Hey kids, shake a leg! - herkulliset yrttibroilerit vihannespedillä

Yksi pitkäaikainen haave täyttyi tänään, kun vihdoin ja viimein sain ostettua uuden yleiskoneen. Mun vanha monitoimihärpäke on ollut tiensä päässä jo hyvän tovin, mutta lompakko ei ole antanut myöten uuden hankkimiseen. Vähän kerrallaan oon laittanut rahaa sivuun ja nyt sattui sopivasti olla  OBH Nordican Hercules tarjouksessa, joten en epäröinyt hetkeäkään nostaa tuota punaista söpöläistä ostoskärryyn. Lähipäivinä on siis aivan pakko leipoa pullaa tahi leipää, jotta saa testattua onko tuosta laitteesta mihinkään. Paljon hyvää olen tuosta kuullut, joten uskon, että oli ihan hyvä ostos. On se taatusti paljon parempi kuin entinen!

Eilisestä ruoastakin voisi muutaman sanan kirjoittaa. Tarjolla oli vihannespedillä muhitettuja, yrttimaustettuja broilerinkoipia. Edullinen, helppo ja hyvä ruoka, joka kelpasi muksuillekin. Kumma kyllä! Odotin jo vastalauseita ja nenän nyrpistelyjä, mutta broilerit kelpasivat vähän liiankin hyvin. Jatkossa jos näitä tekee, niin täytyy tehdä vähän isompi satsi. 

Yrttibroileri vihannespedillä

3-4 maustamatonta broilerin koipireittä tai rintaleikettä

tilkka öljyä

1tl suolaa

1tl paprikajauhetta

rouhittua viherpippuria

1tl kuivattua basilikaa

1tl kuivattua oreganoa

Vihanesseos:

1tlk(390g) valkosipuli-tomaattimurskaa

ripaus yrttisuolaa

ripaus mustapippuria

1-2 murskattua valkosipulinkynttä

2-3 eriväristä paprikaa suikaleina

1-2 sipulia suikaleina

  Voitele broileripalat öljyllä ja levitä mausteet pintaan. Mausta tomaattimurska ja lisää joukkoon paprika- ja sipulisuikaleet. Levitä seos uunivuokaan. Nosta broileripalat päälle. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin tunnin ajan. 

Cake's on the menu - herkullinen hyydytetty kinkkuvoileipäkakku

Voi tätä ilon ja onnen päivää! Perjantaina valmistui meidän remontti. Tai no, keittiöön tuleva kylmäkonvektori vielä uupuu, mutta eipä sen kanssa niin kiire ole. Ei tupaa tarvi näillä keleillä juuri viilennellä. Nyt ei tarvi enää murehtia öljyistä sun muista, vaan saa nauttia ihanan vaivattomasta maalämmöstä. En tiedä kuvittelenko vain, sillä tuntuu, että lämpö on nyt paljon tasaisempaa. Ennen oli selvästi enemmän niitä kylmiä kohtia tuvassa ja suuriakin eroja huoneiden välillä. Mielenkiinnolla odotan tulevaa talvea, niin sitten oikein näkee kuinka hyvin tuo laite toimii. Ehkä tässä vaiheessa voisi antaa suuren suuret kiitokset Pohjanmaan energiapalvelun pojille. Mukavia ja hommansa osaavia kavereita olivat jokainen!

Remontin valmistumisen kunniaksi ja piristykseksi kouluhommista murehtivalle tytölle, leivoin hyydytetyn kinkkukakun Nannen blogista bongaamaani ohjetta sovellellen. Alunperin Nanne oli ohjeen löytänyt Hella ja houkutus-blogista. Harvemmin tulee tehtyä suolaisia hyydytettyjä kakkuja, joten nyt oli pakko korjata tilanne. Jos oikein rehellisiä ollaan, niin päätin kakun leipomisesta ennen hyvien syiden keksimistä. Pakko oli jotenkin perustella itselleen tarve leipoa, joten röyhkeästi käytin remontin valmistumista tekosyynä.

Se mitä kakussa tein toisin, niin jätin raastetun kurkun pois ja laitoin tilalle paprikaa ja sipulia. Jotenkin vaan tykkään tuosta suolakurkku-kinkku-paprika-sipuliyhdistelmästä. Ei sillä, että tavallisessa kurkussakaan mitään vikaa olisi. Kakun koristelua aloitellessa tajusin, etten ollut tajunnut ostaa mitään koristeeksi, joten hyödynsin kotoa löytyviä aineksia. Päälle tuli salaattia, persiljaa, tomaattia, valkosipulikinkkua ja juustosta tehtyjä perhosia. Vuoan reunan öljyämisestä huolimatta kakku ei tahtonut irrota nätisti vuoastaan, vaan jouduin käyttää veistä apuna. Siksi reunasta ei tullut ihan sileä.

Hyydytetty kinkkukakku

Pohja:

6 viipaletta Real-leipää

n. 80g yrttituorejuustoa

Täyte:

4 liivatelehteä

1 keltainen paprika

1 pieni sipuli

200g palvikinkkusuikaleita

1 suolakurkku

persiljaa

400g maustamatonta tuorejuustoa

200g yrttituorejuustoa

200g ranskankermaa

1/2dl laimeaa lihalientä

mustapippuria

Koristeluun:

salaatinlehtiä

kinkkusiivuja

kirsikkatomaatteja

juustoa

persiljaa

  Murusta Real-leipäsiivut pieneksi ja lisää joukkoon tuorejuustoa sen verran, että murumassa pysyy hyvin koossa. Voitele irtopohjavuoan (22cm) reuna öljyllä ja laita se suoraan tarjoiluastialle ilman pohjaosaa. Painele leipämuru tarjoiluastian pohjalle vuoan reunojen sisäpuolelle.

  Kuutioi sipuli, paprika ja  suolakurkku pieniksi kuutioiksi ja hienonna persilja. Sekoita kasvikset ja kinkku maustamattoman tuorejuuston joukkoon.

  Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan. Mittaa toiseen kulhoon ruohosipulituorejuusto sekä ranskankerma. Vatkaa ne hyvin sekaisin. Kuumenna lihaliemi kiehuvaksi. Purista liivatelehdistä ylimääräinen neste pois ja sulata lihaliemeen. Anna liivatenesteen hieman jäähtyä ja kaada se ruohosipulituorejuustoseokseen koko ajan sekoittaen.

  Yhdistä ruohosipulituorejuustoseos sekä kinkkuseos keskenään. Mausta mustapippurilla. Kaada täyte pohjan päälle ja tasoita pinta. Anna hyytyä hyvin suojattuna jääkaapissa vähintään neljä tuntia, mutta mielellään yön yli. Irrota reunus varovasti hyytyneen kakun ympäriltä.

 Koristele maun mukaan ennen tarjoilua.

Waiting for the meat! - Kääpiölinnan pitkään muhitettu liha-sienipata

Ulkona vallitseva kylmä, syksyinen keli ja kesken oleva lämmitysjärjestelmän remontti on aika huono yhdistelmä. Tuvassa on melkoisen viileä, joten on syytä kaivaa villasukat jalkaan ja polttaa puuta niin hellassa kuin pystymuurissakin. Siinä tupaa lämmittäessä syntyi samalla syksyinen liha-suppilovahveropata, joten ei mennyt hellan lämmöt ihan hukkaan. Etenkin tuo puuhellan tuoma lämpö on jotain aivan ihanaa. On kiva tulla kylmästä eteisestä köökin puolelle, kun lämpö oikein paiskautuu päin naamaa. Tänään pitäisi rempan olla vihdoin valmis ja saadaan tupa lämpimäksi pattereiden voimin. 

Lihapataan laitoin vähän kaikkea, mitä kaapista sattui löytymään. Serkultani saadut kuivatut suppilovahverot toivat pataan mukavaa metsäistä makua ja kaljamallasuutteesta saatiin oma, maltainen arominsa. Kaiken kaikkiaan pata oli puu-uunissa viitisen tuntia, joten liha suorastaan suli suuhun. Lihaa tässä oli 1,5 kiloa, joten pataa saadaan syödä vielä päivän tai pari. Kun kerran hellaa lämmittää, on turha tehdä mitään olemattoman pieniä sapuskamääriä, kun samalla vaivalla saa helposti enemmänkin. 

Kääpiölinnan syksyinen sieni-lihapata

600g naudan sisäpaistia

900g possun kassleria

öljyä ja voita paistamiseen

3-4rkl vehnäjauhoja

2tl suolaa

1-2dl kuivattuja suppilovahveroita

2dl vettä sienten liottamiseen

3 suurta sipulia

1pss(35g) mallasjuomauutetta

7dl vettä

10 maustepippuria

6 kuivattua katajanmarjaa

2 laakerinlehteä

  Ota lihat ainakin tuntia ennen valmistamista huoneenlämpöön. Laita suppilovahverot kulhoon ja lisää päälle 2 desiä vettä. Anna turvota huoneenlämmössä. Leikkaa lihat reiluiksi kuutioiksi. Kuumenna pannu ja lisää siihen voita ja öljyä. Pyörittele lihakuutiot vehnäjauhoissa ja ruskista useassa erässä kuumalla pannulla. Lisää tarvittaessa öljyä ja voita. Nosta ruskistetut lihat pataan ja mausta suolalla. 

  Leikkaa kuoritut sipulit reiluiksi lohkoiksi ja paista hetki lihoista irronneessa rasvassa. Kaada sipulit pataan. Lisää pannulle pari desiä vettä ja sekoita joukkoon mallasjuomauute. Sekoita pohjaa myöten ja kaada neste pataan. Lisää pataan suppilovahverot liotusvesineen, mausteet ja loppu vesi. 

