista. Tämä Yhteishyvässä ollut pizzaohje kuulosti kuitenkin niin hyvältä, että pakkohan sitä oli kokeilla. Saapahan vähän vaihtelua, kun aina nuo omat pizzat tuntuu olevan toistensa kopioita.

Mä taas sovelsin noita ainesmääriä ja laitan ohjeen siten miten sen tein. Alkuperäisen löytää Yhteishyvän sivuilta. Pohjaa tehdessä menin sekaisin jauhomäärästä, joten tein sen ihan näppituntumalla. Äkkiä kyllä väittäisin, että käytin enemmän kuin 6 desiä jauhoja. Kannattaa siis vähän seurata tuota jauhomäärää. Tuo tomaattikastike taas on valtavan hyvää ja sitä teen aina silloin tällöin. Ohjeen mukaan taikinasta tulisi pellillinen pizzaa, mutta mä sain tuosta pellillisen lisäksi neidille oman pikkupizzan.

Kebabpizza

Pohja:

25g hiivaa tai 1ps(11g) kuivahiivaa

3dl vettä

reilu 6dl vehnäjauhoja

0,5tl suolaa

2rkl öljyä

Tomaattikastike:

1rkl öljyä

1 sipuli

1 valkosipulinkynsi

400g tomaattimurskaa (laitoin valkosipulilla maustettua)

1rkl ketsuppia

2rkl tuoretta basilikaa tai 2tl kuivattua

2rkl oreganoa tai 2tl kuivattua oreganoa

1rkl sokeria

mustapippuria

1tl suolaa

Täyte:

reilu 200g kebablihaa

1 punasipuli viipaleina

0,5tlk papaijapaloja valutettuna

2rkl punaista pestoa

Aurajuustoa muruina

300g juustoraastetta

oreganoa

  Murenna hiiva kulhon pohjalle ja lisää kädenlämpöinen vesi. Jos käytät kuivahiivaa, lämmitä vesi 42-asteiseksi ja lisää hiiva pieneen jauhomäärään sekoitettuna. Lisää nesteeseen suurin osa jauhoista ja suola. Alusta taikinaa kädellä. Lisää loput jauhot ja öljy. Alusta tasaiseksi. Anna taikinan kohota liinalla peitettynä.

  Hienonna sipuli ja valkosipuli kastiketta varten. Kuullota niitä öljyssä kattilassa noin 5 minuuttia. Lisää tomaattimurska. Sekoita joukkoon tomaattisose ja mausteet. Kiehauta. Vähennä lämpöä ja hauduta välillä sekoittaen noin 20 minuuttia eli kunnes kastike on sakeaa.

  Kaada pizzataikina hyvin jauhotetulle alustalle ja vaivaa. Kauli taikina leivinpaperin päällä pellin kokoiseksi levyksi. Halutessasi jaa taikina kahtia. Levitä pohjalle ensin tomaattikastike ja sen päälle juustoraaste. Levitä juustoraasteen päälle kebablastut, sipuliviipaleet, papaijapalat sekä Aurajuustoa makusi mukaan. Ripsauttele pestoa sinne tänne. Päälle vielä oregano.

  Kypsennä pizzaa 225-asteisessa uunissa 10-15 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä. Mulla tosin kesti reilu 20 minuuttia.

Päivän iloinen yllätys oli tuon mun neitokaisen tykästyminen katkarapuihin. Varta vasten halusi käydä lähikaupassa katkarapuostoksilla, että saisi niitä omaan pizzaansa täytteeksi. Pieni asia, mutta mulle iso juttu kun neidille joku uusi juttu kelpaa! Nyt voi jatkossa tehdä kaikkea hyvää katkaravuistakin.