  Peitä pata kannella ja kypsennä 150-asteisessa uunissa noin 3-4 tuntia tai kunnes lihat ovat kunnolla mureita. Halutessasi jätä vielä tunniksi pariksi jälkilämmölle. 

  Tarjoa perunoiden ja punajuurien kanssa. 

Lopuksi täytyy vielä kiittää Elämää Koivurannassa-blogin Nannea loistavasta ideasta, jonka röyhkeästi ryöväsin. Nanne oli alkanut kokoamaan blogiinsa reseptiarkistoa, johon kirjaa kaikki blogistaan löytyvät reseptit aakkosjärjestyksestä ja laittaa samalla linkin kyseiseen reseptiin. Tuo on kyllä loistava tapa käydä läpi blogin reseptejä! Tästä innostuneena minäkin aloin moista luetteloa kokoamaan. Ottaa vaan aikaa, että kaikki ohjeet saan sinne kirjoitettua, mutta hiljaa hyvä tulee. Kunhan saan listaa vielä vähän pidemmälle, ilmestyy se tuohon oikeaan reunaan Kääpiölinnan menun alapuolelle....

P.s Paitsi että siirsikin koko roskan tuonne ylös otsikon alle.

Good Enough! - arkinen, herkullinen perunamoussaka

Eilen hieman kateellisena seurasin, miten reilu kolmivuotiaalle miehenalulle koko maailma on kuin valtaisa huvipuisto ja suuri seikkailu. Niinkin arkinen asia kuin perunoiden nosto, sai aikaan riemunkiljahduksia. Pikkumies rinnasti perunannoston aarteiden etsintään ja joka kerta kun perunoita löytyi, löytyi valtaisan suuri aarre. Osaisipa sitä itsekin löytää arkisesta aherruksesta ilon aiheita ja edes välillä nähdä maailma pikkuisen silmin. Voisi moni asia ja askares tuntua paljon mielekkäämmältä. 

Pakkanen oli vienyt loput kesäkurpitsat, joten niitä ei enää ole tiedossa. Ei haittaa, sillä noita tosiaan vielä piisaa. Eilen sain käytettyä pienen palasen kesäkurpitsaa perunamoussakaan, mutta aika paljon jäi vielä jäljelle. Kaikessa arkisuudessaan tämä ruoka oli aivan loistavaa ja kuuluu niihin ruokiin, joita tehdään takuulla toistekin. Alunperin ohje on vanhasta Pirkasta poimittu, mutta soveltelin sitä hieman mausteiden ja ainesmäärien suhteen. Tarkoitus oli syödä tätä pari päivää, mutta ruoka teki niin hyvin kauppansa, ettei tälle päivää jäänyt niin juuri mitään. Täytynee siis viritellä puuhellaan tuli ja laittaa lihapata muhimaan.

Perunamoussaka

5-6 isohkoa perunaa 

1 iso sipuli

1/2 kesäkurpitsaa

400g sika-nautajauhelihaa

3 suurta valkosipulinkynttä

1prk(390g) valkosipuli-tomaattimurskaa

1 lihaliemikuutio

1tl oreganoa

1tl basilikaa

1/2tl suolaa

mustapippuria

Valkokastike:

25g voita

3rkl vehnäjauhoja

5dl maitoa

2dl juustoraastetta

1/2tl suolaa

ripaus valkopippuria

  Kuori ja viipaloi perunat ohuiksi viipaleiksi. Hienonna sipuli ja viipaloi valkosipulinkynnet. Viipaloi kesäkurpitsa. 

  Ruskista jauheliha pannulla, lisää ruskistamisen loppupuolella sipuli ja valkosipuli. Murenna joukkoon lihaliemikuutio, lisää tomaattimurska ja mausteet. Anna kiehua hiljalleen viitisen minuuttia. 

  Valmista valkokastike sulattamalla rasva kattilassa. Lisää jauhot ja anna kypsyä minuutin pari. Kaada maito joukkoon vähän kerrallaan samalla hyvin sekoittaen. Anna kastikkeen kiehahtaa ja lisää juustoraaste sekä mausteet. 

  Voitele uunivuoka. Kaada pohjalle puolet jauhelihakastikkeesta, päälle kerros kesäkurpitsaa ja perunaa. Kaada päälle puolet valkokastikkeesta. Tee toinen kerros samoin. 

  Kypsennä ruokaa 200-asteisessa uunissa noin tunnin ajan, tai kunnes perunat ovat kypsiä. Jos pinta tummuu liikaa paiston aikana, peitä vuoka folio- tai leivinpaperipalalla. 

Joka pelätyn kung pon taitaa, voi esteet kaikki voittaa....

Wokkipannu sai taas eilen kuumaa kyytiä, kun ruoaksi oli kung po-kanaa "Ruokasuosikit - vokki" -kirjan ohjeen mukaan. Nopeasti, todella kuumalla paistettu broileri, on vaan jotain niin hyvää, että voisin syödä sitä vaikka joka päivä. Ja jos ruoassa on pähkinöitä, niin ei se ainakaan huonone. Hieman soveltamiseksi ohjeen testailu meni, sillä kaikkia aineksia ei lähikaupasta saanut. Annoksenkin suurensin, sillä muuten ei olisi piisannut koko sakille. Alla ohje siten miten minä sen tein. Tällainen on kyllä pikaruokaa parhaimmillaan!

Jännä muuten miten erilaisia kirjoitusasuja ruoalle löytyy. Itse olen oppinut tunnistamaan tuon Kung pona, kirjassa puolestaa tämä oli nimetty Gong bau-kanaksi. Kuka tietäisi, mikä on se oikea nimitys, vai vaihteleeko se paikkakohtaisesti?

Tämä kuuluu niihin ruokiin, jossa kaikki valmistelut kannattaa tehdä etukäteen! Pilkkoa kasvikset, paahtaa pähkinät ja kiehauttaa kanaliemi. Ruokaa paistettaessa ei enää ole aikaa moiseen.

Gong bau-kanaa 

3 broilerin fileepihviä

1rkl kasvi- tai pähkinäöljyä

1-3 punaista kuivattua chiliä 2-3 osaan leikattuna

1tl setsuanin- eli kiinanpippuria

3 valkosipulinkynttä hienoksi viipaloituna

2 1/2cm pala tuoretta inkivääriä hienoksi viipaloituna

1-2 pientä salottisipulia karkeasti silputtuna

85g paahdettuja maapähkinöitä

Marinadi:

3tl soijaa

1 1/2tl riisiviiniä

vajaa tl ruokosokeria

Kastike:

3tl soijaa

1,5tl japanilaista riisiviinietikkaa

muutama pisara seesamiöljyä

3rkl kanalientä

1,5tl ruokosokeria

  Leikkaa broileri noin 1x1cm kokoisiksi kuutioiksi. Sekoita marinadin ainekset keskenään kulhossa, lisää broileri ja marinoi ainakin 20 minuuttia. Sekoita kaikki kastikeainekset keskenään ja siirrä sivuun odottamaan.

  Kuumenna öljy esilämmitetyssä wokissa ja paista chilejä ja pippureita hetki. Lisää joukkoon broileri. Kun liha muuttaa väriä vaaleaksi, lisää valkosipulit, inkivääri ja salottisipuli. Paista sekoittaen noin 5 minuuttia, tai kunnes broileri on kypsä. 

  Kaada kastike wokkiin, sekoita hyvin ja lisää joukkoon valmiiksi paahdetut pähkinät. Tarjoa heti.

Ohjeen myötä keittokirjaprojekti eteni taas yhden kirjan verran. Vaikka näiden Ruokasuosikit-kirjojen ohjeet vaativat usein soveltamista ainesten suhteen, on näillä ainakin toistaiseksi paikka mun hyllyssä. Tosin jos karsintaa täytyy tehdä, lähtisivät todennäköisesti ensimmäisten joukossa. Jos oikein laskin, niin vielä olisi 48 kirjaa tarkempaa tutkiskelua vailla. Ei siis ole toivoakaan, että saisin kirjat käytyä vuoden loppuun mennessä, mutta mihinkäs näiden kanssa olisi kiirus.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin....

It's a Great Big Brownie Smile - herkkusuiden suloiset pikkubrowniet

On kyllä todella "harmillista", kun keittokirjahaasteen puitteissa jouduin kaivamaan hyllystä "Kuppikakut"- kirjan ja leipomaan jotain. Ensin ajattelin, että muut saa hoitaa syömäpuolen, mutta lopputulos oli se, että löysin itseni kaapimasta taikinakulhoa viimeiseen taikinanokkoon saakka. Hah... Minä ja mun itsehillintäni.... Mutta jos taikinassa on paljon tummaa suklaata ja pähkinöitä, niin onhan se silloin varsinainen terveyspommi, eikös olekin? Sen sokerin ja rasvanhan voi aina jättää huomioimatta. Vaikka ei tuo yhtälö taida aivan noin toimia, valitettavasti...

Kirjasta päätin testata Brownie-kuppikakkuja, jotka tosin nimeäisin paremminkin mini-brownieiksi tai muffinsseiksi, sillä näistä puuttuu kuppikakuille tyypillinen kuorrutus. Tämä on siitä kätevä ohje, että leivinjauhetta ei tarvita. Paistoajan kanssa tosin oli ongelmia, sillä mun uunissa tuo 30 minuuttia oli vähän liikaa. Siksi näistä tuli vähän liiankin kovia pinnastaan. Ehkä olisi kannattanut kurkata uuniin hieman aiemmin, eikä luottaa pelkästään kelloon. 

Kirja itsessään on täynnä aivan ihania kuppikakku- ja muffinssiohjeita ja melkein kaikki ovat kokeilemisen arvoisia. Kirjasta on joitakuita ohjeita jo testattukin ja samalla on tullut esiin kirjan yksi huono puoli. Liekö sitten alkuperäisen kirjoittajan, kääntäjän tai oikolukijan erheitä, mutta kirjassa on todella paljon epätarkkuuksia. Useammasta ohjeesta on aineksien kohdalta puuttunut joku oleellinen aine ja määrä, joten aikalailla soveltamiseksi on ohjeiden testailu mennyt. Vähemmän leiponeelle joidenkin ohjeiden toteuttaminen voi siis olla haasteellista. Hyvänä esimerkkinä on muksujen testaama suklaasydänmuffinssit, joiden ohjeesta puuttui kokonaan sokeri. Likat eivät itse olisi osanneet sokerin määrää arvioida, joten ilman apua olisi leipominen hankaloitunut. Sinänsä harmillinen ominaisuus muuten niin kivassa kirjassa. Lisäksi ainekset on merkitty lähes poikkeuksetta grammoina, joten keittiövaaka on leipoessa tarpeen. Silti tämä saa edelleen pysytellä hyllyssäni.

Brownie-muffinssit

(12kpl)

225g tummaa suklaata paloiteltuna

85g pehmeää voita tai margariinia

2 isoa kananmunaa

200g fariinisokeria

1tl vaniljauutetta (tai -sokeria)

140g vehnäjauhoja

75g saksanpähkinöitä hienoksi pilkottuna

  Kuumenna uuni 180 asteeseen. Aseta muffinipellille 12 paperivuokaa. 

  Mittaa kattilaan suklaa ja voi ja kuumenna vähitellen ja koko ajan sekoittaen, kunnes seos on sulanut. Nosta kattila pois lämmöltä ja hämmennä tasaiseksi. Anna jäähtyä hieman.

  Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja fariinisokeri isossa kulhossa ja lisää vaniljauute. Siivilöi joukkoon jauhot ja kääntele ne varovasti seokseen. Lisää lopuksi pähkinät ja sekoita taikinaan.

  Lusikoi taikina paperivuokiin. Paista kuumassa uunissa (25-)30 minuuttia, kunnes muffinssit tuntuvat koskettaessa kiinteiltä, mutta ovat vielä keskeltä pehmeitä. Siirrä ritilälle ja anna jäähtyä.

Vielä on kesäkurpitsaa jäljellä.... - maukkaat kesäkurpitsa-halloumipihvit

Viikko pari taapäin tuskailin kavereille Facebookissa, että miten ihmeessä saan kaikki kesäkurpitsani käytettyä. Onneksi, sillä sain tuttavaltani pari kiinnostavaa kasvispihviohjetta, joihin saisi hukattua edes palasen kesäkurpitsaa. Toinen ohjeista pääsi tänään testiin, joskin ihan pikkuisen sovellettuna. Alkuperäisessä ohjeessa raastettujen kesäkurpitsojen neste puristeltiin pois ja jauhoja laitettiin enemmän. Itse tein taikinasta löysemmän, eli nesteet sai jäädä ja jauhoja käytin hieman vähemmän. Tillin unohdin, mutta jos haluaa, niin jotain yrttiä taikinaan kannattaisi laittaa makua tuomaan. Valkosipulia voisi lisäillä enemmänkin. Pippurin kanssa kannattaa olla hieman varovainen, sillä näissä se maistuu yllättävän voimakkaasti. Meillä näitä syötiin perunamuusin kanssa, mutta ihan hyvin menisivät sellaisenaan vaikka iltapalana. Kiitos vielä ohjeesta, Jaana!

Kesäkurpitsa-halloumipihvit 

500g kesäkurpitsaa

1pkt halloumia

1 iso sipuli

1-2 valkosipulinkynttä

2 kananmunaa

1dl sämpyläjauhoja 

1/2dl auringonkukansiemeniä

1/2-1tl suolaa

mustapippuria

Paistamiseen:

öljyä

  Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota hetki tilkassa öljyä. Raasta kesäkurpitsa, purista halutessasi ylimääräinen neste pois. Raasta juusto. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Paista lettupannulla kauniin kullanruskeiksi pihveiksi. Ensimmäisen puolen kannattaa antaa paistua hyvin ennen kääntämistä, jotta kääntäminen helpottuu. 

Remontista voisi mainita sen verran, että nyt on vanha öljykattila tuotu kellarista pois. Eihän sitä yhtenä palana saanut mihinkään, vaan remppamiehet vetivät sen ensin rälläkällä paloiksi ja kantoivat sitten ulos. Melkoinen sotku ja käryhän siitä seurasi, mutta mitä sitä ei maalämmön takia sietäisi. Moppi on keksitty ja aina voi tuulettaa. Päivä oltiin ilman vettä, mutta tulee edes kylmä vesi tupaan. Anoppilassa saa onneksi käydä suihkussa, ettei tarvi vesiä alkaa hellalla lämmittämään. Vielä en tiedä koska lämmin vesi saadaan takaisin, mutta tuskin siihen kovin montaa päivää menee. Kaiken kaikkiaan hyvässä vauhdissa ollaan :)

Dance to the beet! - gluteenittomat kääpiö-lindströmit etikkapunajuuresta

Viikonloppu on kulunut melko vauhdikkaasti kellaria tyhjätessä. Käsittämätöntä miten paljon pieneen tilaan on kertynytkään romua ja rompetta viimeisen seitsemän vuoden aikana! Jos positiivisesti ajattelee, niin saipa nyt kellarin siivottua kunnolla ja samalla vietyä kierrätykseen hurjat määrät pahvia, muovia ja muuta ylimääräistä. Perjantaina tehtiin pikamutka Tampereelle ja haettiin mun mumman ja paapan vanha kirjoituspöytä mulle työpöydäksi. Eihän kyseinen pöytä mikään kaunistus ole, mutta siihen liittyy valtava määrä muistoja. Pikkulikkana mummolassa ollessa pöydän ääressä on askarreltu monet kerrat vanhoja lottokuponkeja ja perunaa tai jauholiisteriä hyödyntäen. Ei silloin ollut mitään piirustuspapereita tai liimapuikkoja, tai olisihan niitä ollut, mutta ei mummolassa.  Vielä rakkaampi pöytä on serkulleni, joka on viettänyt sen ääressä suuren osan lapsuudestaan. Harkinnassa on, että tämän joskus entisöisin, mutta onko se sitten enää sama pöytä? 

Kaiken kiireen keskellä ei keittiössä hääräilyyn ole juuri ollut aikaa. Tänään sain kuitenkin sen verran itsestäni irti, että paistoin pieniä, gluteenittomia Lindströmin pihvejä Paras keittokirja No7-kirjan ohjeen mukaan. Seuraksi  keitettiin kukkakaalia ja haettiin perunoita omasta maasta. Yksinkertaista ja hyvää. Ja saipa taas merkata yhden keittokirjan tutkituksi.

Gluteenittomat Lindströminpihvit

(4ann.)

400g naudan jauhelihaa

1dl vettä

2 kananmunaa

1 pieni etikkapunajuuri

1/2-1 sipuli

3rkl kapriksia

1tl suolaa

mustapippuria

voita tai margariinia paistamiseen

  Hienonna sipuli ja punajuuri. Pane jauheliha kulhoon ja mausta suolalla ja pippurilla. Vatkaa munat ja vesi ja sekoita jauhelihan joukkoon. Lisää kaprikset, punajuuret ja sipuli. Sekoita huolellisesti.
  Muotoile taikinasta pieniä (halk. 5cm), pyöreitä pihvejä. Paista pihvit molemmin puolin pannulla rasvassa.
  Tarjoa perunoiden tai muusin ja salaatin kanssa. Halutessasi voit tehdä pihveille vaikka ruskean kastikkeen.

Apple (pie) a day - syksyn ensimmäinen omenatorttu

Tähän aikaan vuodessa joka paikassa törmää toinen toistaan herkullisempiin omenaherkkuihin. Ohjeita ja kuvia on tullut tuijoteltua kuola valuen ja herkkumaha (pikkumiehen nimitys sille osalle, johon mahtuu herkut, kun tavallisesta ruoasta on masu täynnä) kuristen ja nyt tultiin siihen pisteeseen, etten enää pystynyt hillitä itseäni. Pakko oli päästä leipomaan jotain omenaista. Sainpahan samalla käyttää muutaman omenan puusta, joka vasta tänä vuonna suostui tekemään ensimmäisen satonsa. Kyseinen omenapuu saatiin häälahjaksi naapureilta kuusi vuotta sitten ja tähän mennessä ei ole tehnyt edes kukan kukkaa. Viime syksynä jo uhkailtiin, että jos ei pian ala omppuja kuulumaan, pääsee puu hellan pesään. En tiedä oliko uhkailusta apua, mutta tänä vuonna puu teki ihan kohtuullisen sadon. Yhtään ei tiedetty mitä lajia omenat ovat, mutta ilmeisesti ovat talviomenia, sillä vasta nyt alkavat olla kypsiä.

Omenatortun ohjeen oon raapustanut mappeihini jokunen aika sitten, enkä yhtään tiedä mistä tämä  on peräisin. Ei tämä missään nimessä maailman paras omenaleivonnainen ole, mutta ei taatusti se huonoinkaan. Täyte oli mun makuun aika makea, joten sokeria voi laittaa vähän vähemmän. Tämä kannattaa valmistaa tarjoilua edeltävänä päivänä, sillä on parhaimmillaan kylmänä.