Kuin kala pastassa

Mun tekis ihan hirveästi mieli leipoa ja tehdä vaikka mitä, mutta kun ei jaksa. Ajatus kokkailusta ja leipomisesta (ja etenkin syömisestä) on houkutteleva, mutta toteuttamisvaiheessa innostus lakkaa. Paljon mieluummin kömpisin peiton alle ja joku vois mut herättää sitten kun on kesä. Mun olis pitänyt laittaa jo kaikkia juttusia kasvamaan kesää varten, mutten oo saanut sitäkään aikaiseksi. Tai laitoin mä miehen kantamaan multapussin jo sisälle ja siemenet on ostettu, mutta muu vaan siirtyy ja siirtyy. Olisko tämä sitten jonkinmoista kevätväsymystä.

Onneksi ruoan kanssa pääsin tänään helpolla. Tänään syötiin Yhteishyvän ohjeen mukaan tehtyä tonnikalapastaa. Näin pikaiseksi ruoaksi tämä oli ihan hyvää. Kalaliemikuution vaihdoin kasvisliemikuutioon. Vähän suolaista tuo oli eli puolikaskin liemikuutio saattaisi riittää. Tuo kastike oli oikein hyvää ilman tonnikalaakin, jos kasvisversion haluaa tehdä. Pastaa keitin noin 350g ja sekoitin lopuksi pastan ja kastikkeen keskenään.

Tonnikalapasta

2prk(185/140g) tonnikalapaloja öljyssä

0,5 pientä purjoa

1 punainen paprika

1rkl öljyä

2,5dl valkosipuli-yrtti ruoanlaittofraichea

2rkl tomaattisosetta

1dl vettä

1 kalaliemikuutio

3rkl hienonnettua tilliä 

Lisäksi:

fusillipastaa

  Valuta tonnikalat. Leikkaa huolellisesti pesty purjo ohuiksi suikaleiksi. Hienonna paprika pieniksi kuutioksi. Kuullota purjoa ja paprikaa hetken aikaa öljyssä kattilan pohjalla. Lisää valmis valkosipuli-yrttikastike, tomaattisose, vesi sekä kalaliemikuutio. Anna kiehua miedolla lämmöllä muutaman minuutin. Lisää kastikkeeseen tonnikalapalat sekä hienonnettu tilli. Tarjoile fusillipastan kanssa.

Aurinkoista maanantaita ja appelsiinista kanaa

Niin vaan lähti tämäkin viikko käyntiin. Jotenkin tuntuu maanatai taas takkuiselta eli ihan hyvin voitais hypätä suoraan loppuviikkoon. Ei haittaisi ollenkaan. Muutenkin tässä jännitän, että saanko tämän tekstini kirjoitettua tämän päivän aikana. Netti toimii vaan hetkittäin.... Kiitos tästä kuulunee kadulla touhaaville puhelinyhtiön miehille.

Mutta pidemmittä höpinöittä päivän ruokaan. Ajattelin aloittaa aurinkoisen viikon pirtsakalla broileri-appelsiiniyhdistelmällä. Yhtään en taas tiedä, mistä oon ohjeen mappeihini kopsannut. Alkuperäinen ohje oli aika iso (6-8 annosta), joten tein vaan puolet tuosta. Alla ohje alkuperäisten ainesmäärien mukaan.

Broileria appelsiinikastikkeessa

(6-8ann.)

6-8 broilerin rintaleikettä (käytin paistileikettä)

0,5rkl paprikajauhetta

0,25tl valkopippuria

0,25tl mustapippuria

1tl suolaa

Päälle:

2dl kuohukermaa

3rkl vehnäjauhoja

Marinointiliemi:

4dl appelsiinimehua

0,5dl soijaa

0,5dl siirappia

0,5dl punaviinietikkaa

2 valkosipulinkynttä

Vuoan voiteluun:

voita

  Mausta rintaleikkeet paprikajauheella, pippureilla ja suolalla. Lado palat voideltuun uunivuokaan. Sekoita liemen ainekset keskenään ja kaada broileripalojen päälle. Anna marinoitua jääkaapissa muutama tunti.

  Sekoita vehnäjauhot kermaan hyvin vatkaten, kunnes seos on tasaista. Kaada seos vuokaan. Kypsennä 200 asteessa 50 minuuttia. Tarjoa keitetyn riisin ja raikkaan salaatin kanssa. 