Omenatorttu

Pohja:

100g voita tai margariinia

0,5dl sokeria

1 muna

1tl leivinjauhetta

2dl vehnäjauhoja

Täyte;

2prk(à250g) kerma- tai maitorahkaa

1dl kermaa

2 munaa

2dl sokeria (vähempikin piisais)

2tl vaniljasokeria

1dl mantelirouhetta

Pinnalle:

2-3 omenaa

0,5dl fariinisokeria

0,5-1tl kanelia

  Vaahdota ensin huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää muna samalla vatkaten. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita taikina tasaiseksi. Levitä taikina kevyesti voidellun irtopohjavuoan (halk. n.23cm) pohjalle ja reunoille noin parin sentin korkeuteen.

  Sekoita rahkan joukkoon kerma, munat, sokeri, mantelirouhe ja vaniljasokeri. Kaada rahkaseos vuokaan pohjataikinan päälle.

  Kuori omenat tarvittaessa ja leikkaa lohkoiksi. Asettele lohkot limittäin ympyrän muotoon rahkaseoksen päälle. Ripottele omenoiden pinnalle fariinisokeria ja kanelia.

  Kypsennä torttua 200 asteen uuninlämmössä alatasolla noin 1 tunnin ajan. Jos torttu tummuu paiston aikana, peitä se leivinpaperilla tai foliolla.

  Irrota kakku vuoasta täysin jäähtyneenä. Tarjoa kylmänä.

Pakko purkaa vielä mieltänsä, sillä hieman meinaa pukata stressiä. Viikonlopulle suunniteltu Tampereen reissu meni uusiin puihin lapsenvahdin peruuntuessa. Tarkoitus oli lähteä ukon kanssa kahdestaan reissuun, käydä syömässä ja kenties olusella tai parilla. Nyt joudutaan ottamaan pikkumies mukaan, joten taidetaan hakea vain yksi kirjoituspöytä äidin luota ja ajella saman tien takaisin. Neiti saa pitää sen aikaa tupaa pystyssä. Harmittaa vietävästi, mutta eipä näille mitään voi. Aamusella likan terveydenhoitaja hälytti mut koululle, kun ei uskaltanut pistää neidille viimeistä HPV-rokotetta ilman mun läsnäoloa. Ensimmäiset kaksi rokotetta aiheuttivat niin paljon sivuoireita, että siksi tämä arvelutti. Nyt joku varmaan miettii, että miksi sitten rokottaa, mutta mun mielestä se rokotteen antama suoja on kuitenkin aika hyvä juttu. Tiedän liian monta kohdunkaulan syöpään menehtynyttä nuorta naista, joten jos edes sen mahdollisuus tytön kohdalla saadaan pienennettyä, niin hyvä. Kun olin koululta lähdössä, onnistuin saamaan auton yhteen monttuun jumiin. Kun olin ajanut auton parkkiin, en monttua huomannut, mutta kun vähän ehdin peruuttaa, hulahti auto yhden renkaan kohdalta alas. Monttu oli sen verran syvä, etten omin voimin autoa saanut pois. Onneksi mies oli iltavuorossa, joten sain hänet hätiin. Ettei asiat vaan menisi putkeen, niin kotona odotti pikkumiehen päivähoitomaksun päätös, jossa mun tulot oli aivan mitä sattuu. Päätöksen mukaan mun tulot oli useamman sata euroa suuremmat kuin mitä oikeasti ovat. Asian sai toki korjattua yhdellä puhelinsoitolla, mutta ärsytti tuo silti. Pikkumiestä hoidosta hakiessa yksi tonttu päätti rykäästä kaupan pihasta mun auton eteen. Äkkijarrutuksella tästä selvittiin, mutta jos joku olisi ajanut mun perässä, niin tilanne olisi todennäköisesti toinen. Onkohan mun auto jotenkin näkymätön, sillä viime aikoina tällaisia tilanteita on ollut todella monta! Milloin on tultu eteen pihasta, milloin kolmion takaa. Ja ihan nopeusrajoitusten mukaan olen ajellut, eikä näkyvyydessäkään ole kelien puolesta ollut mitään vikaa. Lisäksi vielä pieni stressi sovittujen hommien loppuunsaattamisesta vaivaa, mutta nyt onneksi niiden suhteen ollaan jo paremmalla puolella. Vielä kun saisi pari päivää karkuteillä olleen kissan kotiin, niin ehkä tämä tästä iloksi muuttuu. 

In my own simple way - helppo ja pikainen broileri-rypäleherkku

Voi tätä ilon ja onnen päivää! Liki seitsemän vuoden odotus on päättynyt ja nyt mulla on täysin toimiva hella. Tai kolmea levyä vasta kokeilin ja hyvin näyttää toimivan. Enää ei tarvi arpoa, että missähän järjestyksessä ruoat valmistaisi, eikä tarvi pelätä polttavansa sulakkeet laittamalla liian monta sähkölaitetta päälle samanaikaisesti. Nyt saa muutaman päivän hengähtää ja maanantaina tai tiistaina jatkuu myllerrys kaivinkoneen ja maalämpöasentajien rynnistäessä tontille. 

Ruoaksi oli tarkoitus laittaa broileria sinihomejuusto-rypälekastikkeessa, mutta en oikein tykännyt miehen tuomasta sinihomejuustosta, joten en sitä tohtinut soosiin laittaa. Murustelkoot juustosta tykkäävät tyypit sinihomejuustot annoksensa päälle. Lisukkeeksi paistoin kesäkurpitsaa yhdessä valkosipulin kanssa. Kävin viikonloppuna poimimassa loput kesäkurpitsat maasta ja saaliilla oli painoa reilu 13 kiloa. Onneksi osan sain annettua naapurille, joten ei tuossa ole enää kuin kymmenisen kiloa käytettävänä... Ja jos säät pysyy lämpimänä, saattaa noita tulla vielä lisää, sillä penkkiin jäi muutama pieni kesäkurpitsa.

Broileripihvit viinirypäle-kermakastikkeessa sinihomejuustolla tai ilman

3-4 broilerin fileepihviä

öljyä

suolaa

mustapippuria

paprikajauhetta

1dl valkoviiniä

2dl ruokakermaa

1-2dl rypäleitä

(50g sinihomejuustoa)

suolaa tarvittaessa

  Ruskista broilerin fileepihvit öljyssä molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Mausta maun mukaan pippurilla, paprikajauheella ja suolalla. Kaada pannulle viini ja kerma. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen kymmenisen minuuttia. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. Jos käytät juustoa, lisää se kastikkeeseen ja kuumenna, kunnes on sulanut. Huuhtele ja halkaise rypäleet ja lisää kastikkeeseen. Tarjoa heti riisin ja salaatin kera. 

Hit and run - velho Rincewindin perunakakut ja spelttitäytteiset paprikat

Ehkä olen monesti maininnut, että Terry Pratchett on yksi mun ja miehen lempikirjailijoista. Etenkin kiekkomaailmaan sijoittuvat seikkailut tempaavat mukaansa hetkessä. Siksi olin suunnattoman onnellinen, kun muutama vuosi sitten Tukholman reissulla löydettiin pienestä kirjakaupasta Nanny Ogg'n eli Nanny Auvomielen keittokirja. Nanny on yksi Kiekkomaailman noidista ja varsin hurmaava, joskin hieman... hmmm... kauniisti ilmaistuna elämäniloinen, hetkittäin varsin vihjaileva persoona. Nannyn keittokirja on hersyvän hauskaa luettavaa ja osa ohjeista on - ihme kyllä - täysin toteuttamiskelpoisia. Malttamattomana olen odottanut, että saan keittokirjahaasteen myötä ottaa Nannyn keittokirjan tarkemman tutkiskelun alle. Tosin tässä kävi nyt niin, että kun kirjan kaivoin hyllystä esiin, on mies viettänyt kirjan parissa paljon enemmän aikaa kuin minä. Aiemmin olen tehnyt kirjan ohjeen mukaan Atos Stibbonsin kuivattuja sammakkopillereitä ja nyt testiin pääsi Rincewindin perunakakut. Nämä ovat siitä hyvä ruoka, että kuulemma ovat kätevä syödä myös juostessa... Sekä Stibbons ja Rincewind ovat Näkymättömän yliopiston velhoja. 

Pakko jakaa teille vielä muutama Nannyn sananen kirjan takakannesta....

"They say that the way to a man's heart is through his stomach, which just goes to show they're as confused about anatomy as they gen'rally are about everything else, unless they're talking about instructions on how to stab him, in which case a better way is up and under the ribcage. Anyway, we do not live in a perfect world and it is foresighted and useful for a young woman to become proficient in those arts which will keep a weak-willed man from straying. 

Learning to cook is also useful."

Perunakakkuja tein alla olevan ohjeen tuplaten. Korppujauhoja en alkanut mittailemaan, kunhan kaadoin lautaselle riittävästi. Salviasta en tykkää, joten laitoin tilalle oreganoa ja auringonkukkaöljykin vaihtui rypsiöljyyn. Ohje on melko vapaasti suomennettu. Kirjan editorin mukaan ohjetta oli suunnattoman vaikea saada Rincewindiltä ja se vaati paljon matkustamista, suurimmaksi osaksi vielä hyvin vauhdikkaasti, sillä Rincewindin suurin kyky on paeta kaikkea pelottavaa... Mutta onneksi ohje saatiin talteen, sillä hyviä nämä ovat :) Juoksemaan en näiden kanssa kuitenkaan taida lähteä. 

Rincewindin perunakakut

1 sipuli hienonnettuna

350g perunoita keitettynä ja muussattuna 

(keitin suolavedessä)

1tl salviaa (laitoin oreganoa)

1-2 kananmunaa kevyesti vatkattuna

100g korppujauhoja

(auringonkukka)öljyä

  Keitä kuoritut perunat kevyesti suolalla maustetussa vedessä. Survo tasaiseksi seokseksi. Kuullota sipulisilppua öljytilkassa, kunnes pehmenee. Sekoita sipuli ja salvia perunasoseeseen ja anna seoksen jäähtyä.

  Kun seos on jäähtynyt, muotoile siitä pienen, paksun hampurilaispihvin kokoisia ja muotoisia pihvejä. Laita syvälle lautaselle kevyesti vatkattu kananmuna ja kaada toiselle lautaselle korppujauhot. Pyöräytä kakkuset ensin kananmunassa, sen jälkeen korppujauhoissa. Paista kakkuset pannulla öljyssä molemmin puolin kauniin ruskeiksi. Tarjoa heti.

Perunakakkujen kanssa syötiin ylikypsää, savustettua possua ja speltillä täytettyjä paprikoita. Possun annoin uiskennella suolavedessä vajaa vuorokauden ja pintaan laitettiin ihan vaan pippuria ja lisää suolaa. Savustimessa possu taisi olla kuutisen tuntia. Hyvin simppeliä ja hyvää. Jopa nirsot ipanat tykkäsivät.  Paprikoihin heitin täytteeksi kaikkea mitä kaapista sattui löytymään.

Spelttitäytteiset paprikat 

2 isoa punaista paprikaa

Täyte;

3dl vettä

1,5dl spelttihelmiä

0,5tl suolaa

1,5dl emmental-mozzarellajuustoraastetta

1,5dl Kippari-ruokakermaa

2rkl tuoretta ruohosipulia

mustapippuria

Pinnalle:

emmental-mozzarellajuustoraastetta

  Kuumenna vesi kiehuvaksi ja lisää suola sekä spelttihelmet. Anna helmien hautua kannen alla noin 20 minuuttia, kunnes vesi on imeytynyt ja helmet ovat pehmenneet. Sekoita muut täytteen ainekset spelttihelmien joukkoon.

  Huuhtele ja halkaise paprikat ja poista kannat ja siemenet. Laita puolikkaat uunivuokaan ja lusikoi täyte puolikkaisiin. Levitä päälle reilusti juustoraastetta.

  Kypsennä paprikoita 225-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Sweet as sweet as sweet can be - suklainen karhunvatukkakakku

Tytön jalkapallokausi päättyi tältä erää viimeiseen piirisarjapeliin, jossa voittivat Sundomin likat 2-1. Piirisarja ei tänä vuonna mennyt ihan putkeen, eikä sijoitus ollut niin hyvä kuin viime vuonna, jolloin voittivat pronssia. Mutta eipä se niin vaarallista ole. Surullisinta lienee se, että tyttöjen valmentaja lopetti hommansa tähän kauteen. Laura on tehnyt likkojen kanssa hurjan hyvää työtä ja pakko myöntää, että ikävä tulee! Suuren suuri kiitos näistä kuluneista vuosista, oot aivan huipputyyppi ja oiva esimerkki tytöille! 

Kauden päättymistä on perinteisesti juhlittu kakulla, eikä tänäkään vuonna tehty poikkeusta. Mun on jo pitkään tehnyt mieli kokeilla Taivaalliset täytekakut kirjasta löytynyttä suklaa-karhunvatukkakakun ohjetta ja kun kerran karhunvatukoita tulee taas mukavasti, oli tämän kakun aika nyt. Kirja on täynnä toinen toistaan herkullisempia kakkuja, mutta melkein kaikki ovat näitä kreemitäytteisiä. Vähän kerrallaan syötynä ovat ihania, mutta isompi pala alkaa jo ällöttää. Ehkä sen vuoksi kirjan ohjeilla tehdyt kakut ovat aika pieniä. Kakku olisi pitänyt tehdä kahteen 15 senttiseen vuokaan, mutta kun sellaisia ei kotoa löydy, käytin 16 ja 18 senttisiä vuokia. Leikkasin isommasta pohjasta hieman reunoja pois. Kakku ei ole aivan yksinkertainen, mutta ei loppujen lopuksi mitenkään vaikeakaan. Jos noudattaa ohjeita tarkasti, niin hyvin onnistuu. Aivan ensimmäiseksi kakuksi en tätä kuitenkaan suosittele.

Suklaa-karhunvatukkakakku

(8-10 palaa)

Suklaakakkupohja:

3 1/2dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

1/2tl soodaa

3rkl kaakaojauhetta

1 1/2dl kermaviiliä

175g huoneenlämpöistä voita

1 1/2dl sokeria

1/2dl vaaleaa muscovadosokeria (laitoin tummaa)

2tl vaniljauutetta (tai vaniljasokeria)

2 suurta munaa

Karhunvatukkakuorrute:

8 suurta valkuaista (laitoin 2 2/3dl valmista valkuaismassaa)

4 3/4dl sokeria

500g huoneenlämpöistä voita

200g karhunvatukoita

Koristeluun halutessa:

valkoisia nonparelleja

  Suklaakakkupohja: Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele ja jauhota kaksi noin 15 senttistä vuokaa (mulla 16 ja 18cm). 

  Sekoita kulhossa vehnäjauhot, leivinjauhe ja sooda keskenään. Siirrä syrjään. Sekoita kaakaojauhe kermaviilin joukkoon.

  Vatkaa voi, sokerit ja vaniljauute vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen ja jatka vatkaamista muutama minuutti.

  Lisää kuivat aineet ja kermaviiliseos vähitellen voi-sokerivaahdon joukkoon ja vatkaa pari minuuttia. Jaa taikina tasaisesti kahteen vuokaan. 

  Paista pohjia noin 30-35 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla, jos tikkuun jää taikinaa, on pohja vielä raaka. Anna pohjien jäähtyä ennen kumoamista.

  Karhunvatukkakuorrute: Kumoa valkuaiset ja sokeri kuumuutta kestävään kulhoon. Kuumenna kattilassa vettä ja nosta kulho kattilan päälle vesihauteeseen. Vatkaa käsivatkaimella, kunnes seoksen lämpötila on noin 65 astetta tai kunnes kaikki sokerikiteet ovat sulaneet. Ota kulho pois kattilan päältä.

  Jatka vatkaamista sähkövatkaimella tai monitoimikoneessa, kunnes seos on valkoista ja ilmavaa ja muistuttaa marenkimassaa. Vatkaa edelleen, kunnes seos on jäähtynyt - tämä voi viedä jopa 10 minuuttia. 

  Lisää voi vähitellen pieninä nokareina samalla vatkaten. Kun kaikki voi on lisätty, vatkaa seosta vielä 3-5 minuuttia. Älä hätäänny, jos seos juoksettuu - sen voi korjata helposti. Jos seos on liian kylmää, pane kulho muutamaksi sekunniksi vesihauteeseen ja vatkaa seos sileäksi. Jos se on liian lämmintä, pane kulho hetkeksi jääkaappiin ja vatkaa sitten seos sileäksi. 

  Soseuta karhunvatukat sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. Siivilöi seos tiheän siivilän läpi siemenettömäksi. Sekoita sose voikreemin joukkoon. Vatkaa sileäksi kuorrutteeksi.

  Kakun kokoaminen: Jos teit kakut eri kokoisiin vuokiin, leikkaa suurempi pienemmän kanssa saman kokoiseksi. Leikkaa kakkupohjat kahtia neljäksi ohuemmaksi pohjalevyksi.

  Pane ensimmäinen pohjalevy kakkuvadille. Levitä sen päälle tasainen kerros kuorrutetta. Toista, kunnes olet käyttänyt kaikki kolme pohjalevyä. Nosta päällimmäiseksi neljäs pohjalevy leikkauspinta alaspäin.

  Levitä kakun reunoille ja päälle ohut kerros kuorrutetta. Siirrä kakku jääkaappiin 20 minuutiksi, tai kunnes sen pinta on jähmettynyt.

  Pane pursotinpussiin pieni tähtitylla ja täytä korkeintaan 2/3 pussista kuorrutteella. Aloita pursottaminen alhaalta ja pursota kuvioita, jotka muistuttavat numeroa 9. Pursota yhdeksikköjä riviin ylöspäin ja koko kakun ympäri. Älä katkaise yhdeksikköjonoa, vaan tee koko rivi kerrallaan. 

  Koristele kakku halutessasi valkoisilla nonpareilleilla.

  Koska täyte ja kuorrute kovettuu viileässä, nosta kakku huoneenlämpöön vähintään 15 minuuttia ennen tarjoilua. 

Väriä elämään - helpot, hunajaiset uunikasvikset

Uunissa muhitetuilla kasviksilla saa helposti pakkosyötettyä perheelle vähän jotain "vihreää". Ja kun laittaa sekaisin monenmoista, voi jokainen valita vuoasta mieleisensä palaset. Kasvikset ovat hyviä sellaisenaan tai sopivat lisukkeeksi vaikka broileri- tai jauhelihapihveille. Suurin vaiva tässä ruoassa taitaa olla kasvisten putsaus ja paloittelu, muuten tämä ruoka valmistuu kuin itsestään. Kasviksia voi vaihdella mielensä mukaan ja tähän voi vallan mainiosti käyttää ne hieman nuupahtaneet paprikat tai juurekset. Tarkoitus oli laittaa joukkoon vielä kokonaisia valkosipulinkynsiä, mutta ne pääsi unohtumaan. En tiedä miten tällainen moka pääsi tapahtumaan! Mutta hyviä olivat ilmankin.