Sunnuntaipäivän suolaiset

Tähän mennessä on ollut kyllä harvinaisen mukava sunnuntaipäivä. Aamupäivällä kävi mieluisia vieraita kaffittelemassa. Päälle pieni lenkki tuolla ihanassa keväisessä auringonpaisteessa. Mukavata. Ajattelin, että olisin saanut tuon pikkumiehen nukkuessa pihalla laitettua ruoan ja suunniteltua ensi viikon ruokalista, mutta ei... Ilmeisesti herra vaistosi, että äiti haluaisi tehdä jotain rauhassa ja silloinhan on oikein mainio hetki herätä. Mutta ruoka on tehty ja ruokalista suunniteltu, herran heräilyistä huolimatta. Pikkumies ei ilmeisesti vaan malta nukkua, kun otti eilen ensimmäiset askeleet ilman tukea. Ja nyt onkin sitten kova treeni päällä koko ajan.

Aamulla tein jauhelihapannarin, kun kerran vieraita oli tulossa. Vaikka olisin mä tehnyt sen muutenkin. Ohje on samaisesta Seuran ruokakirjasta kuin tuo eilinen kakkukin. Tätä pannukakkua oon tehnyt monen monituista kertaa ja on hyväksi havaittu ohje.

Jauhelihapannari

600g jauhelihaa (laitoin 700g)

2 sipulia

1 purjo

1tl yrttisuolaa

pippuria

basilikaa

oreganoa

1-2 paprikaa

2 maustekurkkua

Taikina:

6dl maitoa

4 kananmunaa

3dl vehnäjauhoja

1tl suolaa

Pinnalle:

4dl juustoraastetta

  Ruskista jauheliha kevyesti omassa rasvassaan. Hauduta jauhelihan joukossa hienonnetut sipulit ja purjo pehmeiksi. Mausta seos. Kuutioi paprikat ja kurkut ja lisää jauhelihaseokseen. Levitä seos leivinpaperin päälle uunipannuun.

  Sekoita maito, kevyesti vaahdotetut munat, jauhot sekä suola tasaiseksi taikinaksi ja kaada muiden ainesten päälle uunipannuun. Levitä pintaan juustoraaste.

  Paista 200 asteen uunilämmössä noin 30 minuuttia. Tarjoa salaatin kanssa.

Eiliselle suunniteltu liha-sipulipata oli vuorossa tänään. Mä en oikein tiedä, mitä tuosta ruoasta ajattelisin. Kaneli tuo aina mieleen riisipuuron ja on hirvittävän vaikea mieltää sitä lihapadan mausteeksi. Omenan tuoksu taas toi mieleen omenapiirakan. Vielä kun lisukkeeksi on pastaa, on ruoka aika omituista. Vaikka oli tuo kaikessa omituisuudessaan aika hyvää. Lihapadan ohje on Me-lehdestä lähtöisin.

Liha-sipulipata

1rs (700g) karjalanpaistilihaa

1rkl öljyä

0,5tl suolaa

0,5tl rosmariinia

4 katajanmarjaa rouhittuna

0,5dl tomaattipyreetä

1 lihaliemikuutio

3dl vettä

1 kanelitanko

2 sipulia

2 omenaa

1rkl öljyä

1rkl siirappia

2rkl persiljaa silputtuna (laitoin kuivattua)

Lisäksi:

keitettyä pastaa

  Ruskista karjalanpaistilihat kahdessa erässä paistokasarissa. Mausta suolalla, rosmariinilla ja rouhituilla katajanmarjoilla. Lisää tomaattipyree, murennettu liemikuutio, kiehuva vesi ja kanelitanko. Pane kansi päälle ja anna hautua miedolla lämmöllä noin 40 minuuttia. Kuori ja lohko sipulit sekä omenat. Kuumenna öljy ja siirappi paistinpannussa. Paista lohkot kauniin ruskeiksi ja lisää ne paistokasariin lihojen päälle kypsennyksen loppuvaiheessa. Ripottele persiljasilppu päälle ja sekoita pata kevyesti nostellen. Nauti makaronien kanssa.