Uunikasvikset

1 punainen paprika

0,5-1 kesäkurpitsa

2 punasipulia

4-6 pientä perunaa

1-2rkl hunajaa

loraus öljyä

mustapippuria

0,5-1tl suolaa

muutama oksa tuoretta timjamia

  Paloittele puhdistetut kasvikset suurehkoiksi paloiksi ja nosta laakeaan uunivuokaan. Kaada päälle öljy ja hunaja, mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita ja heitä päälle muutama oksa timjamia.

  Kypsennä kasviksia 250-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes ovat kypsiä. Tarjoa sellaisenaan tai vaikkapa broileripihvien kera.

Remppakuulumisia sen verran, että sähköhommat on loppusuoralla, vihdoinkin! Ensimmäisestä sähkömiehestä ei ole mitään kuulunut, mutta toinen onneksi hoiti homman melko rivakkaan. Vielä täytyy odottaa energialaitoksen miestä käymään, jonka jälkeen saadaan hommat loppuun. Ensi viikolla mulla on vihdoin täysin toimiva hella! Parhautta! Seuraavaksi saakin odotella maalämpöfirman ukkoja tupaan pyörimään. Uskomatonta, että tämä projekti on vihdoin tässä vaiheessa! Pian loppuu vintin rapussa palelu ja ainainen suihkuveden lämmittäminen puilla. Eikä tarvi jännittää, että koska öljy loppuu, eikä maksaa maltaita jokaisesta öljyauton piipahduksesta. Vaikka muut asiat tällä hetkellä kiukuttaakiin, niin onneksi tämä saa edes vähän suupieliä ylöspäin :)

Don't let it go to waste! - hävikkiherkkuna mustamakkara-sipulipiirakka

Hävikkiviikko on täällä taas! Hävikkiviikon aikana Kuluttajaliitto kumppaneineen kampanjoi ja jakaa tietoa ruokahävikin pienentämisen puolesta ja kannustaa ihmisiä kiinnittämään huomiota omiin toimintatapoihinsa. Hävikkiviikkoa vietetään 8.-14.9.2014 ja siihen liittyvää infoa voit seurata vaikkapa Facebookissa tai Kuluttajaliiton sivuilta. Aiheeseen liittyen luin aamulla varsin positiivisen jutun tamperelaisesta kauppiaasta, joka lahjoittaa myymättä jääneet elintarvikkeet leipäjonojen asiakkaille. Kiitos Eviran, kun höllensi hieman sääntöjään. Se määrä, mikä syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, on aivan käsittämätön! Jos ne kaatopaikan sijaan päätyvät sitä tarvitseville, on se loistava juttuun. Kunpa moni muukin kauppias toimisi samoin! 

Mutta jos sitten tuijottelisi hetken omaa napaa... Meidän jääkaappiin katsoessa olisi oikeasti syytä tehdä jotain. Jos ei muuta, niin ainakin käydä läpi mitä kaikkea jääkaapista löytyykään ja yrittää käyttää aineksia sieltä vanhemmasta päästä, etteivät sitten turhaa menisi pilalle. Ja ennen kuin heittää mitään pois, niin oikeasti haistella ja maistella, että onko jokin aines vielä syömäkelpoinen vai ei. Pakko tunnustaa, että turhan helposti nojaan purkkien päivämääriin, vaikkei se parasta ennen päiväys mikään tuomiopäivä olekaan. 

Pakko vielä myöntää, että niin innoissani kuin yleensä olenkin tällaisista tapahtumista, niin nyt tämä viikko osui mun kannalta hieman huonoon aikaan. En tiedä onko se tämä remppahommien tuoma stressi vai mikä, mutta nyt oon niin väsynyt, ettei uusien hävikkiherkkujen luominen oikein innosta. Yhden piirakan sentään sain pyöräytettyä päiväysvanhasta mozzarellasta ja muusta turhasta, mitä kaapista löytyi. Mutta yritän ajatella tämän niin, että parempi yrittää vähentää omalta osaltaan ruokahävikkiä ne loput 51 viikkoa, ei vain viikkoa vuodessa. Piirakasta tuli muuten aivan ok, mutta suolaa tämä olisi kaivannut. Syykin selvisi, sillä vasta nyt tajusin käyttäneeni pohjaan suolatonta voita. Sipuleillekin voisi pikkuripauksen suolaa laittaa, jos haluaa. Makkara jäi ehkä hitusen muiden makujen jalkoihin, joten tuota voi huoletta laittaa reilumminkin.

Mustamakkara-sipulipiiras

1dl perunasosejauhetta

2dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

1dl vettä tai maitoa

n.100g voita sulatettuna

Täyte:

100g mustaamakkaraa

2 sipulia

tilkka öljyä

1tl punaista balsamicoa

ripaus mustapippuria
(0,5tl suolaa)

200g emmentaljuustoraastetta

1dl kermaa

1 kananmuna

1tl timjamia

1 pala mozzarellaa

  Sekoita pohjan kuivat ainekset keskenään. Lisää neste ja sulatettu rasva ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. 

  Kuori sipulit, halkaise ja viipaloi. Ruskista sipulit kevyesti kauniin kullanruskeiksi tilkassa öljyä. Mausta balsamicolla ja mustapippurilla (ja halutessasi suolalla)

  Levitä puolet juustoraasteesta pohjalle. Vatkaa munan rakenne kevyesti rikki, lisää joukkoon loput juustot ja kerma. Mausta timjamilla. Levitä sipulit juustoraasteen päälle vuokaan, kaada juusto-munaseos pinnalle. Kuori mustamakkara ja murustele se piirakan pinnalle. Nostele täytteitä hieman sekaisin haarukalla. Viipaloi mozzarella ja levitä viipaleet pohjan päälle.

  Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Tarjoa puolukkahillon, karviaischutneyn tai raikkaan salaatin kera.

Make It Spicy! - Sunnuntain mausteinen lihacurry

Aina ruoka ei näytä kovinkaan houkuttelevalta, mutta kun uskaltautuu maistamaan, saattaa yllättyä melkoisesti. Näin kävi eilisen lihacurryn kanssa. Pannulla ruoka näytti ankealta ja suoraan sanottuna melko epämääräiseltä kasalta jotain harmaan ruskeaa töhnää, jonka seassa yritti piileskellä pieniä lihaklönttejä. Kuitenkin kastike on uskomattoman maukas ja liha ihanan mureaa. Ohjeen curryyn nappasin Keittiön tuliset herkut-kirjasta, mutta koska tämän piti kelvata pikkumiehellekin, tein ruoasta hieman miedomman version. Naudan paistikuutiot korvasin karjalanpaistilihoilla, jotka leikkasin vain hieman pienemmiksi paloiksi ja hauduttelin kastiketta pidempään. Vaikka ohjetta hieman sovelsinkin, katson tämän kirjan testatuksi. Kirjasta löytyy paljon herkullisia ohjeita, mutta myös sellaisia, jotka eivät kiinnosta pätkääkään. Silti kirja saa pysytellä hyllyssä.

Lihacurry

900g naudanpaistia paloina tai karjalanpaistilihoja

3 sipulia

4 valkosipulinkynttä

pala inkivääriä

3 sitruunaruohonvartta

3-4 chiliä (laitoin yhden)

5dl kookosmaitoa

1tl jauhettua kanelia

1rkl korianterin siemeniä

1rkl juustokuminaa

4 neilikkaa

1rkl kokonaisia pippureita

4rkl maapähkinäöljyä

1 sitruunan mehu

1-1,5tl suolaa

chilikastiketta tarjoiluun

  Huuhtele ja kuivaa liha ja leikkaa se sopiviksi paloiksi. Jos käytät karjalanpaistilihoja, leikkaa palat pienemmiksi. Kuori sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuori myös inkivääri ja paloittele.

  Puhdista, huuhtele ja kuivaa sitruunanruohon varret. Halkaise chilit, poista kannat ja siemenet, huuhtele, kuivaa ja paloittele.

  Paloittele yksi sipuli ja soseuta se valkosipulin, inkiväärin, sitruunanruohon valkoisen osan, chilien ja 2,5dl kookosmaidon kanssa tehosekoittimessa.

  Kaada marinadi lihapalojen päälle ja anna maustua jääkaapissa 2-3 tuntia. Paahda mausteita (ei suolaa!) pannulla ilman rasvaa ja murskaa ne sitten huhmaressa. 

  Ota liha huoneenlämpöön vähintään 30 minuuttia ennen kypsentämistä. Kuutioi loput sipulit. Kuumenna öljy ja kuullota sipulikuutiot. Ota lihat marinadista, lisää sipulien joukkoon ja ruskista kevyesti joka puolelta. (Kannattaa ruskistaa useassa erässä!)

  Lisää liha-sipuliseoksen joukkoon marinadi, loput kookosmaidot, sitruunamehu ja mausteseos sekä suola. Anna hautua kannen alla vähintään 45 minuuttia, karjalanpaistilihoilla tehdessä noin 2 tuntia. 

  Tarjoile voimakkaan chilikastikkeen ja riisin kera.

...and the little pot cooked some porridge! - uuniohrapuuroa hissukseen mansikkakiisselin kera

Lauantai on mennyt jännätessä SyysSemissä tyttöjen pelejä. Kaksi peliä ja molemmat päättyivät tasan. Ensimmäisen pelin tulos taisi olla hieman pettymys, sillä vastustaja olisi ollut voitettavissa. Mun mielestä peli oli kuitenkin jännä ja molemmat joukkueet pelasivat hyvin. Toisen, Semi-HJK-peli sen sijaan oli aivan mieletön! Vastustaja oli ennakkotietojen mukaan todella kova ja siltä se kyllä näyttikin. Mutta hienosti Semin tytöt pistivät kampoihin ja 0-0 lopputulos tuntui melkein voitolta. Tyttöni pelasi maalivahtina ja oli kyllä aivan ilmiömäinen! Upeita torjuntoja kerta toisensa jälkeen! Kyllä siinä taisi useamman kerran jättää meikäläisen pumppu yhden lyönnin väliin, kun peliä kentän laidalla jännäsin. Eniten huoletti tyttöni polven kestäminen, mutta kuin ihmeen kaupalla polvi pysyi kunnossa. Ihmeen syy on kyllä tiedossa, sillä käytin likkaa edellisenä päivänä semmoisella jäsenkorjaajalla, joka on mun lantiota ja selkää oikonut jo vuosia. Ei ehditty polvesta edes mainita mitään, kun tämä itseään poppamieheksikin itseään kutsuva herrasmies totesi, että taitaa tytön polvessa olla jotain vialla, joka vaikuttaa nilkkaan asti.... No todellakin! Lopulta kävi ilmi, että polvi oli "vinossa" ja hyvin helposti meni oikeaan asentoon. Kipu polvessa loppui siihen. Kyllähän mä sen tiesin, että tuolla ihmisellä on uskomaton kyky hoitaa ihmisiä, mutta tämä oli kyllä melkoinen riemuvoitto. Oli uskomattoman ihana nähdä pelien jälkeen se pitkään kadoksissa ollut iloinen tyttö, joka hehkuttaa ja riemuitsee siitä, miten kivaa jalkapallo on. Kyllä siinä äitikin tuntee pienen onnen läikähdyksen rinnassaan. Toivottavasti polvi saadaan pidettyä kunnossa ja nyt ainakin tiedän, mitä pitää tehdä, jos oireita tulee. 

Koska päivä on tosiaan kulunut rampatessa kodin ja melkein vieressä olevan raviradan väliä, ei kokkailuun kauheasti ole ollut aikaa. Siksi päädyin yksinkertaiseen uuniohrapuuroon, jonka lisukkeeksi keitin mansikkakiisseliä. Puuron keitin kokonaisista ohrasuurimoista, joiden annoin liota ensin yön yli ja esikeitin ennen uuniin laittamista. Puuro sai olla uunissa useamman tunnin. Kaikessa yksinkertaisuudessaan uunipuurot ovat suunnattoman herkullisia!

Uuniohrapuuro

2dl ohrasuurimoita

vettä liottamiseen

5dl vettä

1l punaista maitoa

1tl suolaa

  Laita suurimot kulhoon ja kaada päälle vettä niin, että peittyvät reilusti. Anna liota seuraavaan päivään. 

  Kaada liotusvesi pois, laita suurimot kattilaan ja mittaa päälle 5 desiä vettä. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua miedolla lämmöllä, kunnes pehmenevät ja hieman sakenevat. 

  Voitele kannellinen uunivuoka ja kaada suurimot keitinvesineen vuokaan. Lisää joukkoon maito ja suola. Sekoita hyvin. 

  Peitä vuoka kannella ja nosta 150-asteiseen uuniin. Kypsennä 3-4 tuntia, tai kunnes suurimot ovat kypsiä. Sekoittele välillä. Halutessasi lisää joukkoon nokare voita, Sekoita ja anna muhia vielä jälkilämmöllä tunnin pari.

  Tarjoa sellaisenaan tai kiisselin kera. 

Dream for a while of the things that make you smile - ihana luumutorttu tuoreista luumuista

Laitoin muutama päivä taapäin talon miehet naapuriin luumuvarkaisiin. Tai noh, ei sitä ihan varastamiseksi voi sanoa, sillä ihan luvan kanssa siellä kävivät. Naapurin vanha luumupuu oli jälleen kerran melko anteliaalla päällä, sillä satoa piisaa yli omien tarpeiden. Kauheasti en viitsinyt luumuja hamstrata, sillä tänä vuonna ei luumulikööriä tehdä. Sen sijaan osa päätyi herkulliseen, pähkinäiseen luumutorttuun. Ohjeen kävin rosmoamassa Reseptivaras-blogista ja aavistuksen sitä muuttelin. Rusinat jätin taikinasta kokonaan pois ja pähkinät mittasin mitalla enkä kouralla, sillä mun koura on niin pienen pieni, ettei sitä voi oikein mittayksikkönä käyttää. Luumut laitoin puolikkaina viipaleiden sijaan, sillä olivat niin pikkuruisia kooltaan, ettei viipalointi oikein kannattanut. Paistoaikakin oli oleellisesti lyhyempi kuin alkuperäisessä ohjeessa, joten kannattaa olla tarkkana torttua paistaessa. Vaniljakastikkeen kanssa tätä syötiin ja hyvää oli! 

Luumutorttu

125g voita

1,5dl sokeria

2 kananmunaa

2,5dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

2rkl kermaa tai maitoa

7 pientä tai 4-5 suurempaa luumua

1dl pekaanipähkinöitä rouhittuna

1rkl mantelilikööriä

2rkl ruokokidesokeria

  Sulata rasva ja anna sen jäähtyä. Vatkaa sokeri ja voi vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmuna kerrallaan samalla vatkaten. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää seos taikinaan yhdessä maidon tai kerman kanssa. Lisää pähkinät ja sekoita taikina varoen sekaisin.

  Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan ja levitä päälle puolitetut/viipaloidut luumut. Lorauta päälle likööri ja ripottele ruokokidesokeri pinnalle.

  Kypsennä 200 asteisessa uunissa 35-40 minuuttia. (Mun torttu oli uunissa noin 20 minuuttia!) Koristele jäähtyneenä tomusokerilla. 

Muuten, jos jollakulla on tiedossa hyväksi havaittu kannellisen luumupiirakan ohje, niin vinkkaa tai linkkaa! Olisin siitä enemmän kuin onnellinen! 

Too many fish in the soup - herkullinen kuhakeitto

Oman maan perunat ja herkullinen kuha pääsivät tänään samaan soppaan. Muu perhe ei kilju riemusta tällaisten ruokien suhteen, mutta minä voisin syödä kalakeittoa vaikka kuinka! Etenkin tällaista, jossa liemi on keitetty perkeistä ja keitto suurustettu, jolloin se tuntuu aivan kermaiselta, vaikkei kermaa ole nähnytkään. Yleensä keittelen kalakeitot oman mieleni mukaan, mutta tällä kertaa kaivoin ohjeen ruokaohjemapeistani. Jonkin lehden sivuilta tämä on todennäköisesti poimittu, mutta en enää muista että minkä. Kuhan tilalla voi käyttää mitä tahansa kalaa, vaikka sitten haukea, jos siitä tykkää. 

Kuhakeitto

1 (n.500g) kuha perattuna ja fileoituna (säästä pää ja ruodot)

7dl vettä

tillinoksia

1,25tl suolaa

10 kokonaista maustepippuria

600g varhaisperunoita

2-3 porkkanaa

1 iso sipuli (varsineen)

4dl maitoa

1,5rkl vehnäjauhoja

0,5tl sokeria

(sipulin vihreät varret)

tilliä hienonnettuna

  Poista kalasta kidukset ja huuhtele pää, selkäruoto ja evät. Pane perkeet tilavaan kattilaan. Mittaa päälle vesi. Lisää tillinvarsia ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä hiljalleen noin 25 minuuttia. 

  Harjaa perunat ja kuori porkkanat. Leikkaa perunat pieniksi kuutioiksi ja porkkanat lanteiksi. Hienonna sipulin valkoinen osa (ja leikkaa varret ohuiksi renkaiksi).

  Siivilöi kalaliemi tilavaan kattilaan. Lisää suola, pippurit, perunat, porkkanat ja hienonnettu sipuli. Keitä noin 10 minuuttia, kunnes juurekset ovat lähes kypsiä. 

  Leikkaa fileet haarukkapaloiksi. Nosta palat perunoiden päälle. Jätä maidosta 1dl ja lisää loput keittoon. Kuumenna kiehuvaksi.

  Vatkaa vehnäjauhot ja 1dl kylmää maitoa tasaiseksi seokseksi. Sekoita kiehuvaan keittoon. Lisää sipulinvarret, jos niitä käytät ja anna hautua noin 5 minuuttia. Lisää tarvittaessa hiukan vettä tai maitoa. 

  Tarkista keiton maku ja lisää halutessasi suolaa ja hiukan sokeria. Viimeistele keitto hienonnetulla tillillä. Tarjoa ruisleivän kera.

  

It is food, food, food... and it's full of flavor! - helppo, arkinen kesäkurpitsa-jauhelihavuoka

Kesäkurpitsat tuntuvat kasvavan aina vaan niin kovaa kyytiä, että niitä on melkein pakko tunkea vähän joka ruokaan. Hilloja tai marmeladeja en tänä vuonna jaksa keitellä, eikä leivontainnostuskaan ole tällä hetkellä huipussaan, joten syödään niitä sitten ruoissa ja lisukkeissa. Anopin herkullinen kesäkurpitsavuoka muuttui tällä kertaa jauheliha-kesäkurpitsavuoaksi ja ihan hyvää oli näinkin. Juustoa tosin olisi voinut laittaa väliin reilumminkin, mutta enempää ei kotoa löytynyt. 

Jauheliha-kesäkurpitsavuoka

600g kesäkurpitsaa

öljyä

suolaa

400g jauhelihaa

1 punasipuli

3 isoa valkosipulinkynttä

suolaa

pippuria

oreganoa

3-4dl juustoraastetta

1prk(390g) valkosipulilla maustettua tomaattimurskaa 

(tai pastakastiketta)

öljyä vuoan voiteluun

  Viipaloi kesäkurpitsa noin 0,5-1 sentin viipaleiksi. Ruskista viipaleet molemmin puolin kevyesti pannulla tilkassa öljyä. Mausta kevyesti suolalla. Nosta sivuun odottamaan.

  Ruskista jauheliha. Lisää ruskistamisen loppupuolella hienonnettu punasipuli ja viipaloidut valkosipulinkynnet. Mausta kevyesti suolalla, pippurilla ja oreganolla.

  Öljyä vuoka ja lado vuokaan kerroksittain kesäkurpitsaviipaleita, jauhelihaa ja juustoraastetta. Jätä hieman juustoa vuoan päälle. Kaada tomaattimurska vuokaan ja ripottele loppu juusto pinnalle.

  Kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia.

Remppahommista voisi sanoa sen verran, että jouduttiin hommaamaan uusi sähkömies tekemään hommat loppuun. Menee vähän tiukille saadaanko sähköremppaa valmiiksi ennen sovittua maalämpölaitteiden asennusta. Jos homma ei valmistu ajoissa, joudutaan laitteiden asennusta siirtämään. Edelleenkään en oo saanut kaikkia mun hellan levyjä toimimaan... mur. Muuten remppa on mennyt tähän saakka hämmentävän kivuttomasti... parempi varmaan koputtaa puuta ja äkkiä.... ja toivottavasti jatkuu samaa rataa loppuun saakka. 

Life is a pizza with everything on top - valkkarilla höystetty tomaattikastike pizzalle

Viikonlopun aikana keittokirjaprojekti hypähti eteenpäin kahden kirjan voimin, kun lauantaina syötiin possun kyljysiä Paras keittokirja No3-kirjasen ohjeen mukaan ja eilen väännettiin pizzaa Italian herkut-kirjan innoittamana. Possussa ei mitään kummallista ollut, joten siitä ei sen enempää. Kirja saa pysytellä hyllyssä ainakin toistaiseksi. 

Italian herkut-kirjasta hyödynsin pizzapohjan ja tomaattikastikkeen ohjeen. Jälleen kerran olisi voinut lukaista ohjeen ajoissa läpi, sillä pohjataikinan olisi pitänyt kohota 2,5-3 tuntia. Kun taikinan sain alulle vasta viiden aikaan, oli pakko hieman tinkiä kohottamisesta. Pohja itsessään ei ollut kovin kummoinen ja koska paljon parempiakin löytyy, jätän sen jakamatta. Kirjan ohjeen mukaan tehty tomaattikastike oli aika hassu. Kastikkeeseen tuli valkoviiniä, joka ei oikein mun suosikkeihin kuulu. Mun mielestä viini maistui liian selvästi pizzassa, mutta jos valkkarista tykkää, niin silloinhan se ei haittaa. Mies ei viinin makua huomannut, mutta en ihmettele, kun katsoi sitä täytemäärää, minkä oli oman pizzansa päälle saanut kasattua. Siitä tuntui löytyvän kaikki kuolleet eläimet plus vähän. Vaikka en ihan täysin vakuuttunut tomaattikastikkeen erinomaisuudesta, niin oli se ainakin mukavan kevyen makuinen ja hyvää vaihtelua vahvemmille kastikkeille. Jos viinit kolahtaa, testaa ihmeessä!

Tomaattikastike pizzaan

(riittää yhteen, n.25cm pizzaan)

1-2rkl öljyä

1 murskattu valkosipulinkynsi

2-3 hillosipulia hienonnettuna

250g kuorittuja ja paloiteltuja tomaatteja

1,5dl kuivaa valkoviiniä

1tl kuivattuja yrttejä (esim. basilika ja oregano)

suolaa

pippuria

  Kuori ensin tomaatit. Tee tomaattien alaosaan pieni ristiviilto, pidä tomaattia muutama sekunti kiehuvassa vedessä ja kuori. 

  Kuumenna öljy kattilassa, lisää sipulit ja keitä kullankeltaisiksi. Lisää tomaatit, viini ja yrtit. Keitä ilman kantta noin 20 minuuttia (mulla tai olla reili 30min.) välillä sekoittaen, kunnes kastike sakenee ja silenee. Mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla. Nosta lieden sivuun jäähtymään. Käytä pizzaan hieman jäähtyneenä.

Kääpiölinnan keittokirjat
(jo käytetyt punaisella tekstillä, poistettavat sinisellä)

1. 1000 cocktailia

2. Alaston kokki (poistettu)

3. Arabialainen keittiö 

4. Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja

5. Baarimestarin parhaat

6. Curryruoat

7. Diabeetikon ruokavalio

8. Eurooppalaisessa keittiössä

9. Farang - modernia aasialaista

10. Grilli- ja fondyyherkkuja

11. Grillikirja

12. Hannah Montana - Hannahin herkkuja

13. Helpot herkut - juhlaruokia

14. Herkkuja Indonesiasta

15. Hyvän olon herkut

16. Hyvää ruokahalua - Kotikokin parhaat ruokaohjeet

17. Ihanimmat piirakat

18. Italian herkut

19. Itämainen keittiö 

20. Juhlaleivonnaiset

21. Kansainväliset kotiruokasuosikit

22. Karvinen keittää

23. Keittiön tuliset herkut 

24. Keittotieto - kasvisruoat ja kastikkeet

25. Kiinalainen keittokirja

26. Kodin herkkuleivonnaiset 

27. Kodin parhaat juhlat

28. Koko perhe keittiössä 

29. Kotilieden iso leivontakirja

30. Kotilieden parhaat leivonnaiset

31. Kotilieden suuri keittokirja

32. Kotitalous 7

33. Kuppikakut

34. Kreikka - Välimeren keittiö 

35. Kätevä keittokirja

36. Lasten omat synttärikakut

37. Leipää monella tavalla 

38. Leivonta

39. Maailman herkut

40. Maailman keittiöt - opas kansainväliseen ruokakulttuuriin

41. Makeat herkut

42. Marjaherkkuja ja muuta hyvää

43. Maukas texmex-keittiö

44. Maukkaita pikkupaloja

45. Me-lehden ruokakirja

46. Menu keittokirja III

47. Mummo Ankan unelmaherkut

48. Murhaavan herkullista

49. Nanny Ogg's cookbook

50. New Yorkin baarimestarien parhaat drinkit 

51. Painonvartijat - Klassiset herkut

52. Paras keittokirja No 1. Noutopöytään. Parsaherkkuja. Unelmajälkiruokia.

53. Paras keittokirja No 2. Salaatteja. Grilliin. Piknikille. Ym.

54. Paras keittokirja No 3. Rapuja. Sieniä. Marja- ja hedelmäjälkiruokia. Ym.

55. Paras keittokirja No 4. Äyriäisherkkuja. Nopeaa. Suklaista.

56. Paras keittokirja No 5. Intialaista. Patoja. Pastaa.

57. Paras keittokirja No 10. Kananmunia. Lammasta. Kotileipää. Ym.

58. Parhaimmat ruokasienet ja sieniherkut 

59. Pastat

60. Pirkan paras leivontakirja 

61. Pirkan parhaat jouluherkut

62. Pirullisen kuuma chilikirja

63. Prinsessojen keittokirja 

64. Rottatouille - Mestarirotan reseptit

65. Ruokamatka maailmalle

66. Ruokasuosikit: Italia

67. Ruokasuosikit: Jälkiruoat 

68. Ruokasuosikit: Kiina

69. Ruokasuosikit: Kreikka

70. Ruokasuosikit: Meksiko

71. Ruokasuosikit: Sushi

72. Ruokasuosikit: Vokki

73. Ruotsalaisen kokin keittokirja

74. Ruutukokki - Kodin paras keittokirja 

75. Seuran herkut - suuri ruokakirja

76. Suloiset suolaiset

77. Superruokia - syömällä terveemmäksi

78. Suussa sulava suklaa

79. Syötävän hyvä olutkeittokirja

80. Syötävän suloiset kuppikakut

81. Taivaalliset täytekakut

82. Tee itse terveyssnapsit, -viinit ja -liköörit

83. Tyylikkäitä thaiherkkuja hetkessä 

84. Unelmakakut

85. Uusia makuja Kiinasta

86. Valkokankaan herkkuja

87. Vie kielen - Herkullisia ruokaohjeita hyvän mielen keittiöstä 

88. Vietnamilaisen keittiön parhaat

89. Viinanmaustajan käsikirja 

90. Vähäkolesterolista ruokaa

91. Värioppia ja sommittelua ruokaan - keittokirja

92. Wok-ruokien parhaat

93. Yksinkertaisesti parasta - Helppojen herkkujen opas

94. Zanuska - Venäläinen keittiö Jäämereltä Kaukasiaan

95. Fun food - Yllätyksellisiä oivalluksia keittiöstä 

96.  Salaattisuosikit ja parhaat buffetit

97. Tapakset ja antipastot 

98. Pieni jäätelökirja suurista nautinnoista 

99. Sopat!

100. Kakkutikkarit 

101. Kotilieden suuri juhlakirja

102. Lempileivonnaiset 

103. Reseptien aarteet sukupolvelta toiselle

104. Paras keittokirja NO 7. Jouluruokaa. Makeisia ja jälkiruokia. Uudenvuodenjuhlat.

105. Paras keittokirja NO 9. Broileria. Sitrushedelmiä. Papuja ja linssejä.

106. Nigella Lawson - Syötävän hyvää

107. Nigella express - hyvää ruokaa nopeasti